Espoon perukoilla sijaitsee upea puisto, jossa ei ole koskaan ruuhkaa – Tällainen on espoolaisten ylpeyden­aihe, jonne vietiin aikanaan keisarikin

Träskändan puistossa Järvenperässä yhdistyvät historia ja monipuolinen luonto.

1800-luvulla valmistunut englantilaistyylinen maisemapuisto on vierailemisen arvoinen.

29.7. 2:00 | Päivitetty 29.7. 9:36

Espoossa sijaitsee historiallinen kartanopuisto, jossa pääsee hetkeksi elämään hienostunutta 1800-lukua.

Träskändan kartanopuisto on monien espoolaisten ylpeydenaihe, jonne viedään mielellään vieraatkin ihastelemaan suuria puita, vanhoja rakennuksia ja näyttäviä istutuksia.

Järvenperässä sijaitseva Träskändan puisto lasketaankin kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

Kartanopuiston viereisen Glimsinjoen jälkeen alueella alkaa rehevä puistometsä, joka on yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista.

Träskändan kartanon rakennutti kenraaliluutnantti Carl Nathanael af Klercker 1700-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla kartanon uusi omistaja Aurora Karamzin omistautui täysin puistolleen.

Karamzinin jäljiltä englantilaistyylinen maisemapuisto on vierailemisen arvoinen. Träskändassa voi muun muassa kävellä keskiajalta peräisin olevaa Kuninkaantietä pitkin.

Träskändassa voi yhä kävellä muinaista Kuninkaantietä pitkin. Glimsinjoen ylittävät valkoiset sillat vievät luonnonsuojelualueelle.

HS kävi tutustumassa puistoon helteisenä heinäkuun päivänä.

Träskändaan aikoinaan istutetut puut ovat kasvaneet valtaviksi ja luovat varjoa paahtavalta auringolta.

Vain yksi nainen on uskaltautunut aurinkoon ja levittää aurinkorasvaa iholleen.

Aika tuntuu olevan pysähtynyttä. Haapojen rauhoittavan huminan rikkoo silloin tällöin viereisellä tiellä hurisevat autot. Ne muistuttavat oikeasta vuosituhannesta.

Maria Teeriaho on puistossa äitinsä Tanja Teeriahon ja isoäitinsä Ritva Janssonin kanssa.

Kolmen sukupolven naiset Ritva Jansson (vas), Tanja Teeriaho ja Maria Teeriaho tulevat Träskändan puistoon joka kesä, sillä puistossa on kaunista ja rauhallista.

Kolmen sukupolven naiset kertovat tulevansa puistoon useasti joka kesä, sillä puistossa on kaunista ja rauhallista.

”Tämä on Espoon kauneimpia paikkoja ja niin ihana paikka tuoda äiti kävelylle”, Tanja Teeriaho kertoo.

Erityisen puistosta tekee kolmikolle se, että nuorimmainen kävi yläkoulua puiston vieressä Järvenperän koulussa. Hän kertoo tulleensa luokan kanssa liikuntatunneille Träskändaan ja heitelleensä frisbeetä puiston laajalla nurmialueella.

Nyt nurmi on osittain auringon kellertäväksi paahtamaa.

Kuvassa on Träskändan ja samalla koko Espoon paksuin yksirunkoinen puu. Yli 300-vuotias tammi on ympäryysmitaltaan noin 5,5 metriä.

Yhdessä naiset ihastelevat puiston kauneutta ja valtavia puita. Ympäryysmitaltaan noin 5,5 metriä leveä tammi on Träskändan ja koko Espoon paksuin yksirunkoinen puu.

”Erityisesti Aleksanterin tammi on hauska”, Teeriaho mainitsee.

Hän tarkoittaa vuonna 1863 Venäjän keisari Aleksanteri II:n istuttamaa tammea.

Kerrotaan, että keisari istutti tammen muistoksi metsäretkellä kaatamastaan saksanhirvestä.

Keisari vieraili Träskändassa ja hänen viihtymiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Aleksanteri II:lle järjestettiin tiettävästi Suomen kaikkien aikojen kalleimmat juhlat ja hänelle rakennettiin loistelias käymälä, joka nököttää edelleen puistossa.

Lisäksi kartanon metsään tuotiin Euroopasta eläimiä keisarin metsästysretkeä varten. Jokunen niiden jälkeläisistä saattaa edelleen elellä Träskändan puistometsässä.

Träskändan kartano on remontissa ja sen tulevaisuus askarruttaa espoolaisia.

Keisarin vierailusta on pitkä aika, ja myös tammi on kasvanut isoksi. Träskändan kartano puolestaan on ollut sata vuotta Espoon kaupungin omistuksessa ja viimeiset 15 vuotta tyhjillään.

Nyt rapistunut kartano on remontissa ja sen tulevaisuus askarruttaa espoolaisia. Teeriaho toivoo kartanoon perustettavan ruokaravintoloita. Hänen mielestään Espoosta puuttuu hyviä ravintoloita.

Kartano toimi pitkään vanhainkotina ja sai vuosisadan lopussa nimekseen Aurorakoti muistuttamaan Aurora Karamzinista – varakkaasta hyväntekijästä.

Puistossa hellepäivää viettävä Mari Saarelainen varttui Espoossa. Jo lapsesta asti hän ihaili kartanoa ja Aurorakotia.

”Parhaan kaverini kanssa pieninä mietittiin, että pitäisi alkaa jonottamaan, jotta pääsisi vanhana tänne vanhainkotiin.”

Nella Saarelainen tulee äitinsä Mari Saarelaisen kanssa Träskändan puistoon usein. Puisto on heille hyvin rakas ja siihen liittyy muistoja pitkältä ajalta.

Tänään Saarelainen on tullut piknikille lapsensa Nella Saarelaisen kanssa. He ovat asettaneet viltin lapsen lempikiipeilypuun viereen. Puun pitkät oksat tarjoavat helpottavan varjon ja oivan kiipeilyalustan.

”Tämä on meille tosi rakas puisto.”

Kaksikko käy Träskändassa usein, vuodenajasta riippumatta. Välillä he seuraavat sorsien elämää, toisinaan he heittävät kepin jokeen ja seuraavat sen liikehdintää virran mukana. Usein he käyvät retkillä Träskändan puistometsässä. Talvella puistossa on hyvä laskea pulkkaa.

Mutta tällä kertaa he pelaavat korttia, syövät sushia ja harjoittelevat käsilläseisontaa.

Träskändan puistometsässä kulkee polku, jonka varrella voi tutustua kartanopuiston historiaan ja luontoon.

Äidille puistoon liittyy merkityksellinen tarina.

”Nellan isä ja minun aviomies asui pienenä tämän puiston vieressä, ja me saatoimme leikkiä jo silloin pienenä yhdessä, vaikka emme muista sitä.”

Saarelainen tarttuu puhelimeensa ja varmistaa yksityiskohdat vielä mieheltään.

Kyllä, Tuomas Saarelainen asui taaperona Träskändassa, sillä hänen äitinsä työskenteli sairaanhoitajana puiston sairaalassa.

Saarelainen kertoo puhelimessa muistavansa, että sairaalan kanttiinista sai silloin karkkia. Se oli pienelle pojalle mukavaa. Nyt entisen sairaalan tiloissa toimii kesäisin Kahvila Aiju.

Kahvila Aiju kerää ihmisiä nauttimaan hellepäivästä. Kahvilaan tulee asiakkaita niin Espoosta kuin kauempaakin.

Suuri puisto kätkee sisälleen monta seuruetta, eikä siellä silti ole meluisaa tai ahdasta. Ihmispaljouden huomaa vasta Träskändan kesäkahvilassa. Vain muutama pöytäryhmä on ulkona tyhjillään.

Lue lisää: Miksi kahvila pitäisi perustaa kivijalkaan? Yrittäjätrio marssi tietoisesti vastavirtaan ja avaa puodin unohdetulle kartanolle

Kahvila Aiju houkuttelee asiakkaita läheltä ja kaukaa. Tänään yksi asiakkaista on italialainen kaksivuotias Sophie Serrini. Hänen perheensä on tullut Espooseen kylään Serrinin isoenolle Antero Mäenpäälle.

Mäenpään Pentti-koira odottaa kärsivällisesti puun alla varjossa. Kultaisennoutajan vieressä on vesikuppi.

Träskändan kartanopuisto tuntuu olevan espoolaisille ylpeydenaihe, ja sinne halutaan tuoda vieraatkin ihastelemaan kauneutta.

Sophie Serrini on tullut perheensä kanssa kylään hänen isoenolleen Antero Mäenpäälle. Mäenpää ja Pentti-koira ovat tuoneet vieraat syömään Träskändan kesäkahvilaan.

Oikaisu 29.7.2022 9.28: Juttuun korjattu Maria ja Tanja Teeriahon nimet ja sukulaisuussuhteet.

Oikaisu 29.7.2022 10.12: Juttuun korjattu, että puistossa elää sorsia, ei ankkoja.

Lue lisää: Suomen kaikkien aikojen kalleimmat juhlat vietettiin tiettävästi Espoossa 1860-luvulla – Seremoniamestarina oli legendaarinen leskirouva, jolla oli rahaa kuin roskaa

Lue lisää: Espoo perustaa kaksi uudenlaista luonnonarvopuistoa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat