Syrjäiseen saareen syntyi tyttö, joka ponnisti ihailluksi kosmopoliitiksi – Nyt hänen perintöään vaalitaan Espoossa kaikessa hiljaisuudessa - Espoo | HS.fi

Syrjäiseen saareen syntyi tyttö, joka ponnisti ihailluksi kosmopoliitiksi – Nyt hänen perintöään vaalitaan Espoossa kaikessa hiljaisuudessa

1970-luvulla espoolaisen Oili Mäen nimi oli ihmisten huulilla ympäri maailmaa: tunnetun taiteilijan teoksia on yhä nähtävillä merkittävissä paikoissa.

Tekstiilitaiteilija Oili Mäki studiossaan Espoon Laajalahdessa 1970-luvulle tultaessa.

14.11.2021 7:00

On jännittävä ajatus, kuinka pienestä saaresta Laatokan koillisosassa kohotaan omalla työllä tunnustetuksi taiteilijaksi ja henkilöksi, joka tunnetaan lajissaan maailmanlaajuisesti.

Tällaisen matkan teki tekstiilitaiteilija Oili Mäki (1925–2011), jonka keskeinen luomiskausi sijoittuu Ruukinrantaan Espoon Laajalahdessa.

Mäen synnyinsaari, Mantsinsaari Laatokassa, on 15 kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä. Alunperin Olga Muruna tunnettu Mäki joutui talvisodan jaloista 14-vuotiaana lähtemään perheensä mukana evakkoon. Kotisaari jäi taakse, ja maailma avautui edessä.

Mäen tekstiilitaidetta oli hänen uransa aikana esillä Suomen lisäksi noin 30 maassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Japanissa, Yhdysvalloissa ja Intiassa Mäki oli jopa kutsuttuna valtiovieraana. Viimeksi mainitussa hän tapasi maan silloisen pääministerin Indira Gandhin.

Kutsuvierailulla Intiaan vuonna 1975 Oili Mäki tapasi maan silloisen pääministerin Indira Gandhin.

Espooseen 1950-luvulla muuttanut Mäki rakennutti Laajalahteen taidestudion ja kutomon vuonna 1967. Samalle tontille Äyräpääntie 14:ään valmistui myös koti studion yhteyteen. Myöhemmin valmistuivat vielä museo ja pysyvä näyttelytila vuonna 1983.

Museogalleriassa pidettiin lisäksi erilaisia tilaisuuksia, kuten seminaareja, konsertteja ja runomatineoita.

Oili Mäki kuoli vuonna 2011. Vuonna 2018 Äyräpääntien rakennukset purettiin huonokuntoisina. Valesokkelirakenteet sekä vesivahingoille alttiit kattorakenteet olivat aiheuttaneet laajoja kosteusvaurioita. Tutkimuksissa ja arvioissa selvisi, ettei rakenteita pystytä korjaamaan. Ennen kuolemaansa Mäki laittoi kiinteistön myyntiin vuonna 2008.

”Rakennuksen laajat kosteusvauriot juontuivat 1950–1970-lukujen rakennusvirheistä. Kiinteistössä oli sisäilmaongelma, oli saastunutta villaa, puuta ja tiiltä, ja saneeraus olisi ollut mahdoton”, kertoo One Tirkkonen.

Tirkkonen on Oili Mäki -taidesäätiön asiainhoitaja ja yksi Mäen viidestä lapsesta.

Oili Mäki: Purppurameri, kuvakudos, 1962.

Mäki perusti nimeään kantavan taidesäätiön vuonna 1979. Säätiön tehtävänä on Oili Mäen tuotannon hallinnointi ja siitä huolehtiminen, näyttelyiden järjestäminen ja Mäen taiteen tunnetuksi tekeminen.

Oili Mäen noin 50-vuotisen uran aikana valmistui tekstiilejä 26 kirkkoon ja alttaritaulut 14 kirkkoon. Espoossa hänen kutomiaan kirkkotekstiilejä on, ja on ollut, Espoonlahden kirkossa ja Karakallion kappelissa.

Muualla pääkaupunkiseudulla Mäki on tehnyt alttaritaulut Kaivokselan ja Korson kirkkoihin sekä tekstiilejä Munkkiniemen, Munkkivuoren ja Kaivokselan kirkkoihin.

Tekstiilitaiteilija Oili Mäki asettui Karjalasta paettuaan muutaman mutkan kautta Savonlinnaan. Tulevan elämäntyön siemenet olivat itäneet jo lapsuudessa: Mäen taiteilijahistoriikissa kerrotaan, kuinka lapsuudenkodissa oli jo kuusivuotiaana osattava värttinällä kehrätä pellavalankaa. Joka talossa kudottiin, neulottiin, virkattiin ja ommeltiin. Lankoja värjättiin luonnonväreillä.

Savonlinnan tyttölyseosta ylioppilaaksi tultuaan Oili Mäki muutti Helsinkiin. Vuonna 1960 hänet hyväksyttiin Taideteolliseen oppilaitokseen suorittamaan kursseja, mistä rohkaistuneena hän ryhtyi kokopäiväiseksi taiteilijaksi.

Oili Mäki piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Galleria Strindbergissä vuonna 1961. Härkä-teos ostettiin Suomen kansallisoopperan lämpiöön.

Ensi näyttely oli heti vuonna 1961 Galleria Strindbergissä Helsingissä. Näyttelyn pääteos Härkä ostettiin Suomen kansallisoopperan lämpiöön. Hänen kuvakudoksiaan sijoitettiin myös Eduskuntataloon ja Suomen Pankin tiloihin.

Kymmenen vuotta ensimmäisen yksityisnäyttelyn jälkeen vuonna 1971 Oili Mäen teoksia oli esillä Amos Andersonin taidemuseossa, kuten myös 1975.

”Hänen uransa oli parhaimmillaan Amos Andersonin näyttelyiden aikaan 1970-luvulla. Suomessa teoksia oli esillä myös Turun taidemuseossa, Wäinö Aaltosen museossa ja Helsingin Taidehallissa”, One Tirkkonen kertoo.

1970-luku tosiaan oli Oili Mäen kulta-aikaa taiteilijana. Vuonna 1972 hänen töitään oli esillä kutsunäyttelyssä Genevessä Sveitsissä. YK:n Euroopan-toimistoon Kansojen palatsiin (Palais des Nations), aiempaan Kansainliiton päämajaan, Geneveen on sijoitettuna Mäen Maailmojen synty -kuvakudos. Suomi lahjoitti Mäen pääteoksena pidetyn työn YK:lle vuonna 1974.

Suomen valtio lahjoitti Oili Mäen Maailmojen synty -kuvakudoksen Kansojen palatsiin Geneveen vuonna 1974.

Jo 1960-luvulla Mäen kansainvälisiä teosnäyttelyitä nähtiin esimerkiksi Tukholmassa, 16:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa, muun muassa Washington DC:ssä, New Yorkissa ja Chicagossa, Ranskan Lyonissa, Saksan Düsseldorfissa ja Frankfurt am Mainissa sekä Japanin Osakassa.

Vuonna 1973 Mäelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -kunniamerkki. Muita huomionosoituksia ovat presidentti Urho Kekkosen myöntämä professorin arvonimi vuonna 1978 sekä Lausannen yliopiston taideakatemian jäsenyys 1982.

Ennen kuolemaansa jo vaikeasti sairas Oili Mäki jaksoi vielä olla mukana suunnittelemassa Espoossa pidettyä 50-vuotisjuhlanäyttelyään vuonna 2011, mutta avajaisiin asti hän ei jaksanut.

Parhaiten Oili Mäki tunnettiin värikkäistä kuvakudoksistaan ja ryijyistään. Hän kirjoitti 20 kirjaa ja piti luentoja. Mäki suunnitteli myös kankaita. Museossa oli vielä sen toimiessa vuoden 2017 puoliväliin saakka esillä taiteilijan omaa tuotantoa 30 vuoden ajalta: kuvakudoksia, alttaritauluja, maalauksia ja ryijyjä.

Oili Mäki: Sotka, 1970-luku.

Oili Mäki: Sotka, 1973.

”Säätiöllä ei ole omaa näyttelytilaa. Jatkamme kuitenkin näyttelytoimintaa. Viimeksi tänä vuonna päättyi näyttely Savonlinnan maakuntamuseossa. Taideala on ollut koronapandemian aikana hämmennyksissä, eivätkä jonot ole liikkuneet. Ehkä meiltä ensi vuonna on odotettavissa jotakin”, One Tirkkonen kertoo.

Internet mahdollistaa espoolaissäätiölle uudenlaisen maailmanlaajuisen näyttelytilan:

”Tulossa on kirja sekä tuotannon digitalisointi seuraavien 3–4 vuoden aikana. Sitten voimme jälleen järjestää Oili Mäen näyttelyitä maailmanlaajuisesti – digitaalisina.”

Oili Mäki -taidesäätiön kotisivut: www.oilimaki.fi.

Oili Mäki kodissaan Laajalahdessa vuonna 2005.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat