Espoossa romahtaneesta kuplahallista piti alun perin tulla aivan erilainen – Sitten kaikki kääntyi päälaelleen ja rakentamisessa improvisoitiin - Espoo | HS.fi

Espoossa romahtaneesta kuplahallista piti alun perin tulla aivan erilainen – Sitten kaikki kääntyi päälaelleen ja rakentamisessa improvisoitiin

Tapiolan urheilupuistossa sijaitseva Esport-areena valmistui vuonna 2005. Sen katto herätti aikanaan paljon keskustelua.

Esport Arena valmistui vuonna 2005, mutta se otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 2006. Kuva on otettu kesäkuussa 2006.­

20.1. 10:24 | Päivitetty 20.1. 10:35

Siniset riekaleet peittyvät hiljalleen lumisateen alle. Talvisena aamupäivänä Tapiolan urheilupuistossa sijaitsevan Esport-areenan katto muistuttaa huonosti kokoon kyhättyä sirkustelttaa.

Hetkeksi meinaa unohtua, että normaalisti urheiluhallin päällä kohoaa sininen kuplahallin katto, kuin täyteen puhallettu ilmapallo.

Viime viikolla katolle kävi niin kuin ilmapalloille ja kuplahalleille välillä käy: se repesi lumen painosta, tyhjeni ja painui kasaan.

Lue lisää: Esport-areenan romahdus järkytti espoolaisia, mutta turmassa oli yllättävä onni onnettomuudesta

Esport Arenan katto painui kasaan lumen painosta keskiviikkona 13.1.2021.­

Jos kaikki olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, Tapiolan urheilupuistossa ei olisi kuplahallia. Alun perin Esport-areenan katon piti riippua vaijereiden varassa.

Tällaisen hallin yrittäjä, Esportin pääomistaja Färid Ainetdin esitteli Espoon kaupungille 2000-luvun alussa, ja tällaiselle kattorakenteelle myönnettiin myös Esport-areenan alkuperäinen rakennuslupa.

Esport Arenan havainnekuva vuodelta 2002. Kuvassa näkyy, millainen katto rakennukseen oli alun perin suunniteltu.­

Vuosituhannen vaihteessa Espoossa oltiin huolissaan salibandytiloista. Salibandya treenattiin Tapiolassa Weegee-talossa, jota oltiin muuttamassa näyttelykeskukseksi. Niinpä salibandylle piti löytää korvaavat tilat.

Ainetdin oli rakennuttanut 1980-luvun alussa Tapiolan urheilupuistoon Esport Center -nimisen liikuntakeskuksen. Nyt hän lupasi Espoolle rakennuttaa uuden urheilurakennuksen, jos kaupunki lähtisi mukaan hankkeen rahoittajaksi.

Ainetdinin suunnitelmissa oli kaksikerroksinen halli, jossa voitaisiin pelata salibandyn lisäksi jalkapalloa.

Färid Ainetdin (2018)­

Espoolainen salibandyseura Espoon Oilers (nykyisin Esport Oilers) ja Suomen salibandyliitto suunnittelivat yksinkertaisempaa hallia, johon olisi tullut vain kuusi salibandykenttää. Myös tämä hanke oli pyytänyt kaupungilta rahallista tukea.

Kaupunki valitsi Ainetdinin hankkeen.

Esport-areenan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2004, noin vuoden verran alkuperäisistä suunnitelmista myöhässä.

Vielä alkuvuodesta 2004 hallin luvattiin valmistuvan saman vuoden lokakuussa, mutta lopulta rakennus valmistui vasta vuonna 2005.

Rakennustöiden viivästymiseen vaikuttivat hallihankkeesta tehdyt valitukset. Esimerkiksi silloinen Uudenmaan ympäristökeskus, nykyinen ely-keskus, valitti urheiluhallista.

Valitus kaatui, mutta sen käsittelyaikana teräksen hinta oli noussut. Tämä vaikutti alkuperäisiin suunnitelmiin, joissa hallin kattorakenteissa olisi käytetty teräsvaijereita.

Kalliimmilla teräksen hinnoilla alkuperäinen kattoratkaisu olisi tullut Ainetdinin mielestä liian tyyriiksi, ja hän päätti improvisoida. Nyt Esport-areenan ylin kerros toteutettiin kuplahallina.

Hallin kaksi alinta kerrosta ovat itsenäinen kiinteä rakennelma, jonka päälle kuplahalli rakennettiin.

Hallin alkuperäinen rakennuslupa oli kuitenkin myönnetty riippuvalle kattoratkaisulle, ei kuplahallin katolle. Niinpä halli määrättiin käyttökieltoon.

Ilmakuva Tapiolan urheilupuistosta vuodelta 2018. Esport Arenan kuplahallikatto näkyy kuvan oikeassa ylänurkassa.­

Lokakuussa 2005 Espoon rakennuslautakunta sitten hyväksyi kuplahallin katon rakennusluvan. Salibandyn pelaajat pääsivät harjoittelemaan ja pelaamaan hallin alimman kerroksen kentillä saman vuoden marraskuussa.

Kokonaisuudessaan halli otettiin käyttöön vuonna 2006, kolme vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Ylimmän kerroksen kuplahalli avattiin viimeisenä.

”Valmis kolmas kerros jalkapallokenttineen seisoi vuoden käyttämättömänä, kun sitä viriteltiin vaatimusten mukaiseksi”, Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa 2007.

”Hallia on odotettu kuin nousevaa aurinkoa”, Espoon va. liikuntajohtaja Mauri Johansson totesi Helsingin Sanomien haastattelussa kesäkuussa 2006.

Helsingin Sanomat 16.6.2006­

Espoo rahoitti Esport-areenaa noin 4,4 miljoonan euron korottomalla lainalla ja maksoi noin 0,9 miljoonan euron kunnallistekniikan. Lisäksi kaupunki sitoutui ostamaan jalkapallohallin vuoroja lasten ja nuorten käyttöön.

Viime vuoden huhtikuussa Länsiväylä-lehti uutisoi Espoon antaneen Esport-areenalle vuoden vapautuksen vanhan lainan lyhennyksestä koronavirustilanteen takia.

Jalkapallon ja salibandyn lisäksi areenalla treenataan muun muassa juoksua, kamppailulajeja ja ratakelausta.

Urheiluhallista on 15 vuodessa tullut monelle espoolaiselle tärkeä liikuntaharrastuspaikka. Suurpellossa asuva Raimo Hakuli käy Esport-areenalla kävelemässä kuntolenkkejä aina silloin tällöin.

Kun kuplahallin katto viime viikolla painui kasaan, hän ajoi varta vasten paikalle katsomaan tilannetta.

”Piti oikein tulla paikan päälle ottamaan valokuva. Kyllähän tämä on paikallisesti merkittävä tapahtuma. Tämä on tarpeellinen paikka. Siellä treenaavat niin lapset kuin vanhemmatkin”, hän totesi Esport-areenan parkkipaikalla keskiviikkona 13. tammikuuta.

Esport-areenan katon sinisten riekaleiden alla lepää nyt täysimittainen sisäjalkapallokenttä. Se on toistaiseksi pois käytöstä. Sen sijaan alemmissa kerroksissa urheiluharrastukset jatkuivat jo heti seuraavana päivänä normaalisti.

Tai niin normaalisti, kun nyt koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ylipäänsä on mahdollista.

Jutussa on käytetty lähteenä Helsingin Sanomien artikkeleita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat