”Useat ovat sanoneet, että heidän elämänsä alkoi tästä” – Espoossa kokoontuu ryhmiä, joissa käyvät yksinäiset kokevat yllättävän iloisia vaikutuksia - Espoo | HS.fi

”Useat ovat sanoneet, että heidän elämänsä alkoi tästä” – Espoossa kokoontuu ryhmiä, joissa käyvät yksinäiset kokevat yllättävän iloisia vaikutuksia

Yksinäisyyden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Uusia ystäviä voi löytää esimerkiksi Ystäväpiiri-ryhmistä, joita on kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Takana seisovat Airi Valkonen ja Riitta Kärkkäinen-Rytty löysivät uusia ystäviä Ystäväpiiri-ryhmästä. Edessä istuu Ystäväpiiri-ryhmän ohjaaja Raija Väisänen. He osallistuivat marraskuussa Helinä Rautavaaran museolla järjestettyyn tilaisuuteen.

24.12.2021 11:00

Miten löytää ystäviä? Tätä Riitta Kärkkäinen-Rytty pohti kaksi vuotta sitten uudessa kotikaupungissaan. Hän oli kevättalvella 2019 muuttanut miehensä kanssa Kainuusta Espooseen heidän aikuisen poikansa perässä.

”Poika oli muuttanut perheensä kanssa tänne jo aikaisemmin työn perässä niin kuin lähes kaikki yliopistossa opiskelleet pohjoisesta. Olimme hoitaneet heidän kahta lastaan ja aloimme miettiä, että melkein 600 kilometriä suuntaansa on kyllä hirveän pitkä matka.”

Muuttopäätökseen vaikutti myös huoli siitä, kuka huolehtisi heistä Kainuussa.

”Olemme jo niin vanhoja. On hyvä, että on lähempänä joku omainen, joka auttaa ja katsoo perään. Eli myös tällainen itsekäs syy oli.”

Työpaikan perässä muuttava tutustuu työyhteisön kautta uusiin ihmisiin ja lapsiperheet usein lasten kautta muihin lapsiperheisiin. Eläkeikäisenä voi kuitenkin olla haastavaa keksiä, mistä saisi uusia ystäviä.

Kärkkäinen-Rytty päätti kokeilla Espoon Ystäväpiiri-ryhmää.

”Se oli oikein ihannetilanne! Sai pienessä, turvallisessa ryhmässä tutustua ihmisiin ja jakaa kaikkia asioita.”

Ryhmän virallinen osuus päättyi loppuvuonna 2019, mutta uudet ystävät jäivät.

Ystäväpiiri on Vanhustyön keskusliiton kehittämää toimintaa, jonka tavoitteena on lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä ja auttaa heitä löytämään uusia ystäviä. Ystäväpiiri-ryhmiä on järjestetty eri puolilla Suomea jo yli 15 vuotta.

Raija ”Aiju” Väisänen on ohjannut yhteensä yhdeksää Ystäväpiiri-ryhmää, joista kaksi on pidetty koronapandemian takia verkossa.

Väisäsen mukaan vapaaehtoistyö ryhmissä on hänelle sydämen asia. Ohjaajana hän on päässyt seuraamaan, kuinka toisilleen vieraat ihmiset ovat viikkojen kuluessa löytäneet ryhmistä uusia ystäviä.

”Useat ryhmäläiset ovat sanoneet, että heidän elämänsä alkoi, kun he tulivat mukaan Ystäväpiiriin. Nautin joka hetkestä ryhmien kanssa, varsinkin kun näen, kuinka ryhmä lähtee elämään itsestään.”

Ryhmät kokoontuvat kolmen kuukauden ajan kerran viikossa, yhteensä kaksitoista kertaa. Jokaisella kerralla on oma teemansa.

Toiveita otetaan huomioon, ja ryhmissä voidaan leipoa, käydä retkellä esimerkiksi luonnossa tai lounastaa yhdessä.

Ystäväpiirissä puhuttiin marraskuussa muun muassa yksinäisyydestä ja onnellisuudesta. Pöydän päädyissä istuvat ohjaajat Raija Väisänen ja Sirpa Turunen. Muut osallistujat ovat vasemmalta oikealle Sinikka Toivonen, Eeva-Liisa Sarvela, Tuula Haltia ja Eeva Rissanen.

Marraskuisena maanantaina Ystäväpiiri-ryhmä on aloittanut tapaamisensa Helinä Rautavaaran museossa. Se sijaitsee kauppakeskus Entressessä Espoon keskuksessa.

”Tämän päivän alkurituaali on vähän erilainen, kun olimme museossa. Yleensä aloitamme siitä, että keitetään kahvit ja laitetaan keksit. Sitten kaikki kertovat vuoron perään kuulumiset”, Väisänen sanoo.

Kun kuulumiset on vaihdettu ja museotreffien sisällöstä keskusteltu, paneudutaan päivän teemaan, joka sattuu olemaan yksinäisyys.

Osallistujat voivat halutessaan käyttää taide- ja valokuvakortteja apunaan. He miettivät, miltä yksinäisyys tuntuu, millaisissa tilanteissa voi tuntua yksinäiseltä ja miltä yksinäisyys näyttää. Se voi tuntua pahalta, harmaalta ja ankealta, mutta se voi toisaalta myös olla seesteistä ja rauhallista. Mietitään myös, kuinka yksinäisyydestä pääsee pois – esimerkiksi ystävien, jumpparyhmien tai perheen avulla.

Vaikka teema on vakava ja välillä puhutaan raskaistakin asioista, huomaa, että huumori on yksi ryhmän kantavia voimia. Nauruakin siis riittää.

Ystäväpiirin ohjaaja Raija Väisänen kertoo nauttivansa joka hetkestä ryhmän kanssa. Taaempana seisoo Airi Valkonen.

Tässä syksyn ryhmässä on vain naisia mukana, mutta muissa ryhmissä on ollut myös miehiä.

Monet ovat hakeutuneet Ystäväpiiriin vastaavanlaisista syistä kuin Kärkkäinen-Rytty. Ikää on tullut, ja he ovat muuttaneet vieraaseen paikkaan, jossa ei ole tuttavapiiriä.

Osallistumiseen on myös muita syitä. Jotkut ryhmäläiset ovat jääneet leskeksi. Jotkut kaipaavat ehkä avioeron jälkeen uusia ystäviä elämään.

Joidenkin osallistujien lapset ovat muuttaneet muualle. Näin kävi esimerkiksi espoolaiselle Airi Valkoselle. Kuten Kärkkäinen-Rytty, myös Valkonen osallistui Ystäväpiiriin syksyllä 2019. He ovat jatkaneet yhteydenpitoa myös sen jälkeen.

”Tyttäreni perhe muutti Tukholmaan ja vei mukanaan kaksi lapsenlastani, joiden kanssa olin ollut paljon tekemisissä. Samalla myös pari ystävätärtäni muutti eri puolille Suomea. Minulle jäi sellainen tyhjiö. Suunnilleen vuoden verran mietin, millä sen täyttäisin.”

Sitten hän huomasi terveyskeskuksessa ilmoituksen Ystäväpiiri-ryhmästä. Ryhmään meneminen oli hänestä helppoa, ja ohjaajat olivat hyviä.

Ennen Ystäväpiiri-ryhmän alkamista ohjaajat haastattelevat osallistujia yksitellen.

”Se alkuhaastattelu auttoi. Sen ansiosta tiesi, minne on menossa, ja sai keskustella siitä, millainen ystäväpiiri on.”

Ystäväpiiri-ryhmästä löytyi monta uutta ystävää, muun muassa Riitta Kärkkäinen-Rytty.

Valkonen uskoo, että lähes jokainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyden tunteita esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia.

”Missään nimessä ei tarvitse hävetä yksinäisyyttä tai ajatella, että se olisi itse aiheutettua. Elämä vain menee välillä niin. Eikä se tarkoita, että tulee aina olemaan yksin. Yksinäisyys on vain tunne, ja se on ohimenevää.”

Joulu tuo monelle yksinäisyyden tunteet pintaan. Voi tuntua siltä, että on ainut, jolla ei ole perhettä, jonka kanssa olla jouluaattona. Silloin on hyvä muistaa, ettei ole yksin yksinäisyydessään.

”On paljon ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi jääneet leskiksi tai joiden lapset ovat kaukana. Se, että voi jakaa sen tunteen, helpottaa. Jos kaksi yksinäistä kohtaa, se lieventää oloa. Ja soittaminen auttaa, jos on joku, jolle voi soittaa”, pohtii Valkonen.

Kuten kaikkeen muuhunkin uuteen ja tuntemattomaan myös Ystäväpiiri-ryhmään osallistuminen voi jännittää. Kärkkäinen-Rytty kehottaa silti uskaltautumaan mukaan.

”Pitää olla rohkea. Jos tulee tarjolle mahdollisuus, kannattaa lähteä”, hän sanoo.

Ystäväpiiri-ryhmillä on ollut eri puolilla Suomea jo yli 11 000 osallistujaa. Heistä noin yhdeksän kymmenestä koki, että ryhmän ansiosta yksinäisyys lievittyi. 98 prosenttia suosittelisi ryhmää muille. Luvut ovat peräisin Ystäväpiiri-toiminnan osallistujille tehdyistä kyselyistä, joita tehdään ryhmän päätyttyä. Vastauksia on kerätty Ystäväpiiri-toiminnan alusta asti eli 15 vuotta.

”Ystäväpiiri antoi jollain tavalla merkitystä. Tiesi, että nyt se on taas viikon päästä, ja se oli itselle aina hyvin tärkeä päivä”, sanoo Kärkkäinen-Rytty.

”Se säännöllisyys oli hyvä, ja yhteisöllisyys. Se, että kuului johonkin. Monilla oli raskaita elämänvaiheita, ja ryhmässä sai myötätuntoa. Meistä tuli nopeasti avoimia ja olimme nopeita jakamaan henkilökohtaisiakin asioita”, lisää Airi Valkonen.

Ystäväpiiriin voi osallistua kuka tahansa eläkeikäinen, joka haluaa elämäänsä uutta sisältöä ja uusia ystäviä. Seuraavat ryhmät alkavat alkuvuodesta. Ryhmään osallistuminen on ilmaista. Lisätietoa saa Vanhustyön keskusliiton sivuilta.

Aiheeseen liittyvää

Pandemia lisäsi ikä­ihmisten yksinäisyyttä ja hoiva­kotien laitosmaisuutta, mutta enemmistö oli tyytyväinen elämäänsä myös poikkeus­aikana

Juhani, 69, odotti innolla ystävien tapaamista, mutta huomasi pian, ettei kukaan ota enää yhteyttä – Näin korona-aika on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin

”Tuntuu, että on näkymätön” – HS:n lukijat kertovat, miten suru, katkeruus ja viha nostavat päätään korona-aikana

Etkö löydä Helsingistä ystäviä? Asiantuntija kertoo viisi vinkkiä, miten junantuoma sopeutuu suurkaupunkiin

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat