Miljardööri Ingvar Kamprad käveli Espoon Ikeassa Marketta Korpijaakon luo 1996 ja sanoi tuntevansa tämän – Taustalta paljastuu tarina lähes 30 vuoden odotuksesta - Espoo | HS.fi

Miljardööri Ingvar Kamprad käveli Espoon Ikeassa Marketta Korpijaakon luo 1996 ja sanoi tuntevansa tämän – Taustalta paljastuu tarina lähes 30 vuoden odotuksesta

Marketta Korpijaakko oli parivuotias, kun hänen isovanhempansa tekivät maakaupat Ikean kanssa. Kolmekymppisenä Korpijaakko meni töihin vastavalmistuneeseen Espoon Ikeaan, sillä hän halusi saattaa isovanhempiensa työn päätökseen.

Ingvar Kamprad vieraili Espoon Ikeassa myös 2007.­

7.3. 12:10

Jostain Ingvar Kamprad tunnisti Marketta Korpijaakon.

Ehkä Kamprad oli nähnyt hänen nimensä työntekijöiden nimilistassa.

Tai ehkä Marketta Korpijaakko muistutti isoäitiään, Elvi Korpijaakkoa. Tämä oli omaa sukuaan Korckman, ja sanotaan, että Korckmanin naiset ovat kuin samasta puusta veistettyjä. Ikean perustaja Ingvar Kamprad oli tavannut Elvi Korpijaakon, kun hän oli sopinut Ikean maakaupoista tämän kanssa.

Tai ehkä joku oli kertonut Kampradille, kuka Marketta Korpijaakko oli.

Joka tapauksessa Kamprad tunnisti Marketta Korpijaakon Espoon Ikea-tavaratalon työntekijöiden joukosta ja sanoi:

”Meille on ilo ja kunnia, että näiden maiden myyjän pojantytär on meillä töissä.”

Nykyisin kuvan peltomaisemassa näkyy Ikea. Huonekalukaupan rakentamisesta käytiin aikanaan vuosien vääntö. Kuva on vuodelta 1979.­

Näin ainakin Marketta Korpijaakko tilanteen muistaa.

Oli syksy vuonna 1996. Ikea oli avattu hieman aikaisemmin, ja nyt oli henkilökunnan vuoro juhlia uutta myymälää.

Marketta Korpijaakolla oli juhlaan aivan erityinen syy. Kuten Kamprad hyvin tiesi, Korpijaakon isovanhemmat olivat myyneet maat Ikealle vuosikymmeniä aikaisemmin. Ja nyt vihdoin isovanhempien aloittama työ oli saatu päätökseen.

”Maakaupat olivat meillä suvussa pitkään arka paikka. Silloin tuntui, että vihdoin tämä ympyrä on saatu suljettua”, Korpijaakko sanoo.

HS Espoo kertoi tammikuussa ensimmäisen Ikean saapumisesta Suomeen. Liki 30 vuotta kestänyt prosessi oli vaiheikas, ja lyhyesti kerrottuna se meni näin: Kamprad perusti Ikealle suomalaisen tytäryhtiön ja teki maakaupat myymälän tontista 1960-luvun lopulla. Tavarataloa käsiteltiin vuosikymmenten ajan Espoon päättävissä elimissä, sisäministeriössä, ympäristöministeriössä ja valtakunnan politiikassa. Ikeaa vastustettiin muun muassa sillä perusteella, että kalustemyymälä pilaisi Espoonjokilaakson perinteisen kulttuurimaiseman.

Lopulta rakennuslupa heltisi, ja myymälän avajaisia vietettiin syksyllä 1996.

Lue lisää: Espoo meni sekaisin, kun maan ensimmäinen Ikea avattiin 25 vuotta sitten – Kaikki jonottivat hakemaan tuotetta, jota kukaan ei enää tarvitse

Kun Marketta Korpijaakko luki HS Espoon jutun, hän päätti ottaa yhteyttä toimitukseen. Hän halusi kertoa, millaista elämää ”Ikean mailla” elettiin ja miten maiden myynti vaikutti Korpijaakkojen perheeseen.

Annetaan hänen siis kertoa.

Kuten jo mainittiin, Marketta Korpijaakon isoäiti Elvi Korpijaakko kuului Korckmanien sukuun. Suku omisti maita Vanhan-Espoon alueelta. Kun Elvi ja Tauno Korpijaakko menivät naimisiin, lahjoitti Elvi Korpijaakon isä tyttärelleen häälahjaksi Yli-Glomsin tilan nykyisestä Karvasmäestä.

Tila oli suuri, ja siihen kuului peltojen lisäksi myös metsää. Pelloilla viljeltiin leipäviljaa, ja tilan lehmät tuottivat maitoa. Kasvimaalla kasvoi vihanneksia: perunaa, porkkanaa, sipulia, herneitä.

Elvi ja Tauno Korpijaakko saivat viisi lasta. Sodan aikana Tauno oli rintamalla ja Elvi pyöritti tilaa. Marketta Korpijaakko kertoo ylpeänä, kuinka sotavuosina isovanhempien tila sai kunniakirjat sekä maidon että viljan tuotannosta.

Sitten, 1960-luvulla, tilalle tupsahti jostain ruotsalainen liikemies, Ingvar Kamprad. Kamprad oli avannut ensimmäisen Ikean myymälän Ruotsiin 1950-luvun lopulla, ja nyt hän halusi laajentaa bisneksiään Suomeen. Turunväylän varressa, Korpijaakkojen mailla, oli hänestä Suomessa paras paikka Ikealle.

Marketta Korpijaakko oli tuolloin parivuotias, joten hän voi kertoa vain, miten tarinaa Kampradin vierailusta on hänen perheessään kerrottu.

”Kerrotaan, että jokin kaunis päivä Kamprad vain käveli sisään ja sanoi, että hän haluaa ostaa ne pellot. Koska pellot olivat häälahja, se ei varmasti ollut mikään helppo päätös, joka syntyi ihan tuosta vain. Varmasti siitä on käyty keskustelua myös Elvin ja Taunon lasten kanssa.”

Hän uskoo, että päätöksen peltojen myymisestä teki lopulta Elvi Korpijaakko.

”Elvi-mummu oli suvun matriarkka. Uskoisin, ettei Tauno-vaari ollut myymisestä kovin mielissään. Mutta Elvi oli hyvinkin laskelmoiva emäntä ja on arvioinut, että se olisi kannattava päätös kokonaisuudessaan.”

Ikean rakennustyöt aloitettiin vuonna 1995.­

Keväällä 1967 Elvi Korpijaakko anoi Ikean puolesta poikkeuslupaa rakentaa kaavoittamattomille pelloille ison myymälän. Kauppakirjat allekirjoitettiin puolisen vuotta myöhemmin, marraskuussa 1967. Myytävää maata oli yhteensä kymmenen hehtaaria, ja se sijaitsi Turunväylän ja Kehä III:n risteyksessä.

Kauppahinta oli noin 440 000 markkaa, nykyrahassa noin 750 000 euroa. Kauppakirjassa oli ehto, jonka mukaan Ikea maksaa kaksi markkaa lisää neliöltä, jos tontille saa rakentaa yli 100 000 kuutiometrin liikerakennuksen.

Sitten alkoivat vastoinkäymiset. Espoon päättäjät suhtautuivat Ikean suunnitelmiin myötämielisesti, mutta hanke torpattiin ensin sisäministeriössä ja myöhemmin ympäristöministeriössä.

Elvi Korpijaakko kuoli helmikuussa 1969. Tauno Korpijaakko yksi pariskunnan viidestä lapsesta jäi huolehtimaan tilasta. Marketta Korpijaakon vanhemmat asuivat muualla Espoossa, mutta perhe kävi Yli-Glomsin tilalla säännöllisesti.

”Koko suku oli siellä hommissa.”

Tilan pelloilta myytiin perunaa muun muassa läheiselle koululle ja osuuskauppa Elannolle, joka toimitti perunoita vuonna 1971 avattuun Maximarketiin Leppävaaraan.

Ikean rakentamista käsiteltiin milloin kaupungin päättävissä elimissä, milloin eri ministeriöissä. Tauno Korpijaakko ja tämän poika, Marketta Korpijaakon isä Pekka Korpijaakko, olivat myös Espoon valtuustossa, joten he pääsivät seuraamaan käsittelyä paikoin hyvinkin läheltä.

Välillä suvulta uhkasi loppua usko Ikean projektiin, mutta ruotsalaisketjulle myydyistä pelloista pidettiin huolta ja niitä viljeltiin. Näin oli sopimukseen kirjattu.

Ikean rakennusluvan vaiheita seurattiin tarkasti julkisuudessa, ja osansa julkisuudesta sai myös Korpijaakkojen maiden myynti. Tämä oli Marketta Korpijaakon mukaan perheessä hieman arka paikka. Perheen sisällä maakaupoista kyllä puhuttiin, mutta ulospäin niistä ei saanut huudella.

”Se olisi kuulemma aiheuttanut närää naapurustossa. Siellä oli ollut vähän ihmettelyä, että miksi nyt ruotsalaiselle ne maat piti myydä.”

Tauno Korpijaakko ja hänen kanssaan tilaa hoitanut poika kuolivat molemmat 1980-luvun lopulla.

Ikean rakennustyömaalla paiskittiin töitä tammikuussa 1996. Myymälä aukesi saman vuoden syksyllä.­

Vuonna 1995 Ikea sai vihdoin rakennusluvan, ja jäljelle jäänyt kauppahinta maksettiin Elvi ja Tauno Korpijaakon perikunnalle.

”Siinä tuli sisaruksille vähän keskinäistä skismaa, että kuka oli tehnyt ja mitä. Se oli meidän perheemme sisäistä taistelua, mutta sen kanssa elettiin ja sen jälkeen välit palautuivat”, Marketta Korpijaakko sanoo.

Olisi voinut ajatella, että Korpijaakkojen taistelu Ikeasta päättyisi siihen, että myymälärakennukselle myönnettiin rakennuslupa. Marketta Korpijaakko ei kuitenkaan tyytynyt tähän. Hän päätti hakea töihin Ikeaan. Hän rakensi tavaratalossa esittelyhuoneita reilun kahden vuoden ajan.

”Halusin nähdä, miten homma toimii. Näin, että se toimii hyvin, ja ajattelin, että mummun aloittama työ on nyt saatettu loppuun”, Marketta Korpijaakko sanoo.

Työpaikan kautta hän myös tapasi Ingvar Kampradin tilaisuudessa, joka järjestettiin henkilökunnalle avajaisten jälkeen.

Espoon Ikea oli Suomen ensimmäinen Ikean myymälä.­

Nyt käytännössä kaikki Yli-Glomsin tilan maat on myyty. Niille on rakennettu muun muassa Fallåkerin asuinalue. Osa Elvi ja Tauno Korpijaakon lapsista ja lapsenlapsista asuu edelleen vanhoissa puutaloissa Ikean lähellä.

Marketta Korpijaakko asuu Nurmijärvellä Klaukkalassa. Vaikka lapsuudesta tutut Espoon peltomaisemat ovat muuttuneet, tuovat ne silti edelleen mieleen monia muistoja.

Kuten nyt vaikkapa sen, kuinka lumisina talvina mäki, jolla nykyisin on Ikea, toimi erinomaisena pulkkamäkenä.

”Siitä oli hyvä laskea alas Kirkkojärven pohjalle pulkalla tai suksilla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat