Asukas kumoaa rojua jatkuvasti pihalleen Espoossa – Nyt naapuri kertoo, miten rotat sikiävät keskellä roska­painajaista

Lähes sata lukijaa vastasi, kun HS kysyi lukijoiltaan, häiritsevätkö naapureiden rojukasat. ”Naapuri kerää kuormalavoja polttopuiksi. Moottorisaha laulaa ja piipusta tulee pikimusta savu, kun tuli sytytetään”, kirjoittaa eräs lukija.

Suuret tavaramäärät pihalla muodostavat ihanteellisen pesimäpaikan rotille.

8.9. 2:00 | Päivitetty 8.9. 6:13

Kun espoolainen Katariina muutama viikko sitten astui takapihalleen, terassin yli vilisti rotta.

Katariinan ei tarvinnut paljoakaan arvuutella, mistä rotta oli tulossa: naapuripihan valtaisten tavararöykkiöiden uumenista.

”Toinen naapuri on yrittänyt loukuttaa niitä, mutta eihän se auta, kun niille on järjestetty ihanteelliset pesimäpaikat rojunkerääjän pihalla.”

Naapurin pihalla on jääkaappeja, pesukoneita, huonekaluja, mopoja, rakennustyömailta hamstrattuja ylijäämämateriaaleja ja muuta sekalaista romua.

”Isolla omakotitalon tontilla ei ole enää vapaata tilaa kuin parkkiruudun verran. Siihen tämä romuronkainen saa vaivalloisesti pysäköityä pakettiautonsa, jolla tuo tontille jatkuvasti lisää tavaraa”, kertoo Katariina.

Katariina on yksi lukijoista, joka vastasi, kun HS kysyi lukijoiltaan kokemuksia naapureiden tonteilleen säilömistä tavaroista. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

Lähes sata kyselyyn vastannutta ihmistä kertoi, että naapurin tontilleen säilömistä tavaroista oli joko esteettistä tai muuta haittaa. Jutussa käytetyt sitaatit on poimittu niiltä vastaajilta, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

Naapuritalon pihaan on kertynyt yleisen roinan lisäksi ajan myötä useita autoja, moottoripyöriä sekä polkupyöriä, joiden hajotessa ne on jätetty pihaan ja uusi ajettu pihatien päätyyn. Nyt ajotie on täynnä ja naapuri pysäköi uusimman romunsa sekä yhden tieliikenteestä poistetun auton kadunvarteen. (Sipoo)

Olohuoneen maiseman täyttää siivoton slummi: monia vuosikymmeniä samoilla sijoillaan olleet työmaakopit, teräskontit ja monenlaiset isoiksi kasoiksi kerätyt rakennustarvikkeet, ajoneuvot, pressujen alla olevat rojut yms. (Espoo)

Piha on täynnä rojua. Sieltä löytyy muun muassa rakennustarvikkeita, varastettu merimerkki, purjeveneen masto, isokokoinen pääsiäisnoita, useita eläinten kalloja aitaan ripustettuna, varastettua työmaa-aitaa, jonkun yrityksen pressuja, patsaita, huonekaluja, työkaluja, sekalaista rojua, haiseva puucee (vaikka ok-talo) ja kaikki pariskunnan ja isojen koirien jätteet. Jätteitä poltetaan avotulella aivan meidän tontin vieressä. Jätehuoltoa heillä ei ole, vaikka asiasta on ilmoitettu kaupungin viranomaisille ja siellä on tehty tarkastuskin. Todettiin vain, että jätteiden polttaminen ei ole säännöllistä! No, on se aika säännöllistä, kun se on kymmenen vuotta jatkunut. (Porvoo)

Kuten yllä oleva porvoolainen, myös Katariina on ilmoittanut tavaroita keräävästä naapurista viranomaisille. Useaan kertaan.

”Ensimmäisen kerran hänestä on tehty toimenpidepyyntö vuonna 2014. Se, että nyt kahdeksan vuotta myöhemmin mitään ei ole tapahtunut, menee kaiken oikeustajun yli.”

Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu muun muassa luvattoman varastoinnin valvominen.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, että ”rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristölle haittaa”.

Käytännössä viranomaisten puuttumisen keinot ovat rajalliset ja prosessi hyvin hidas.

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila kertoo, että prosessi vie vähintään useita kuukausia.

Espoossa valituksia tulee vuosittain yli 50 ja valvontatarkastajia on vain yksi.

”Työmäärä on suuri, koska hän valvoo luvattoman varastoinnin lisäksi muun muassa luvatonta rakentamista ja puunkaatoa.”

Kun toimenpidepyyntö tulee kuntaan, käy rakennusvalvoja tontilla. Tarvittaessa tontin omistajalle annetaan kehotus siivota piha. Muutaman kuukauden jälkeen kohdetta käydään katsomassa uudestaan. Jos tonttia ei ole siivottu, lähetetään omistajalle kuulemiskirje, jossa kerrotaan, että asia viedään lautakunnan käsittelyyn. Jälleen omistajalla on kolme viikkoa aikaa vastata kirjeeseen.

”Vie noin nelisen kuukautta ennen kuin asia saadaan lautakuntaan.”

Lautakunta voi asettaa uhkasakon. Päätöksestä voi kuitenkin valittaa hallinto-oikeuteen. Siellä asia voi viipyä vuodenkin.

Jos sotkuisen tontin omistaja siivoilee hieman tontillaan, alkaa prosessi alusta.

Moni ei uskalla ottaa puheeksi naapurin häiritseviä tavaroita. Eräs vastaaja perusteli asiaa näin: ”He ovat hyvin herkkiä suuttumaan pienistä asioista. Haluan säilyttää naapurisovun.”

Naapurikiistoja tutkinut oikeustieteiden tohtori ja yliopistonlehtori Hilkka Heinonen kertoo, että hankalimpia ovat hieman siivoilevat, sillä he voivat viivästyttää prosessia ikuisuuden.

”Silloin viranomaisen kynnet eivät pysty tarttumaan asiaan.”

Heinosen mielestä parasta olisi, jos naapurit voisivat selvittää asian keskenään ilman viranomaisia. Tätä keinoa Katariinakin yritti ensin, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.

”Hän vain kohautteli olkiaan.”

Moni kyselyyn vastannut kertoi, ettei ole puhunut naapureille asiasta joko siksi, ettei halua puuttua toisten asioihin tai siksi, että pelkää joutuvansa naapurin vihan kohteeksi.

En ole uskaltanut. Kyseinen sankari on hankalan ja äkäisen miehen maineessa.

Yksi syy varovaisuuteen saattaa Heinosen mukaan löytyä suomalaisten mentaliteetista. Suomessa toisten asioihin ei ole ollut tapana puuttua.

Heillä on oikeus käyttää maataan, miten haluavat. Itsepä muutimme paikkaan vastikään ja tiesimme tilanteen. Pyrin mieluummin hoitamaan itselleni paremman näköesteen :) (Vihti)

Valitusten määrä on kuitenkin Anni Tuominen-Mailan mukaan viime vuosikymmeninä lisääntynyt Espoossa. Hän arvelee, että osasyynä ilmiöön ovat tiivistynyt rakentaminen ja pienentyneet tontit. Samaa arvelee Hilkka Heinonen.

”Jos ajatellaan vaikka 1970-luvun maatilan ympäristöä: Silloin jätteet kuten autonromut vietiin metsän reunaan, eivätkä ne haitanneet ketään”, sanoo Heinonen.

Nyt tontit ovat pienentyneet, mutta tavaran määrä ei ole vähentynyt.

Lisäksi ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut. Harvan mielestä on enää oikein säilyttää tontilla esimerkiksi ruostuvia autoja.

Kahdella lähistöllä asuvalla naapurilla on pihoillaan ruostuvia autonromuja. Olen asunut täällä yli 20 vuotta ja samat kuorma-autonromut ovat olleet kyseisillä pihoilla koko tuon ajan heinää kasvaen. -- Valuuko öljyä luontoon, kun tankit ruostuvat puhki? (Vantaa)

Naapuri kerää kuormalavoja polttopuiksi. Moottorisaha laulaa ja piipusta tulee pikimusta savu, kun tuli sytytetään. Me naapurit altistumme myrkyille ja samoin talot mustalle savulle. Tulee kiire laittaa kaikki ikkunat kiinni, kun heillä sytytetään tulipesiä. (Espoo)

Jos naapureiden tontilleen keräämistä tavaroista on selkeää haittaa terveydelle, on toimintaan helpompi puuttua. Silloin mukaan tulee terveysviranomainen.

Usein haitta kuitenkin katsotaan vähäiseksi, eikä asiaan puututa. Esimerkiksi Katariinan tapauksessa viranomainen katsoi, että rottia on kaikkialla muutenkin.

Ympäristökeskus taas vastasi Katariinan huoleen pihalla säilytettävistä jääkaapeista näin: ”Tavanomaisissa kodinkoneissa olevat kemikaalimäärät ovat niin pieniä, että emme pääsääntöisesti lähde puuttumaan niiden säilytykseen pihalla.”

Ikuisten rakentajien tavarat voivat lojua tontilla vuosia. Asiaan on hankala puuttua, jos rakentaja edistää projektiaan edes vähän.

Vielä hankalampaa on puuttua ikuisten rakentajien projekteihin. Riittää, että rakentaja tekee jotakin pientä ja valitusrumba alkaa alusta.

Naapurimme on rakentanut omakotitaloaan ja muita piharakennuksiaan yli kolmekymmentä vuotta, eikä loppua näy. Mikään rakennuksista ei ole lähellekään valmis, eikä hänen elinaikanaan varmasti valmistukaan. Aloittaa uuden projektin, kun kyllästyy vanhaan. Tänä kesänä aloitti satojen neliöiden varastorakennuksen perustustyöt, vaikka tosiaan mikään edellisistä rakennuksista, asuintalo mukaan lukien, ei ole valmis. Ihme kyllä hän saa aina vaan uusia rakennuslupia tältä eräältä pääkaupunkiseudun kehyskunnalta. (Uusimaa)

Naapuritontilla on vuonna 1987 aloitettu omakotitalo. Valmista ei ole tullut. Pihalle on kasvanut metsä rakennusjätteen välistä. Puut kaatuvat myrskyissä tontillemme tai ajotielle. Bonuksena kaveri on haalinut jostain vielä uutta romua pihalle. Wc-pönttöjä, autoja ja niin edelleen. (Vantaa)

Aina naapurin rojukasoista ei ole muuta kuin esteettistä haittaa. Silloin viranomaiset eivät voi puuttua niihin mitenkään.

Muutin upouuteen kerrostaloon uudelle alueelle jota rakennetaan parhaillaan lisää. Muuten kiva, mutta nykyrakentamiseen kuuluu nämä läpinäkyvät lasiparvekkeet, joten ainakin joka toinen parveke on täynnä pyykkitelineitä, kuntosalilaitteita ynnä muuta kamaa – eikä talon julkisivu todellakaan näytä sellaiselta myyntiesitteen havainnekuvalta sisustuskatalogista, vaan levottomalta sillisalaatilta. (Espoo)

Moni kerrostalossa asuva sanoi inhoavansa läpinäkyviä parvekkeita. Niissä säilytetään kaikenlaista autonrenkaista pahvilaatikkoihin.

Jos viranomaiset eivät auta, mitä asialle voi tehdä? Hilkka Heinosen mukaan ei kovin paljon.

”Kunnan puolelta selkeä ja aikatauluista kiinni pitävä toiminta on tärkeää.”

Vuosikymmeniä kestäviä kiistoja on Espoon rakennusvalvonnan mukaan vähän. Lautakuntaan asti tapauksia menee vuosittain muutamia.

Tieto ei auta Katariinan kaltaisia ihmisiä, jotka ovat odottaneet toimenpiteitä jo vuosia.

”Tekee mieli nostaa kädet pystyyn. On yritetty kaikkea. Mitään ei tapahdu. Romun määrä vain kasvaa.”

Jos vanhasta autonromusta pääsee valumaan öljyä maahan, voidaan omistajaa syyttää ympäristörikkomuksesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat