Espoon ikonisessa toimistotornissa oli asuntoja, joiden olemassaoloa harva edes tiesi – Nyt siellä 28 vuotta asunut Eero Mäkinen kertoo, millaista oli asua aavemaisessa kolossissa - Espoo | HS.fi

Espoon ikonisessa toimisto­tornissa oli asuntoja, joiden olemassaoloa harva edes tiesi – Nyt siellä 28 vuotta asunut Eero Mäkinen kertoo, millaista oli asua aavemaisessa kolossissa

Valokuvat näyttävät, miten Keilaniemi muuttui metsäisestä ranta-alueesta toimistokeskittymäksi. Eero Mäkinen on seurannut rakentamista erikoiselta aitiopaikalta.

Vasemmalla osa Keilaniemeä tammikuussa 2022 ja oikealla osa Keilaniemeä ja Tapiolaa vuonna maaliskuussa 1992.

15.1. 7:00 | Päivitetty 15.1. 7:54

Kun Nesteen konttori syksyllä 1976 valmistui, se törötti ylhäisessä yksinäisyydessään lahdenpoukamassa metsäkaistaleen keskellä.

Yksinään Keilaniemessä seisova torni sai lisänimen Raaden hammas, koska Nesteen toimitusjohtajana toimi tuolloin Uolevi Raade.

Keilaniemi tammikuussa 1976. Nesteen pääkonttorin matalan osan merenpuoleisessa reunassa oli työntekijöiden asuntoja. Oikealla niemenkärjessä näkyy Valtion koulutuskeskus, joka alun perin KOP:n lomakylä. Paikassa toimii nykyisin ravintola.

Nesteen uudesta pääkonttorista kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 7.lokakuuta 1976.

Tuohon aikaan Keilalahden kaislikkoisilla rannoilla oli veneitä ja metsässä kodittomien kyhäämiä majoja. Keilaniemen kärjessä piilossa oli Valtion koulutuskeskus, joka oli alunperin Kansallis-Osake-Pankin henkilökuntansa virkistäytymistä varten rakennuttama lomakylä.

Vajaassa 50 vuodessa maisema on täysin muuttunut. Nyt Keilaniemen siluetin piirtää lasiseinäisten tornitalojen bisneskaupunki: Fortum, Microsoft, Tieto-Evry, Kone, Rovio, Valmet, Neste...

Raaden hampaan uusi isäntä on saksalainen kiinteistöjätti DWS. Pari vuotta sitten remontoitu torni on nimetty sen päävuokralaisen, sähköiseen taloushallintoon erikoistuneen yrityksen mukaan Accountor Toweriksi.

Fortumin kiinteistöpäällikkö Eero Mäkinen, 58, on seurannut niemen muutosta yrityselämän hektiseksi keskukseksi aitiopaikalta: hän asui Nesteen tornissa 28 vuoden ajan.

”Nesteellä oli avoinna huoltomies-työnjohtajan paikka. Hain, sain ja päädyin tänne asumaan”, Mäkinen kertoo.

Hän muutti Nesteen tornin matalaan osaan, jossa oli kahdeksan työsuhdeasunnon rivitalo. Kaikki asunnot olivat pohjapiirustukseltaan täysin samanlaisia, ja jokaisesta oli näkymä merelle.

”Ympäristö oli metsikköistä, kuin maalla olisi asunut”, Mäkinen kuvailee 1990-luvun alkua Keilaniemessä.

Se tuntui mukavalta, olihan hän Sysmästä lähtöisin olevana tottunut luonnon läheisyyteen.

”Jos Tapiola oli silloin puistomaista, niin tämä alue oli ihan luonnontilaista”, Nesteen tornissa vuosina 1990–2018 asunut Mäkinen muistelee.

”Microsoftin toimistotalon kohdalla oli hirsinen saunarakennus.”

”Jos Tapiola oli silloin puistomaista, niin tämä alue oli ihan luonnontilaista.”

Eero Mäkinen asui ja teki töitä 28 vuoden ajan Nesteen ja sittemmin Fortumin pääkonttorissa. Fortum myi Raaden hampaaksi kutsutun talon Regenerolle ja siirtyi vuoden 2017–2018 vaihteessa uusiin toimitiloihin Keilaniemessä. Ylhäältä Raaden hampaasta Mäkinen on seurannut alueen tiheää ja korkeaa rakentamista.

Arkipäivisin työntekijät täyttivät toimistotilat, iltaisin ja viikonloppuisin suuressa talossa ja sen ympäristössä oli jopa aavemaisen hiljaista.

Tämän vuoksi Keilaniemessä asuneiden yhteisöstä tuli tiivis, ja muiden asukkaiden kanssa vietettiin paljon yhdessä vapaa-aikaakin. Kesäisin lähirannasta lähdettiin veneilemään, vuoden vaihtuessa ammuttiin rannassa yhdessä raketit.

Myöhemmin, kun Mäkinen ja hänen vaimonsa olivat tornin ainoat vakituiset asukkaat, heillä oli uudenvuodenyönä tapana mennä tornin vesikatolle.

”Tuolta näkyi raketteja Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta”, hän viittilöi nykyisin tornin ylimmässä kerroksessa sijaitsevan Lucy in the Sky -ravintolan terassilta vielä kerrosta ylemmäs.

Joskus Mäkinen lähti viemään maisemista kiinnostuneita vieraita nostokelkalla ylös tornin seinustaa seuraten.

”Vaijerien varassa olevaa koria ajettiin ohjaimilla. Yleensä ihmiset lopettivat hymyilemisen puolivälissä”, hän kertoo nauraen.

Veneitä Keilalahdessa vuonna 1992.

Kaatuneita puita 1990-luvun alkupuolella Keilaniemessä.

Nokia oli havitellut pääkonttorirakennusta Keilaniemeen jo 1980-luvulla. Saunarakennukselle ja Keilalahden venekerhon laitureille tuli lähtöpassit, kun asemakaavavalitusten jälkeen sitä vihdoin 1990-luvun puolivälissä alettiin rakentaa.

Nokian pääkonttorin valmistumisella vuonna 1997 oli tärkeä merkitys pääkonttorien keskittymiselle Keilaniemeen. Eikä kaikkia alueen rakennuksia olisi ilman Espoon valtuuston vuonna 2008 tekemää metron rakentamispäätöstä.

Huhtikuussa 1995 pohjatöiden tekeminen Nokian pääkonttorille oli alkanut.

Alueen rakentamisen kannalta merkittävää oli myös se, että Espoon valtuutetut päättivät vuonna 2015 Kehä I kattamisesta Keilaniemessä. Samalla päätettiin, että betonikannen päälle voi rakentaa asuintornitaloja.

Vuonna 2017 – noin kuukautta ennen kuin Länsimetro aloitti liikennöinnin – Keilaniemessä Kehä I:n tunnelityömaalla näytti tältä.

Nyt Kehä I kulkee maan alla ja pienemmät kadut johtavat toimistotalojen yhteydessä oleviin pysäköintiluoliin. Keskelle Keilaniemeä on tulossa Raide-Jokerin päätepysäkki.

Mikäli kaikki alustavat suunnitelmat toteutuvat, aloitetaan nykyisten keskeneräisten työmaiden lisäksi myös uusia. Tekeillä olevan Raide-Jokerin päätepysäkin tuntumaan on suunnitteilla pyöreän muotoisia korkeita asuinrakennuksia.

Alun perin rakennusyhtiö SRV suunnitteli Keilaniemeen neljää pyöreää asuintornia. Nyt se suunnittelee kahden asuintornin tekoa, mutta yhtiö on ollut vaikeuksissa, kun Redin ja Kalasataman työt olivat sille ennakoitua vaikeampia. Lopullista päätöstä Keilaniemen tornien rakentamisesta SRV ei ole tehnyt. Lisäksi norjalainen yhtiö havittelee merenlahteen täyttömaalle hotellia.

Lue myös: Espoo rakentaa Helsingin rajalle uutta tornitalokaupunkia merikylpylöineen – ”Ei meillä kuunaan ole tällaista ollut”

Havainnekuva siitä, miltä Keilaniemessä voisi näyttää tulevaisuudessa. Täyttömaalle merenlahteen kaavailtua hotellia ei näy kuvassa.

Koronapandemian myötä alkanut laaja etätyön tekeminen saattaa vaikuttaa aloittamattomiin suunnitelmiin. Tammikuun toisella viikolla Keilaniemen kaduilla käppäili yksittäisiä ihmisiä ja suuret konttorit olivat etätyösuosituksen takia lähes tyhjillään.

Meren ääressä kulkevalla rantaraitilla tosin liikkuu kesäaikaan huomattavasti enemmän väkeä kuin talvisin, ja sen varrelle onkin tullut vapaa-aikaan liittyviä yrityksiä kuten pyöräkorjaamo ja kelluva vesiurheilukeskus saunoineen.

Fortum myi pääkonttorinsa kiinteistökehitysyhtiö Regenerolle syksyllä 2017. Kun yhtiö päätti muuttaa uusiin toimitiloihin, tiesi se muuttolaatikoiden pakkaamista myös Mäkiselle.

Aluksi ajatus poismuutosta tuntui Mäkisestä haikealta, mutta lopulta se oli helpotus. Samalla päättyi ympärivuorokautinen päivystys, jonka takia puhelimeen oli vastattava oli sitten yö tai viikonloppu.

Välillä Mäkisestä oli myös tuntunut, että hän asui jättikokoisella työmaalla – ja näinhän se on Keilaniemen myllerryksessä ollutkin.

Mäkinen ymmärtää, että kaupunki on halunnut Keilaniemeen paljon yrityksiä, joiden verotuloilla on suuri merkitys Espoon talouteen. Hänen omaan makuunsa rakentaminen on kuitenkin ollut jo vähän liian tiivistä – varsinkin jos vielä lisää tornitaloja nousee aivan hänen vanhan kotitalonsa kupeeseen.

Mäkinen onkin viime aikoina mielellään tehnyt etätöitä nykyisen Lauttasaaren kotinsa lisäksi Sysmän omakotitalossaan.

”Ennen Tapiolaa kutsuttiin nimellä puutarhakaupunki, mutta kun täältä ylhäältä katselee, niin nimen voisi kyllä vaihtaa kattopuutarhakaupungiksi, sillä maan tasalla ei kyllä enää mikään mahdu kasvamaan.”

Lue myös: Miehet ryyppäsivät ja saunoivat, naiset hoitivat tarjoilun hiljaa taustalla – Keilaniemessä näkyy, miten yritysmaailman värikäs elostelukulttuuri alkoi hiipua 1980-luvulla

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat