Espoolaislähiön kerros­taloista levisi 1980-luvulla hedo­nistinen sauna­ilmiö

Oman asunnon saunasta tuli tavoiteltavaa luksusta 1980-luvun nousukauden aikana. Ilmiö juontaa juurensa Espoon Olariin.

Hyvin tyypillinen suomalainen sähkösauna kuvattuna Espoon Vermonniittyssä.

9.11. 13:37 | Päivitetty 10.11. 9:27

HS uutisoi viikonloppuna, että sauna omassa asunnossa on menettänyt suosiotaan pääkaupunkiseudulla.

Rakennuskonserni YIT:n mukaan enää alle 40 prosenttia vastaajista haluaa asuntoonsa oman saunan, kun vielä viime vuonna saunaa kaipasi yli puolet. Lisäksi saunoja on muutettu vaatekomeroiksi ja työhuoneiksi.

Lue lisää: Saunoja muutetaan nyt huoneiksi

Suuntaus on ollut arkkitehti Sanna Meriläisen mukaan nähtävissä vuosia. Kun oma sauna oli 1980-luvulla haviteltava statussymboli, nyt moni haluaa itselleen enemmän käytettäviä asuinneliöitä.

Mutta katsotaan taaksepäin: miten asuntosaunat alun perin päätyivät kerrostaloihin?

Meriläinen on selvittänyt asiaa, sillä hän on kartoittanut suomalaisten kotien arkkitehtuuria. Hän on kirjoittanut kirjat Tavallisia koteja – 1900-luvun suomalaista asumisen arkkitehtuuria sekä Asuntoarkkitehtuurin käsikirjan. Jälkimmäisessä toisena kirjoittajana oli arkkitehti Anne Tervo.

Asuntosaunoja alettiin rakentaa jo 1950-luvulla esimerkiksi Espoon Tapiolaan tehtyihin rivitaloihin ja omakotitaloihin. Pientaloissa saunat tehtiin usein kellariin, ja myös kerrostalojen taloyhtiösaunat sijaitsivat kellaritiloissa.

”Vaikka kerrostaloissa oli ollut jo 1900-luvun alusta kylpyhuoneita, joissa on lämmin vesi ja kylpyamme, niin vasta 1960-luvulla laatoitettu ja vesieristetty kylpyhuone alkoi olla arkea jokaisessa suomalaisessa asunnossa”, Meriläinen kertoo.

Ensimmäiset visiot kerrostalosaunasta Meriläinen on löytänyt arkkitehtiopiskelijoille suunnatusta oppikirjasta vuodelta 1963. Siinä asuntosuunnittelun professori Esko Suhonen pohti:

Oma asuntokohtainen sauna tarjoaa täyden vapauden saunomisaikoihin nähden muuttaen peseytymisprosessin jopa nautinnolliseksi seremoniaksi.

Arkkitehti Sanna Meriläinen kuvattuna vuonna 2016 Hämeentie 68:n edessä Helsingissä.

Meriläisen mukaan kerrostaloasuntoon tehty sauna edellytti monia asioita: riittävän suurta asuntoa, vesieristettyjä märkätiloja, lämmintä vettä ja pientä sähkökiuasta.

Nämä kaikki toteutuivat vasta 1960–1970-lukujen Espoon Olarissa, jonka taloihin arkkitehdit Simo Järvinen ja Eero Valjakka piirsivät Suomen ensimmäiset asuntosaunat. Ensimmäinen kerrostalo Suomessa, johon rakennettiin huoneistokohtaiset saunat oli Itäportti 1, joka valmistui vuonna 1969.

Olarin saunat olivat ajateltu loppuun asti: löylyhuoneista pääsi suoraan parvekkeelle vilvoittelemaan. Saunoista tuli nopeasti olarilaisten talojen myyntivaltti, ja pian suurimmat rakennusliikkeet alkoivat tehdä niitä myös muualle.

Oma sauna oli ylellisyyttä. Se tarjosi sekä asumismukavuutta että yhteyttä perinteiseen maaseudun elämään, joka oli monelle kaupunkiin muuttaneelle tuoreessa muistissa.

”Asuntosaunoja ei vielä 1970-luvulla hirveästi ollut, mutta elintason kohotessa 1980-luvulla niiden määrä kasvoi. Kun ei ollut enää taloudellista pakkoa saunoa yhteissaunoissa, niin kylvettiin mieluummin omassa”, Meriläinen sanoo.

Vuonna 2020 sauna oli 55 prosentissa suomalaisista kodeista, kun mukaan lasketaan sekä kerros- että pientalot. Uusissa asunnoissa saunojen määrä on kuitenkin lähtenyt laskuun.

”Trendinä on nykyään se, että rakennetaan pienempiä asuntoja, koska rakennuttajat uskovat niiden menevän paremmin kaupaksi. Pieniin asuntoihin ei saunaa yleensä rakenneta”, Meriläinen sanoo.

”Asunnot suunnitellaan myös siten, että asukas voi rakennusvaiheessa muuttaa saunan helposti toisenlaiseksi tilaksi”, Meriläinen sanoo.

Toisaalta tällä vuosituhannella yhteissaunojen käyttö on alkanut jälleen kiinnostaa asukkaita. Taloyhtiöihin rakennetaan nykyään saunatilat usein kattokerrokseen.

”Ylhäältä on hienot näköalat, ja saunat ovat tilavia ja varusteltuja. Ehkä moni varaa mieluummin ajan niistä, kuin kylpee pienessä ja pimeässä kopissa.”

Oikaisu 10. marraskuuta klo 9.25: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, ensimmäiset huoneistokohtaiset saunat valmistuivat Olariin jo vuonna 1969 eivätkä 1970-luvun alussa.

Lue lisää: Kekkosen ajan Suomessa oli lähiö, jonne pääseminen oli statusasia – Se sai alkunsa, kun pieni rakennusliike teki elämänsä kaupat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat