16-vuotias espoolais­nuori kertoo hälyttävästä ilmiöstä, jossa ”tappavaa sairautta” romantisoidaan somessa

Mielenterveysongelmia romantisoidaan salakavalasti sekä mediassa että arkielämässä. ”Syömishäiriötä ei saisi ihannoida. Se on tappava sairaus”, sanoo espoolainen Liine Rönkkö Nuorten ääni -toimituksen haastattelussa.

Liine Rönkkö on toipunut syömishäiriöstä ja puhuu sosiaalisessa mediassa sairaudesta parantumismyönteisesti.

20.9. 7:00

Kirjoittajat kuuluvat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Espoolainen Liine Rönkkö, 16, palasi kouluun kesäloman jälkeen hoikistuneena.

”Sain kehuja, kuten ’vau, näytät hyvältä’ ”, Rönkkö muistelee.

Nyt lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Rönkkö sairastui syömishäiriöön kolme vuotta sitten ja meni sairauden myötä nopeasti heikkoon kuntoon.

Nyt Rönkkö on toipunut sairaudestaan ja haluaa puhua aiheesta auttaakseen syömishäiriön kanssa kamppailevia sekä lisätäkseen tietoisuutta syömishäiriöistä.

Hänen mukaansa koulun lisäksi sosiaalisessa mediassa ja erityisesti nuorten suosimassa Tiktokissa ihannoidaan epätervettä syömistä ja laihduttamista.

”Siellä vallitsevat tietyt kauneusihanteet ja täytyy näyttää mahdollisimman hoikalta. Sairaalloista laihuutta ihaillaan.”

Tällainen romantisoiva ilmapiiri voi altistaa syömishäiriöoireiden kehittymiselle.

”Romantisointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syömishäiriöstä kärsivä nuori nähdään jotenkin traagisen kauniina. Siten hiljalleen itse syömishäiriöstä voi tulla tavoiteltava”, kertoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola Lastentautien tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa romantisointi voi merkitä myös sitä, että kaikenlainen ahdistus ja alakulo leimataan mielenterveysongelmaksi.

Tällainen vakavien sairauksien mieltäminen jotenkin hohdokkaiksi voi olla yleisempää nuorten kuin aikuisten keskuudessa, koska nuorilla on vähemmän elämänkokemusta ja erilaiset someilmiöt leviävät nopeasti, Kosola sanoo.

Mielenterveysongelmasta kärsivän nuoren elämään romantisointi voi vaikuttaa suuresti.

Liine Rönkkö kertoo havainneensa syömishäiriöiden romantisointia jo ollessaan itse sairas, mutta kiinnittäneensä siihen enemmän huomiota vasta alettuaan parantua.

Hänen mukaansa myös tv-ohjelmissa romantisoidaan usein syömishäiriöistä käytöstä.

”Ohjelmissa ne henkilöt, jotka ovat suosittuja ja ’täydellisiä’ ovat yleensä myös ulkoisesti kauneusihanteiden mukaisia, vaikka se ei olisi realistista.”

Esimerkkinä Rönkkö nimeää lastenohjelmat, joissa kauniit prinsessat ovat laihoja ja siroja, kun taas ”pahikset” ovat isompikokoisia eivätkä vastaa yhteiskunnan kauneusihanteita.

Medialla on keskeinen rooli siinä, millaisena ihanteellinen kehonkuva käsitetään ja miten mielenterveyden ongelmia tuodaan päivänvaloon. Esimerkiksi tv-sarjoissa yksilön kokemuksia saatetaan kärjistää tai vääristää tunnereaktioiden herättämiseksi.

”Eihän mielenterveyden häiriöissä ole mitään vikaa. Ne kuuluu jokaisen ihmisen normaaliin elämään”, Sekasin-sarjan käsikirjoittaja Jani Pösö kiteyttää.

Suuren suosion saavuttaneen Sekasin-sarjan käsikirjoittajan Jani Pösön mukaan tv-formaateilla on valta huijata, että jokin on totta. Sekasin on Ylen esittämä suomalainen nuorten draamasarja. Sarjaa on kiiltelty tavasta, jolla se käsittelee mielenterveysongelmia.

Sarjan tenho perustuu todellisuuden ja kuvitelman sekoittumiseen. Tasapainon säilyttäminen ei kuitenkaan ollut sarjaa käsikirjoittaessa helppoa.

”Haastavaa oli säilyttää sarjan sydän ja toisaalta se, että todentuntuisuus pysyi todentuntuna.”

Pösön mielestä tekijöillä tulisi olla vastuu mielenterveysaiheiden hienotunteisesta ja todenmukaisesta käsittelystä.

Koska sarjoilla on myös voima nostaa pinnalle keskustelunaiheita ja rohkaista ihmisiä jakamaan henkilökohtaisia kokemuksia, olisi käsikirjoittajasta suorastaan edesvastuutonta toteuttaa yleisradiotoiminnalla draamasarja, jossa ei viihteen lisäksi tarjota jotakin ratkaisua katsojille.

Katsoja voi itse kamppailla mielenterveysongelmien kanssa, ja pahimmillaan aiheen puutteellinen käsittely voisi johtaa tragedioihin yksilötasolla.

Sekasin-sarja on osa Ylen Sekasin-kampanjaa, joka sai alkunsa vuonna 2016. Osana hanketta käynnistettiin Sekasin Chat -palvelu, jonka tavoitteena on tarjota nuorille matalalla kynnyksellä maksutonta keskusteluapua.

Aina oikea-aikaisen avun hakeminen, saati saaminen, ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jani Pösö toteaakin, että sarjan käsikirjoittamisen pohjavireenä onkin koko ajan ollut tavoite häpeän poistamisesta ja se, että ”on ok et ei oo ok”.

”Ensinnäkään jengi ei tiedä, mistä apua voisi saada ja toisekseen se hävettää ihan helvetisti.”

Alun perin sarjan oli tarkoitus pyöriä viikon ajan, mutta sen suosion vuoksi ensinäytöstä on vierähtänyt jo noin viisi vuotta. Jos taustalla ei olisi isompaa missiota, olisi sarja periaatteessa romantisointia, käsikirjoittaja pohtii ja toteaa aiheen olevan vaikea.

Pösön mukaan ei ole olemassa rajaa, milloin mielenterveysongelmat mielletään vain muodikkaiksi ja milloin puhuminen on oikein.

”Eihän mielenterveyden häiriöissä ole mitään vikaa. Ne kuuluvat jokaisen ihmisen normaaliin elämään”, hän toteaa.

Liine Rönkkö on toipunut syömishäiriöstä ja puhuu sosiaalisessa mediassa sairaudesta parantumismyönteisesti.

Liine Rönkkö alkoi puhua omasta syömishäiriöstään avoimesti puolisen vuotta sitten parantumismyönteisillä tileillään Tiktokissa ja Instagramissa.

Hän kokee muiden vertaistuen rohkaisseen avoimuuteen, vaikka sairauden synnyttämät ajatukset saavat edelleen välillä miettimään, mitä sisältöä uskaltaa jakaa.

Rönkkö kokee tärkeäksi, että voi lisätä tietoisuutta syömishäiriöistä ja auttaa niiden kanssa kamppailevia.

”Syömishäiriötä ei saisi ihannoida. Se on tappava sairaus”, hän sanoo.

Fakta

Sekasin-sarja käsittelee mielenterveyden moninaisuutta

  • Sekasin on Yle Areenassa katsottavissa oleva huumorin sävyttämä draamasarja, joka käsittelee mielenterveyden moninaisuutta sekä normaalin ja epänormaalin häilyvää rajaa.

  • Sarjan ovat käsikirjoittaneet It’s Alive -elokuvatuotantoyhtiön Jani Pösö ja Teemu Nikki. Yhtiö on myös ohjannut kaikki kolme tuotantokautta.

  • Sarjaa varten on haastateltu perusteellisesti 16–25-vuotiaita diagnoosin saaneita nuoria, jotka valittiin projektiin yhteistyössä Sosped-säätiön ja Mieletöntä valoa -hankkeen kanssa.

  • Haastateltavat kertoivat tarinoita omasta elämästään ja asioista, joita he ovat omin silmin nähneet. Tarinat ovat siis todellisia mutta hahmojen kuvaamat henkilöt tunnistamattomia.

  • Sekasin -chatin ylläpitäjä on MIELI ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Setlementtiliiton ja SOS-lapsikylän muodostama Sekasin kollektiivi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat