Tällaista ei usein näe: Virpi Nurmio on rakentanut kotiinsa 13 vuoden ajan pienoismaailmaa, jonka yksityiskohdat ovat hämmästyttävän realistisia - Espoo | HS.fi

Tällaista ei usein näe: Virpi Nurmio on rakentanut kotiinsa 13 vuoden ajan pienois­maailmaa, jonka yksityiskohdat ovat hämmästyttävän realistisia

Miniatyyritalossa on yli 600 käsinsidottua pikkuruista kirjaa, ja peukalonkynnen kokoiset karjalanpiirakat on tehty oikeasta taikinasta.

Virpi Nurmio aloitti ensimmäisen miniatyyritalon rakentamisen vuonna 2007. Sen jälkeen hän on tehnyt monta rakennusta ja piha-alueita.

28.11.2021 11:00

Mitä voi seurata, kun luonteessa on sekä leikkijää että perfektionistia? No, saattaa käydä niin, että omaa sänkyä kiertää pikkuruisten tonttuhahmojen kylä taloineen ja pikkutarkkoine esineineen.

Espoon Kauklahdessa asuvan Virpi Nurmion makuuhuoneessa on joulu joka päivä: kymmenet miniatyyritontut puuhastelevat Tonttulassa, joka levittäytyy L:n muotoisena kahden seinän viereen.

Punalakit puuhastelevat leipomossa, kellarissa ja lahjapakkaamossa. Ilkosillaan lauteilla istuva tonttu nauttii puusaunan löylyistä, toinen pilkkoo puita liiterissä ja on riisunut punalakkinsa halkopinon päätyyn. Lumisessa maisemassa jäätelötikuista askarrellut pikkuruiset sukset nojaavat talon seinään ja rikkoontuneesta sinisestä maljakosta tehty avanto odottaa pulahtajaa.

Pieni osa Virpi Nurmion rakentamasta Tonttulasta.

Tässä kuvassa näkyvän rakennuksen katto on vielä keskeneräinen. Virpi Nurmio liimaa katon pistaasipähkinän kuorista.

Tonttulan teko alkoi vuonna 2007 Nurmion sairastuttua. Kun krooninen väsymysoireyhtymä vei tanssiharrastuksen, Nurmiolle tuli tarve keksiä tilalle sellaista ajanvietettä, johon voimat riittävät. Hän alkoi ensin rakentaa yhden kirjahyllyn parille alahyllylle tonttujen saunaa ja liiteriä.

Melko nopeasti Nurmio huomasi, ettei tila riitä mihinkään, ja osti korkeamman hyllyn. Tämän jälkeen hyllyjä on tullut useita lisää ja niiden alle on kiinnitetty pyörät, jotta liikuttelu esimerkiksi imurointia varten on helpompaa.

Tosin hyllyiksi niitä ei enää tunnista, sillä alun perin vaaleat kalustelevyt on pinnoitettu kauttaaltaan maalatuilla puutikuilla. Minikokoisten ”hirsiseinien” välistä pilkottaa sammalta, aivan kuten taloissa ennen vanhaan.

Tonttulassa on yli 50 tonttua. Kellarin pikkuruiset juurekset Virpi Nurmio on muovaillut askartelumassasta.

Kuumavesipadasta Nurmio teki samanlaisen kuin lapsuutensa saunan pesuhuoneessa. Hän on katsellut museoiden sivuilta kuvia menneistä ajoista, jotta saa tehtyä kalusteista ja tavaroista vanhannäköisiä. Nurmio näkee tonttumaailman sängyssä maatessaan ja saa aika usein yön aikana ideoita uusiin askarteluihin.

Hän ojentaa lattialla polvillaan seisovalle toimittajalle yöpöydältä tottuneesti taskulampun, jotta talon yksityiskohtia voi tarkastella paremmassa valossa. Nurmio on käyttänyt luovasti arjesta tuttuja esineitä. Hän kierrättää askartelussaan sellaista, minkä moni heittää pois.

Yhden talon katto on liimattu kuohuviinipullojen korkeista sahatuista pyörylöistä. Kalaverkko syntyi värjätystä valkosipulipussista. Mustaksi maalattu lääkepurkin korkki käy osaksi pyöreää kamiinaa, maalitäplin koristelluista pajunkissoista saa pikkulintuja kauralyhteisiin.

Vasemmalla vadeissa on karjalanpiirakoita, joiden tekemisessä Virpi Nurmio käytti oikeaa ruistaikinaa.

Tonttulan kellari ja väentupa ovat Nurmiolle talon rakkaimmat osat. Väentuvassa pirttipöydät odottavat katettuina syöjiä ja tarjoilupöydän antimet ovat tulitikkuaskia pienemmissä tuohiropeissa.

Kokonaisuus on täynnä pieniä, taitavasti tehtyjä yksityiskohtia. Pienen napin kokoiset piparit on muotoiltu aidosta taikinasta, samoin kuin peukalonkynnen mittaiset karjalanpiirakat.

”Rypytin ne neulalla”, Nurmio kertoo.

Yli 600 avattavan ja selailtavan kirjan tekeminen oli kova työ.

Tonttulan kirjastossa on yli 600 paperiliittimen korkuista kirjaa, joiden sivut Nurmio on sitonut käsin. Kurkataanpa! Vedän varovasti etusormella yhden kirjan pois kirjahyllystä ja toden totta, kultamaalilla koristellut nahkakannet aukeavat ja sisältä löytyy selattavia sivuja.

Näin monen kirjan sitominen oli Nurmion mukaan jälkikäteen ajatellen puuduttavin työ, mutta kun hyllyt oli tehty ensin, niin olihan ne täytettävä. Vaikeinta on Nurmion mielestä ollut kierreportaiden teko.

Toisilta harrastajilta ja netistä löytyy ohjeita, joita Nurmio on koonnut punaiseen mappikansioon, johon hän on myös dokumentoinut työn vaiheita ja materiaaleja. Ohjeissa lukee muun muassa, että reikäleivän reiän saa tehtyä kätevästi mehupillillä.

Lue lisää: Yläosattomia eläkeläisiä ja pidäkkeetöntä riemua: Päivi Variksen pienoismaailmassa elämästä nautitaan täysin rinnoin

Väentuvan kattaus ruokineen.

Aidonnäköisen esineen tekeminen ilahduttaa Nurmiota: saunan tuhkaluukun saa tietysti auki ja sohvan levitettyä sängyksi. Valmiin työn katselu taas ilahduttaa Nurmion lisäksi myös tuttuja ja joskus tuntemattomiakin, jotka ovat Tonttulasta kuulleet ja sopineet vierailusta.

Uutenakin hankittuja esineitä taloissa on, osa ostettuja ja osa saatuja, sillä Nurmion harrastuksen tietävät antavat niitä silloin tällöin lahjoiksi.

Lisäksi Nurmio on ystävystynyt muiden miniatyyriharrastajien kanssa muun muassa Facebookin Nukkekoti-ryhmässä.

Nurmion, 59, aikuiset lapset ja varsinkin neljä lastenlasta ovat innoissaan Tonttulasta ja auttavat esimerkiksi sen joulusiivouksessa, joka tehdään yleensä loka-marraskuussa. Pienillä kangaspuilla kudotut matot on puisteltu hiljattain parvekkeella.

Kangaspuilla kutovan tontun nimi on Myrtti, ja sen vieressä seisoo Urmas.

sunnuntaina 28. marraskuuta, ensimmäisenä adventtina, Nurmio avaa eteisen kaappien ovet ja ottaa esille koristeet, jotka ovat olleet piilossa viime tammikuusta saakka. Nimittäin vaikka Tonttula on auki ympäri vuoden, Nurmion varsinaiset joulukoristeet, joita on satoja, ovat esillä ensimmäisestä adventista Nuutinpäivään.

”Käväisin aikuisena ja aloin lapseksi taas. Näin on helpompaa tämän sairaudenkin kanssa”, Nurmio kertoo.

Etummaisten talojen katot on tehty ohueksi sahatuista kuohuviinipullonkorkeista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat