Kimi Räikköseltä jäi sympaattinen esine vanhaan kouluunsa Espoossa – Rehtori on odottanut jo pitkään, että F1-kuljettaja vaivautuisi vierailulle - Espoo | HS.fi

Kimi Räikköseltä jäi sympaattinen esine vanhaan kouluunsa Espoossa – Rehtori on odottanut jo pitkään, että F1-kuljettaja vaivautuisi vierailulle

Karhusuolaisille Kimi on yhä oman kylän poika. HS Espoo tutustui uransa lopettaneen formulatähden vanhoihin kotikulmiin, jolloin selvisi, että Räikkösen liikuntatunneilta saamaa merkkiä pidetään tallessa, jos hän joskus sen noutaisi.

Rehtori Mimmu Hellsten on esitellyt Karhusuolla ulkomailta tulleille Kimi-faneille mäen päällä sijainnutta aiempaa nyt jo purettua koulurakennusta, jota Räikkönen ala-asteella kävi. Karhusuon uusi koulu valmistui vuonna 2020.

2.1. 7:00

”Tuosta Kimikin on laskenut mäkeä”, viittilöi Mimmu Hellsten kohti rinnettä espoolaisen Karhusuon koulun parkkipaikalla.

Hellsten on Karhusuolla vuodesta 1977 asunut koulun rehtori, ja Kimi on tietenkin Kimi Räikkönen, Karhusuon kaupunginosan kuuluisin ihminen.

”Oman kylän poika”, tiivistää Hellsten monen karhusuolaisen ajatukset.

Kirjailija Kari Hotakaisen kirjoittamassa Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjassa kerrotaan paljon espoolaislähtöisen formulakuljettajan lapsuudesta ja myöhemmistäkin vaiheista Karhusuolla.

Vaikka Räikkösen koti on nykyään muualla, teoksesta välittyy vanhoista kotikulmista välittäminen.

Tutustumme Räikkösen lopettamisen jälkeisellä viikolla F1-kuljettajan lapsuusmaisemiin, joissa hän perheenjäsenineen teki pohjatyötä vuosikausia ennen kuin ovet autourheilun kuninkuusluokassa avautuivat.

Lähde HS Espoon matkaan tutustumaan formulatähden vanhoihin kotikulmiin!

Karhusuo sijaitsee 110-tien varrella Bembölestä pari kilometriä Nuuksioon päin. Vaikka alue on virallisesti kaupunginosa, sen asukkaat puhuvat pientalovaltaisesta alueestaan kylänä ja itsestään kyläläisinä.

Kun Räikkösen isoisä osti talon alueelta vuonna 1952, Karhusuo oli vielä maaseutumaista haja-asutusaluetta.

Suomen ensimmäisen moottorien, Tarvontien, rakentaminen alkoi 1956. Kimi Räikkösen syntymävuonna 1979 Tarvontie näytti Karhusuon lähellä Nupurissa ja Gumbölessä tältä:

Tarvontie vuonna 1979. Gumböle on vasemmalla ja Nupuri oikealla.

Täällä ollaan ylpeitä karhusuolaisuudesta. Yhteisvoimin rakennutettiin hiljattain kota koulun viereen, mutta harmittavasti sen käyttö on koronapandemian takia jäänyt vielä vähäiseksi.

Koulurakennus ei enää ole sama kuin Räikkösen aikaan vaan hiljattain sisätilaongelmien takia kokonaan uusittu. Niitty, jolla koululaiset vielä Kiminkin kouluaikaan 1980- ja 1990-luvuilla hiihtivät, on nykyään urheilukenttä.

Mutta koulun vieressä on yhä pulkkamäki, kuten silloinkin kun Räikkönen aloitti koulun 1980-luvun loppupuolella, samoin puiset kuluneet portaat, joiden viereen on tehty myös uudet.

Tuolloin koulussa oli vain ala-asteikäisiä, sillä yläkouluun mentiin Karakallioon. Siksi Hellsten ei käynyt Karhusuolla koulua Räikkösen kanssa yhtä aikaa. Hän oli jo kahdeksannella luokalla, kun Kimi aloitti koulunkäynnin.

Hellstenistä tuli vuonna 1997 käymänsä opinahjon opettaja ja rehtori vuonna 2012. Räikkönen oli F1-sarjan kakkonen vuosina 2003 ja 2005 ja saavutti maailmanmestaruuden vuonna 2007.

Saman kylän ihmisten elämät kietoutuvat joskus merkillisellä tavalla.

”Täällä on käynyt turisteja, jotka ovat halunneet istua Kimin pulpetissa ja ottaa itsestään kuvan siinä”, Hellsten kertoo nauraen.

Koulun väki on sitten hätäpäissään yrittänyt viedä kaukaa tulleet kannattajat edes suunnilleen niille main, missä Räikkösen luokka tai pulpetti ovat aikanaan olleet. Faneja on käynyt ainakin Saksasta ja Japanista.

Hellstenin perheessä on vuosien varrella ollut useampi ulkomailta tullut au pair auttamassa lastenhoidossa ja kotitöissä.

”Yksi Saksasta tullut au pair oli niin kova Kimi-fani, että halusi tulla meille päästäkseen lähelle paikkaa, jossa Kimi on asunut”, Hellsten muistelee.

Kun vanha koulurakennus jouduttiin uuden tieltä purkamaan, paljon tavaraa päätyi roskiin. Mutta on jotain, mitä ei remonttisiivouksessa hävitetty.

”Uimakandidaatin merkki odottaa yhä hakijaansa”, rehtori kertoo.

Kankainen, pyöreä ja sinivalkoinen merkki, joka monilla oli tapana ommella uima-asuun, on kiinnitetty klemmarilla todistukseen, joka on myönnetty Kimi Räikköselle keväällä 1993.

Hellstenin muistikuvien mukaan entiselle oppilaalle on yritetty viedä tietoa merkistä ainakin pariin otteeseen, mutta kiireistä ulkomailla asuvaa ammattiurheilijaa ei ole tavoitettu.

Merkki ja todistus laitetaan HS:n vierailun jälkeen visusti takaisin talteen ja toivotaan, että Räikkönen vielä joskus vierailisi vanhalla koulullaan sen hakemassa.

Gumbölen omakotiyhdistyksen aktiivijäsen Marjaana Siivola esittelee pulkkamäen, jota Kimi Räikkönen on lapsena Karhusuon koulun pihapiirissä laskenut.

HS:n oppaana Karhusuolla on myös paikallisen asukasyhdistyksen aktiivi Marjaana Siivola. Hän haastatteli vuonna 2008 yhdistyksen lehteen Räikkösen äitiä ja kirjoitti jutun, jossa muisteltiin maailmanmestarin kouluiän aikoja.

”Kimi ja hänen veljensä Rami kävivät myös Karhusuon koulun satujumpassa purkamassa energiaansa”, kirjoitti Siivola tuolloin.

Alueen lukuisat samanikäiset lapset olivat 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa paljon ulkona. Paula Räikkösen Siivolalle kertoman mukaan usein leikittyjä leikkejä olivat kymmenen tikkua laudalla tai kirkonrotta, lapset myös pelasivat pesistä ja lätkää.

Menossa mukana sittemmin jääkiekkouran tehnyt Emma Terho (o.s. Laaksonen), joka niinikään asui lapsena Karhusuolla.

Räikkösen vanhempia, äiti-Paulaa ja isä-Mattia kuvaillaan kyläläisiksi muiden kyläläisten joukossa, ihmisiksi, jotka eivät tee itsestään numeroa ja joille ei noussut hattuun sen jälkeenkään, kun Kimi jo menestyi kilparadoilla. Myöhemmin vanhemmat muuttivat Karhusuolta Kirkkonummen puolelle Porkkalaan.

Räikkösen lapsuuden kotitalot Kurutiellä pilkahtavat 110-tielle, jos hoksaa katsoa. Tontilla oli myös 2010 kuolleen Matti-isän lapsuudenkoti, Räikkösiä siis monessa polvessa.

Tällä pihalla autojen rassaus ja niillä ajaminen alkoi. Välillä pitkään tyhjillään ollutta taloa ympäröi lukittu aita, joka pitää innokkaimmat Kimi-fanit loitolla, mutta kadunvarressa postiluukussa lukee yhä Räikkönen.

Jo se merkitsee paljon, jos on tullut tänne ulkomailta asti.

Räikkönen on rakennuttanut vanhan kotitalonsa viereen suuren konehallin. Sen sisällä käynyt kirjailija Hotakainen kertoo teoksessaan, että hallin katosta roikkuu McLarenin F1-auto.

Rakennuksen yläkerrassa on muun muassa sauna, oleskelutila ja pieni baari. Seurustelutilassa on kypäriä, kuvia, palkintoja ja ajohaalareita

Aidanraosta pilkistää punavalkoinen katukiveys kuin kilparadalla konsanaan. Vuonna 1986 perheeseen hankittiin ensimmäinen carting-auto, jolla Kimi ja veli-Rami alkoivat ajaa Bembölen radalla.

Laji imaisi koko perheen mukaansa, ja he kiersivät vuosikausia pakettiautolla kisoja ympäri Suomea. Isä teki välillä kolmea työtä, jotta lapset pystyisivät jatkamaan ajamista.

Joulukuussa Kellonummentien varrella sijaitsevalla kartingradalla on hiljaista, sillä rata on auki huhtikuusta syyskuuhun.

Koukataanpa vielä Nupurin puolelle, parin minuutin ajomatkan päähän ja näiden kulmien ainoaan ravintolaan, La Lunaan.

Nupurintie 4:ssä olevassa rakennuksessa on toiminut pitkään toiminut ruoka- ja anniskelupaikka – toki sen nimet ovat vuosien saatossa vaihdelleet.

Murat Kosar pitää ravintolaa Nupurintien varrella parin minuutin ajomatkan päässä Kimi Räikkösen lapsuudenkodista.

Kylällä puhutaan, että Räikkönen poikkeaa paikassa ainakin joskus Suomessa käydessään.

Löytyykö listalta Kimin pizza? No, ei löydy, mutta kävisikö Karhun Special.

Yrittäjä Murat Kosar kertoo, että on asunut vuodesta 1994 saakka näillä kulmilla ja muistaa useamman Räikkösen visiitin täällä, mutta ei niistä nyt sen enempää.

Nupurintien varressa olevan ravintolan pizzalistaa.

Pitäisikö kaupungin muistaa jotenkin menestyksekästä F1-uransa päättänyttä espoolaislähtöistä Räikköstä? Oma aukio, kuten Vantaalla on Mika Häkkisen mukaan nimetty? Kimi Räikkösen katu Karhusuolle?

Kadun nimeämistä henkilöiden mukaan tehdään kunnioituksena elämäntyölle, ja tällöin pyrkimyksenä on löytää side henkilön ja paikan välillä. Tavallisesti elossa olevien henkilöiden mukaan nimeämistä vältetään.

Räikkösen F1-mestaruuden jälkeen espoolaispäättäjät kuitenkin pohtivat, pitäisikö Kulmakorpeen – jonne on pitkään ollut suunnitteilla moottoriurheilurata – perustaa Kimi Räikkösen tie.

Hotakaisen kirjan mukaan Räikkönen ei ainakaan tuolloin syttynyt idealle.

Jutun teossa on käytettyjä lähteitä: Heikki Kulta: Iceman – Kimin matkassa (2020), Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen (2018)ja Petri Nevalainen: Jäämies – Kimi Räikkösen henkilökuva (2008).

Oikaisu 3.1.: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti Vanha Turuntie. Kyseessä on 110-tie.

Lue lisää: Kimi Räikkönen jätti hyvästit tyylilleen uskolliseen tapaan, mutta häntä läheltä seurannut huomasi muutoksen: ”Vähän oudolta hänestäkin tuntui”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat