Jää näyttää paikoin oudolta Espoon edustalla, mutta siellä ulkoillaan huoletta – Nyt asiantuntija selittää, mitä merijäälle tapahtui - Espoo | HS.fi

Jää näyttää paikoin oudolta Espoon edustalla, mutta siellä ulkoillaan huoletta – Nyt asiantuntija selittää, mitä merijäälle tapahtui

Aikaiset merijäät ovat houkutelleet runsaasti kävelijöitä - jopa mönkijöitä - Espoon rantojen edustalla olevalle jäälle. Paikoin jäällä näkyy kuitenkin vettä ja sohjoa.

Vesi jään pinnalla herätti jäällä liikkuvissa kysymyksiä viikonloppuna. Jää kuitenkin kesti jopa mönkijän painon.

11.1. 10:49

Harmaasta talvikelistä huolimatta sadat ihmiset suuntasivat viikonlopun aikana jäälle Espoon edustalla. Esimerkiksi Matinkylän ja Kaitaan jäillä näkyi hiihtäjiä, lapsia pulkoissa, koiranulkoiluttajia, leijalautailijoita ja jopa mönkijöitä.

Monet jäivät kuitenkin ihmettelemään, kun jalat upposivat märkään sohjoon, johon jäi näkyviä jalan- ja tassunjälkiä. Silti jää ei pettänyt ja se kesti jopa mönkijöiden painon. Mistä on kyse?

”Siinä näkyy, että on vettä noussut jään pintaan. Luonnonvesien jäähän ei ole koskaan täysin ehjää, vaan siinä on pientä halkeamaa, reikää ja tällaista, mistä vesi pääsee pinnalle, jos on tullakseen”, kommentoi Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio nähtyään HS:n hänelle lähettämiä kuvia.

Kyseiset kuvat näkyvät tämän artikkelin yhteydessä.

Jäät eivät vielä ole Vainion mukaan kovin paksuja pääkaupunkiseudulla.

”Niin kuin kuvista näkyy, lunta on tullut päälle. Lumi on sellaista painavaa, kun olemme olleet nollan tietämissä. Se painaa ohutta jäätä alaspäin, ja halkeamista, rei’istä ja koloista tulee sitten vettä jään pinnalle muuttaen lumen sohjoisemmaksi.”

Jos jää näyttää tältä, kannattaa noudattaa varovaisuutta. On hyvä pyrkiä liikkumaan vain siellä, missä muutkin ovat liikkuneet.

Tässä kyseisessä esimerkissä alla on kantavaa jäätä, mutta aina näin ei ole. Varovaisuutta tulisi aina noudattaa jäällä liikkuessa, varsinkin nyt, sillä jäätilanne vaihtelee hyvin paljon.

Sisälahdissa pääkaupunkiseudulla on Vainion mukaan yleisesti jo kantavaa jäätä. Jään paksuus pyörii monessa paikassa jo parinkymmenen senttimetrin molemmin puolin. Paikoin jäätä ei kuitenkaan ole lainkaan.

”Jää ei ole kaikkialla yhtä paksua. Lyhyelläkin matkalla se voi vaihdella ja mitä ulommaksi menee, sitä epävarmemmaksi tilanne muuttuu.”

Jää kasvaa paksuutta alapinnasta, missä vesi on. Paksu lumipeite toimii Vainion mukaan eristeenä, jonka läpi pakkasen on päästävä, jotta jää pääsee kasvamaan. Lumikerros voi olla petollista myös siksi, että sen läpi ei pysty näkemään, missä kunnossa jää on.

Vainion mukaan edellisen kerran, kun pysyvä jääpeite muodostui näin aikaisin, oli peräti kymmenen vuotta sitten. Koko 2000-luvun aikana pysyvää jääpeitettä on ollut yhtä aikaisin vain viitenä vuonna.

”Ei voi sanoa, että tämä olisi poikkeuksellista, mutta ei tämä ihan tavanomaista ole, että meillä on pääkaupunkiseudulla tässä vaiheessa jäätä ja jopa sellaista, että se kestää kulkijaa.”

Koronasulkujen myötä lähes kaikki harrastuspaikat ovat kiinni samalla kun joidenkin hiihtolatujen parkkipaikat ovat menneet tukkoon suurista kävijämääristä.

Jäälle suuntaaminen voi tuntua tässä tilanteessa hyvinkin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Turvallisuudesta on kuitenkin tärkeä huolehtia.

”Aina sanon, että jos sinne jäälle ei ole pakko mennä, niin kannattaako mennä? Mutta jos menee, on hyvä liikkua yhdessä jonkun kaverin kanssa – ei kuitenkaan käsi kädessä, ettei tipahda yhdessä. Jäänaskalit olisi myös hyvä olla kaulassa eikä taskussa.”

Lue lisää: Tuhansia ulkoilijoita ramppaa nyt uusmaalaisella järvellä, jonka jäälle on ahkeroitu valtava 18 kilometrin luistelurata

Lue lisää: Espoon Oittaalla täysi kaaos: Autojono ulkoilu­paikalle kasvoi satojen metrien mittaiseksi loppiaisena

Lue lisää: Pääkaupunkiseudulla rynnätään nyt talvilajien kimppuun – ”Hiihtobuumi on päällä”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat