Espoolaisesta purosta valkeni ympäristö­katastrofi: Tappoivatko pesuaineet jopa tuhansia taimenen poikasia?

Töhryjä ja graffitteja pestään aineilla, joiden epäilleen aiheuttaneen tuhoja kalakantoihin pääkaupunkiseudulla.

Vesikaivo putsatun alikulkukäytävän reunassa Espoon Leppävaarassa. Kaivoista vedet joutuvat lopulta vesistöihin, muun muassa Longinojaan.

13.9. 17:19

Töhryjen pesu on aiheuttanut satojen, kenties tuhansien taimenen poikasten kuoleman Espoon Monikonpurossa ja muissa pääkaupunkiseudun puroissa, väittää Henrik Kettunen Vaelluskala-yhdistyksestä.

Kettunen on väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Yleishyödyllinen Vaelluskala-yhdistys puolestaan koettaa elvyttää vaelluskalakantoja muun muassa kokoamalla ja levittämällä alan asiantuntijatietoa.

”Seuraamme pääkaupunkiseudun puroja ja taimenten kutemispaikkoja ja poikasten pärjäämistä puroissa. Kun poikasten määrien pitäisi olla huomattavia, mutta jos ne ovat vähäisiä tai puuttuvat kokonaan, lähistöllä on jokin ongelma vedessä”, Kettunen toteaa.

Alikulkukäytävä oli putsattu Espoon Leppävaarassa viime viikon lauantaina.

Tällainen ongelma on nyt jäljitetty Monikonpuroon Leppävaaran alueella. Keväällä kutemispaikoilla olisi pitänyt käydä vilske, mutta alajuoksulla tavattiin kaloja selällään.

”Siellä oli kolme merikalojen tekemää hyvää kutupesää, joista olisi pitänyt tulla 500–1 000 poikasta. Keväällä tavattiin kuitenkin vain muutamia poikasia, ja sitten ne katosivat kokonaan.”

Kettunen kertoo syyksi töhryjen poistoaineet. Esimerkiksi Leppävaaran alueella on paljon liikenneväylien alikulkujen ja siltojen tarjoamaa betonipintaa täynnä töhryjä, tägejä ja graffiteja. Kun niitä pestään pois, kaloille myrkylliset sotkut valuvat vaikkapa sadevesikaivojen kautta puroihin.

Herkimpiä kohtia ovat ne, joissa betoni kohtaa puron suoraan. Tällaisia paikkoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Longinojalla.

”Keskusteluissa pääkaupunkiseudun eri viranhaltijoiden kanssa on muun muassa väitetty pesuaineiden olevan biohajoavia. Kun selvitin tätä erään käytetyn aineen osalta, valmistajan edustaja sanoi, että sitä ei saa missään tapauksessa käyttää vesistön lähellä”, Kettunen kertoo.

Alla oleva video näyttää, miten töhryjä poistetaan ja kuinka pesuaine valuu seinää pitkin.

Maalien poistosta vastaavat pääkaupunkiseudulla monet toimijat. Niitä ovat kaupunkien lisäksi esimerkiksi Väylävirasto ja yksityiset yritykset, kuten kauppakeskus Sello Espoon Leppävaarassa. Itse työn toteuttajia on kirjava viidakko.

”Alihankkijoiden alihankkijoiden alihankkijoita”, tiemestari Ari Aho Espoon kaupunkiympäristön toimialalta luonnehtii. Hän vastaa Espoon puolesta töhryjen poistosta muun muassa Leppävaarassa.

”Ainakin osa aineista on biohajoavia, mutta riippuu virtauksesta, kuinka nopeasti ne hajoavat. Aineet eivät mene suoraan Monikonpuroon”, Aho sanoo ja jatkaa.

”Nyt koetamme selvittää, mihin hulevedet oikeasti laskevat . . . Menevätkö ne kaikki hulevesijärjestelmän kautta Monikonpuroon.”

Niin Aho kuin Kettunen tahoillaan toivovat, että eri kaupungit ja toimijat kokoontuisivat yhden pöydän ääreen keskustelemaan kokonaisvaltaisesta strategiasta eli yhteisistä keinoista pääkaupunkiseudun kalojen suojelemiseksi myrkyiltä.

”Että mitä aineita käytetään ja missä kohdin, jotta vahinkoja ei sattuisi. Harmittaa, kun niin paljon tehdään työtä, että saataisiin kalakannat nousuun”, Aho sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat