Espoo joutui 1970-luvulla erikoiseen tilanteeseen: yritykset halusivat sen maille, mutta se ei halunnut yrityksiä - Espoo | HS.fi

Espoo joutui 1970-luvulla erikoiseen tilanteeseen: yritykset halusivat sen maille, mutta se ei halunnut yrityksiä

Espoo oli 50 vuotta sitten erikoisessa tilanteessa: sen maille halusi enemmän yrityksiä kuin mitä silloinen kauppala, nykyinen kaupunki, oli valmis ottamaan vastaan.

”Espoo suojautuu yritysrynnäköltä”, uutisoi Helsingin Sanomat pääuutissivullaan 10.12.1971.

1.12.2021 12:25

Helsingin Sanomat uutisoi 10. joulukuuta 1971, kuinka vuoden 1972 alusta kaupungiksi muuttuvaan Espooseen oli kauppalanjohdon mukaan tyrkyllä liikaa yrityksiä.

Lehti otsikoi pääuutissivunsa jutun: ”Espoo suojautuu yritysrynnäköltä” ja sisäsivun jutun: ”Espoo tiukentaa yritysten tuloa”.

Yleensä kunnat ottavat riemumielin vastaan yritykset, sillä ne tarjoavat verotuloja ja työpaikkoja ja tuovat mukanaan uusia asukkaita.

HS:n jutun mukaan Espoo oli ”teollisuusyritysten suosikki”. Jutussa sanottiin, että ”yli 300 yritystä olisi heti valmiina ostamaan tai muuten hankkimaan maata Espoosta.”

Miksi Espoo torjui ne?

Selitys tarjottiin lukijalle heti pääuutissivulla: ”Espoo katsoo, että jos se suostuu yritysten aluetoivomuksiin, siitä tulee tilkkutäkki, joka ei ole koskaan valmiiksi rakennettu.”

10.12.1971 HS:n sisäsivuilla kerrottiin, kuinka jopa yli 300 yritystä oli jonossa Espooseen. Muita saman sivun aiheita olivat esimerkiksi Vantaalle suunniteltu motelli ja tuolloin ajankohtainen keskustelu siitä, yritetäänkö Helsinkiin liittää lisää alueita.

Sisäsivun jutussa kerrottiin, kuinka Espoo jarruttaa yritysten hajasijoitusta kuntaan. HS:n haastattelema kauppalanjohtaja Teppo Tiihonen esiintyi tiukkasanaisena:

”Kerromme yritykselle ehtomme, ja sanomme ’ota tai jätä’.”

Näin siitäkin huolimatta, että ”monet suuret yritykset eivät enää pysähdy Espoon jonoon, vaan rynnistävät halvemman maapohjan ja muiden etujen takia kauppalan ohi Kirkkonummelle, Siuntioon tai Snappertunaan”, kuten jutussa sanottiin.

Espoo ei aio ottaa alueelleen ympäristönsuojelullisesti haitallisia, runsaasti vaikeasti puhdistettavia jätevesiä antavia, ilmaa saastuttavia, meluavia, liikennepulmia tuovia tai hyvin suuria alueita vaativia teollisuuslaitoksia”, artikkelissa kerrottiin myös.

Loppuvuonna 1971 Espoossa oli 24 000 työpaikkaa, kun niitä vuonna 1960 oli 9 600. Työpaikkaomavaraisuuden ennustettiin kasvavan silloisesta 36 prosentista peräti 90 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä.

”Suurempaan prosenttilukuun ei ole syytä pyrkiäkään, koska Helsinki pääkaupunkina joka tapauksessa tarvitsee työvoimaa naapurikunnista”, kauppalanjohtaja Tiihonen sanoi jutussa.

Aiheeseen liittyvää:

Lahdenväylän kupeeseen kaavailtiin 1970-luvulla mahtipontista motellia – Miksi hanke kaatui?

Kekkosen ajan Suomessa oli lähiö, jonne pääseminen oli statusasia – Olari sai alkunsa, kun pieni rakennusliike teki elämänsä kaupat

Harva on kuullutkaan ”Suomen suurimmasta asuntorakennus­hankkeesta”, joka katosi kuin tuhka tuuleen – Arkkitehtuurin ykkösnimet sekaantuivat valtavaan pannukakkuun

Helsinki oli vähällä kaapata parhaat palat Espoosta ja melkein koko Vantaan – Näin unohdettu operaatio ”hiipi” eteenpäin kulisseissa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat