Espoota halkoo pian kunnianhimoinen tie, jonka reitti on monelle tyrmistys – Nyt perheenäiti perustelee, miksi juuri tämän väylän kritisointi on enemmän kuin nimby-ilmiö - Espoo | HS.fi

Espoota halkoo pian kunnian­himoinen tie, jonka reitti on monelle tyrmistys – Nyt perheenäiti perustelee, miksi juuri tämän väylän kritisointi on enemmän kuin nimby-ilmiö

Espoon kaupunki suunnittelee kapean ja mutkaisen Finnoontien rinnalle leveämpää, nelikaistaista väylää, joka yhdistäisi Finnoon ja Espoon keskuksen.

Tanja Itkonen toivoo, ettei Espoonväylää tehtäisi näihin ulkoilumaisemiin Keskuspuistossa.

26.12.2021 7:00

Autoilijat köröttelevät letkassa lumipyryssä Finnoontietä, joka kiemurtelee Espoon keskuksesta Finnooseen eli entiselle Suomenojalle. Kahden keskuksen välissä kurvaillaan alhaisin nopeusrajoituksin pellon, pientalojen ja metsän vierustaa.

Metsissä Finnoontien molemmin puolin viilettävät koiranulkoiluttajat, sauvakävelijät, lastenvaunuja työntelevät ja myöhemmin talvella hiihtäjät.

Espoon visioissa kapea ja mutkainen Finnoontie ei enää tulevaisuudessa ole keskuksia yhdistävä päätie, vaan kaupunki haluaa sujuvoittaa autoilua ja rakennuttaa nykyistä leveämmän uuden pääajoreitin, Espoonväylän.

Lue myös: Espoo suunnittelee nelikaistaista auto­väylää keskus­puiston läpi

Samalla kaupungin on tarkoitus lisätä asuntojen määrää uuden väylän lähellä. Se on kaavavalmistelussa piirtänyt lisää asuintaloja varsinkin nykyisen Malminmäen tienoille ja pohjoisemmaksi Kaupunginkallion kohdalle.

Varsinkin väylän pohjoisosien viereisiin asuinalue- ja lähipalvelusuunnitelmiin on syytä suhtautua varauksellisesti – alueet ovat yksityisessä omistuksessa, eikä maanomistajilla ole ainakaan toistaiseksi ollut kiinnostusta alueiden rakentamiseen.

Bosmalmiin suunniteltua alle 1 400 asukkaan uutta asuinaluetta on monien rakentamista vastustaneiden lisäksi kritisoinut Helsingin seudun liikenne HSL.

Lue myös: Espoon Keskuspuistoon suunnitellut asuin­alueet vasta­tuulessa – HSL suomii suunnitelmaa vanhan­aikaiseksi poikkeuksellisessa kannanotossaan

Väylän piirtäminen Söderskogin peltojen ja keskuspuiston suositun ulkoilu-, virkistys- ja luontoalueen päälle tyrmistyttää monia espoolaisia.

Latokaskessa asuva Tanja Itkonen on yksi heistä, eikä hän puhu vain omasta puolestaan. Hanke on saanut osakseen arvostelua myös paikalliselta luonnonsuojeluyhdistykseltä. Maisema- ja virkistysarvojen lisäksi se on painottanut, että nelikaistainen tie heikentäisi merkittävästi eläinten liikkumista.

Itkosen mielestä kyseessä on enemmän kuin perinteinen nimby-ilmiö, jossa jotakin epämiellyttäväksi koettua ei haluta omalle takapihalle. Keskuspuisto on nimensä mukaisesti keskellä Espoota, ja sinne tullaan ulkoilemaan monilta asuinalueilta.

Itkonen muutti Helsingistä kolmisen vuotta sitten Espooseen. Sittemmin keskuspuiston hiekkapolut metsä- ja peltomaisemineen ovat tulleet autottomalle, ulkona viihtyvälle perheelle tutuiksi.

Viikonloppuisin, kun aikaa on enemmän, perhe ajelee bussilla Nuuksioon, mutta arjen virkistäytymiseen käyvät keskuspuiston maisemat.

”Käymme usein lähilammilla Trangia-kaakaolla.”

Malminmäentien päässä on muutama pientalo. Niiden vierestä lähtee nyt tämä ulkoilureitti. Harvaan rakennetulle alueelle on suunniteltu paljon uusia asuintaloja.

Nyt tärkeiksi tulleet reitit ovat Espoonväylä-suunnitelmien takia päätymässä myllerretyiksi. Kävelemme Itkosen kanssa Finnoontien varresta Malminmäen kaupoilta yhdessä hujauksessa hiljaisuuteen ja uomalle, jonka yli johtaa silta.

Näillä main vielä rakentamattomat, suunnittelukartoille katkoviivoina piirretyt Nöykkiönkatu ja nelikaistainen Espoonväylä kohtaisivat. Itkonen huomauttaa, että liikenteen melu kuuluisi tielinjausta kauemmas ja kohina vähentäisi virkistysalueen virkistävää vaikutusta.

”Siinä, missä luonto palauttaa sekä laskee stressihormonien tasoa ja verenpainetta, liikennemelulla on päinvastainen vaikutus.”

Koronapandemian vuoksi alueesta on tullut monille etätyötä tekeville entistä tärkeämpi henkireikä, joka katkaisee ajatus- ja istumatyön ja lisää hyvinvointia.

Tanja Itkonen on huolissaan maiseman muuttumisen lisäksi leveämmän tien tuomasta melusta.

Lähes kokonaan etätöihin siirtyneelle Itkosellekin työaikaliukumat mahdollistavat sen, että hän ehtii lounastauon aikana hilpaista viiden minuutin matkan ensin kaupoille ja napata tarvittaessa täydennystä jääkaappiin ja sitten kiertää runsaan vartin kävelylenkin puiden siimeksessä tai avaraa peltomaisemaa katsellen.

”Espoossa asuu suhteellisen paljon asiantuntija- ja johtotason työssä toimivia, ja etätyön määrä tulee näissä ryhmissä yhä edelleen lisääntymään. Tästä näkökulmasta liikennesuunnittelu yksityisautoiluun panostaen on vanhentunutta jo suunnitteluvaiheessa.”

Lisäksi Itkosen mielestä vuonna 2019 asemakaavaehdotuksissa nähtävillä ollut tielinjaus sen yhteyteen suunniteltuine asuinalueineen on ristiriitainen sen kanssa, miten Espoon kaupunki markkinoi itseään.

Hän siteeraa ensin kaupungin verkkosivuja:

"Ymmärrämme yhä paremmin lähiluonnon ja kaupunkivihreän arvon asukkaiden hyvinvoinnille, luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Luonnon ja virkistyksen näkökulmat ovat mukana kaikessa kaavoituksessa."

Sitten hän jatkaa itse:

”Espoonväylä keskelle keskuspuistoa ei toteuta tätä millään tavalla.”

Nelikaistaista Espoonväylää on suunnittelupapereissa soviteltu tässä kuvassa etualalla näkyvien Malminmäen kauppojen taakse Keskuspuiston metsä- ja peltomaisemaan.

Tielinjaukseen voi tutustua Espoon karttapalvelussa ja valita kartalla näkyviksi tiedoiksi Kaavoitus-kohdassa vireillä olevat asemakaavat. Bosmalm ja Söderskoginaukea -nimiset kaavat on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi ensi keväänä 2022.

Espoonväylän ensimmäinen osa Finnoonlaaksontien ja Puolarmetsänkadun välillä on jo rakennettu.

Tällä hetkellä Espoonväylän, Puolarmetsänkadun T-liittymässä on liikennevalot, mutta paikkaan on tarkoitus myöhemmin tehdä kiertoliittymä, kun Espoonväylän linjaus suuntaa suoraan kohti pohjoista.

”Alueen pohjaolosuhteet eli savimaan ja pohjaveden käyttäytyminen osoittautuivat ennakoitua vaikeammiksi, minkä vuoksi rakennusaika venyi hieman arvioitua pidemmälle loppuvuoteen”, kertoo rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon kaupungilta.

Ensimmäisen vaiheen rakennustöiden yhteydessä uusittiin Puolarintien alittava putkisilta ja muutettiin Finnoobäckenin uoman linjausta. Siirretty uoma kulkee nyt 10–20 metriä aiempaa idempänä uudessa kadun alittavassa rumpuputkessa.

Espoonväylän ensimmäisen osan töistä kertova kyltti lähellä Puolarmaarin risteystä. Työt saadaan päätökseen joulukuussa.

Liikennesuunnitteluinsinööri Kaisa Lahti Espoon kaupungilta perustelee uuden tien tarvetta sillä, että Finnoontiellä on sen kokoon nähden paljon liikennettä, 17 500 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

”Laskelmien mukaan Nöykkiönkadun eteläpuolella kulkee 14 600 autoa päivässä, mikä on tonttikadulle tosi paljon liikennettä. Vuonna 2018 tehdyn liikenneselvityksen mukaan Espoonväylän rakentamisen myötä määrä puoliintuu.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat