Miksi Oittaalle syntyy helposti liikennekaaos? Syy piilee hiihtoparatiisiin vievän tien historiassa - Espoo | HS.fi

Miksi Oittaalle syntyy helposti liikennekaaos? Syy piilee hiihtoparatiisiin vievän tien historiassa

Espoon Oittaan ulkoilualueelle vievä tie ruuhkautuu viikonloppuisin rajusti. Tielle ei ole lähiaikoina odotettavissa muutoksia.

Loppiaisena yhtenäinen autoletka ulottui Kehä III:selta Oittaalle ja vielä siitä ylikin Kellonummen hautausmaan risteyksen kohdalla, kun ulkoilijat saapuivat nauttimaan kauniista säästä ulkoilukeskukselle ja Pirttimäen ulkoilualueelle.

10.1. 13:11

Pohjois-Espoossa Oittaalle vievä Kunnarlantie on viime aikoina ajoittain pahoin ruuhkautunut ulkoilualueelle saapuvista ja sieltä poistuvista.

Ruuhkia syntyy, kun Oittaan pysäköintipaikka täyttyy varsinkin viikonloppuisin, eikä se vedä kapealta tieltä enempää autoja.

Alueen asukkaat joutuvat köröttelemään samassa letkassa asioimismatkansa tai vaikkapa kipeän lapsen kanssa lääkäriin. Esimerkiksi loppiaisena iltapäivällä autojono ulottui Kehä III:lta Kellonummen hautausmaan risteykseen saakka.

Röylän ja Bodominseudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kari Heinin tietoon ei ole tullut vaaratilanteita ruuhkien vuoksi, mutta hänkin on havainnut ruuhkaisuutta varsinkin sunnuntai-iltapäivinä.

”Kehä III:lta pääsy on työlästä yhtenäisen jonon takia, mutta tämä koskee lähinnä viikonloppuja eivätkä ruuhkat häiritse sanottavasti työmatkaliikennettä.”

Heinin mielestä asiassa on positiivinen puoli. Se on se, että Oittaan ulkoilukeskus on todella suosittu, koska siellä voi harrastaa niin montaa eri asiaa.

Bodominjärven jäällä liikkui muun muassa luistelijoita, hiihtäjiä ja kävelijöitä loppiaisena.

”Se on todella monipuolinen. Yksi syy ruuhkiin on, että tämän tasoisia paikkoja on liian vähän”, Hein toteaa.

Hän kiittelee sitä, että hiihtäjille on tehty eritasoliittymiä, jotta sukset jalassa ei tarvitse mennä tien yli.

”Yksi syy ruuhkiin on, että tämän tasoisia paikkoja on liian vähän.”

Bodominjärven rannalla sijaitseva Espoon kaupungin omistama Oittaan ulkoilualue on yksi eteläisen Suomen vilkkaimmista ulkoilualueista. Kaupungin mukaan alueella vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää.

Sinne vievän tien leventäminen on vaikeaa, sillä se on suurelta osin käytännössä kiinni omakotitalotonteissa.

”Helppoja ratkaisuja ei ole”, tietää Hein viitaten pitkään prosessiin liittyen kevyen liikenteen reittien parantamiseen tien varrella.

Lue lisää: Espoon Oittaalla täysi kaaos: Autojono ulkoilu­paikalle kasvoi satojen metrien mittaiseksi loppiaisena

Liikenneinsinööri Aulis Palola Espoon kaupungilta kertoo, että Kunnarlantien mutkaisuus ja kapeus johtuu alueen historiasta.

”Alue on vanhaa maaseutua ja Uudellamaalla useimmat vanhat maaseututiet ovat tuollaisia”, Palola kertoo.

Historiallisesti arvokkaan Kunnarlantien linjaus näkyy samoin piirrettynä jo 1700-luvun kartoissa. Sitä ei ole aikanaan tehty nykyajan kookkaita autoja ajatellen eikä tämän päivän liikennemäärille.

”Tie kulkee hyvin vaihtelevassa mäkisessä maastossa. Sen takia tie on mutkainen ja siinä on myös nousuja ja laskuja.”

Palola kertoo, että on itsekin kokenut Oittaan ruuhkat.

”Kävin siellä hiihtämässä noin viikko sitten, kymmenen yhdentoista aikaan tiellä ei vielä ollut ruuhkaa, mutta parkkipaikka oli ihan täynnä ja jouduin odottamaan vapaata paikkaa kymmenen minuuttia.”

Liikenneinsinöörin mukaan Kunnarlantielle ei ole suunnitelmissa tulossa levennystä tai oikaisua lähiaikoina.

”Tietä on vaikea sillä paikalla parantaa”, Palola toteaa.

Alueelle on suunniteltu Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa, joka tähtää vuoteen 2050.

”Vanhassa, vielä voimassa olevassa olevassa yleiskaavassahan on olemassa tieoikaisu sillä kohtaa.”

Palolan mukaan uuteen, parhaillaan valituksen alla olevaan pohjois- ja keskiosien yleiskaavaan on sisälletty ehdotus tien oikaisusta.

”Mutta toteutuuko se ja jos, niin milloin? Yleiskaavahan on tällainen suurpiirteinen, eivätkä sijainnit ole sitovia. Jotkut asukkaat ovat sitä mieltä, että tietä ei pidä oikaista.”

Lue lisää: Espoon jo hyväksytyt rakentamissuunnitelmat pohjoisiin osiin yllättävässä vastatuulessa

Tällä hetkellä Kunnarlantietä ajaa noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvioiden mukaan vuonna 2050 automäärä olisi kaksinkertainen eli noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tien leventämistä ei ole suunniteltu, vaan jatkossakin on ajateltu, että yksi kaista kumpaankin suuntaan riittää. Yleiskaavaehdotuksessa Bodominjärven eteläpuolelle on sijoitettu täydennysrakentamisalueita.

Kunnarlantien perusparannus ja kevyen liikenteen reitin rakentaminen Bodominjärven pohjoispäässä valmistui vuonna 2019. Osa alueen asukkaista vastusti kevyen liikenteen väylän tekemistä.

Oikaisu 11.1. kello 15.44: Jutussa käytettiin Bodominjärvi-nimen ohella myös muotoa Bodom-järvi ja ne on korjattu viralliseen muotoon Bodominjärvi.

Lue lisää: Espoon vanhassa kartanomiljöössä piileskelee talvilajien keidas

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat