Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Tapiolan Aarnivalkean maisema on säilynyt lähes muuttumattomana vuosikymmenten ajan.

25.4. 7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

”Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme”, Mieskonen kertoo.

”Hän vain totesi, että alueella on kysyntää.”

Mieskonen asuu Tapiolassa Aarnivalkean alueella, jonka omakotitalot on suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi.

Yhtenäisen alueen talot ovat matalia, yksikerroksisia ja harjakattoisia, ja ne on sijoitettu tontille väljästi. Yhteensä Järven suunnittelemia taloja on rakennettu alueelle 42 kappaletta.

Talot on rakennettu 1950-luvun lopulla.

Asuinalue kuuluu Tapiolan RKY-alueeseen, eli se on määritelty valtioneuvoston päätöksellä merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tapiola on myös luokiteltu erääksi Suomen kansallismaisemaksi. Omakotitaloja tai asuinaluetta ei kuitenkaan ole suojeltu.

Mieskosen rakennusliikkeeltä saama yhteydenotto liittyykin ilmiöön, joka on tällä hetkellä käynnissä monella vanhalla ja arvostetulla asuinalueella.

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

Asukkaat pelkäävät nyt, että muilta vanhoilta omakotitaloalueilta tuttu muutos on alkanut nyt myös Aarnivalkean alueella.

Paraikaa Mieskosen naapurustossa puretun omakotitalon tilalle rakennetaan uutta taloa. Siitä tulee Mieskosen mukaan noin 1,5 metriä korkeampi kuin naapureistaan.

Mieskonen epäilee, että juuri uuden rakennushankkeen takia rakennusliike otti häneen yhteyttä.

”Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

Lue lisää: Uusien talojen ulkonäkö ahdistaa vaalitun pientaloalueen asukkaita Espoossa – Nyt kaupunki ryhtyy poikkeuksellisiin toimiin

Lue lisää: Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

”Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen.”

Rakennusliike Sajuconin markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Kati Sandberg kertoo, että yrityksen toiminta keskittyy pääkaupunkiseudun pientaloalueille.

Yritys rakentaa myös tonteille, joilla on aiemmin sijainnut ikääntynyt rakennus. Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

Tapiolan tapausta Sandberg ei tunne tarkasti. Hän ei siis tiedä, onko yritykselle tullut yhteydenottoa alueella asuvalta kiinteistönomistajalta vai onko Sajucon tehnyt aloitteen alueen asukkaiden tavoittelemisessa.

Suur-Tapiolan aluearkkitehti Sampo Sikiö ymmärtää asukkaiden huolen Aarnivalkean omakotitaloalueen muutoksesta.

Vaikka kaupungin velvollisuus on pitää huolta arvokkaasta rakennusperinnöstään, keinot siihen ovat kuitenkin rajalliset.

Tähän on Sikiön mukaan monta syytä:

Ensinnäkin Suomessa yksityisomaisuuteen on perinteisesti suhtauduttu kunnioittavasti. Vanhan suojelu vaatii tahtoa myös maanomistajan suunnalta, eikä kaupungin hyvää tarkoittava pyrkimys oikein riitä. Vanhojen omakotitalojen suojelu vaatii käytännössä lähes aina asukkaalta itseltään kiinnostusta asiaan.

Moni kuntalainen myös vastustaa suojelumääräyksiä. Suojelustatus saatetaan kokea epäreiluna, sillä asukkaan vaikutusmahdollisuudet oman tonttinsa kehittämiseen saattavat heikentyä.

Suomessa rakentamista ohjaillaan lakien, asetusten ja kunnan rakennusjärjestyksen lisäksi asemakaavoilla.

Aarnivalkean asemakaava on vuodelta 1982. Siinä on Sikiön mukaan huomioitu alueen alkuperäisiä piirteitä, kuten rakennusoikeus, rakennusten kerrosluku ja rakennusala, mutta kaavamääräykset eivät määrittele esimerkiksi uudisrakennuksen ulkonäköä.

Kaava ei myöskään estä rakennusten purkamista.

Aarnivalkean alueen arvot ja suojelutarpeet on Sikiön mukaan tunnistettu kaupungilla. Alueella ei kuitenkaan ole käynnistetty samankaltaista asemakaavamuutosta, jollaisia kaupunki on viime vuosina tehnyt muun muassa Tapiolan Länsikorkeessa, Kaskenkaatajalla ja Itäkartanossa. Näiden alueiden asemakaavoissa on nykyisin suojelumääräyksiä.

”Ulkoilmamuseota ei kukaan kaupungista halua.”

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

”Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia”, hän sanoo.

”Ulkoilmamuseota ei kukaan kaupungista halua.”

Se kuitenkin on Sikiön mielestä tärkeää, että uudetkin talot sopivat maisemaan.

Tapiolan pientaloalueiden uudisrakennusten suunnitelmista pyydetään Espoon kaupunginmuseolta lausunto. Lisäksi RKY-alueelle sijoittuvat pientalojen rakennusluvat käsitellään Espoossa kaupunkikuvatoimikunnassa.

”Tällä pyritään ohjaamaan uudisrakentamista mahdollisimman hyvin alueelle sopivaksi”, Sikiö kertoo.

Oikaisu 25. huhtikuuta 2022 kello 21.14: Oikaistu Mieskosen nimen kirjoitusasu otsikossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat