Espoon katukuvaan kätkeytyy tiili­torneja, joiden päivät ovat luetut

Kaupunkihistoriallisesti arvokkaille muuntajatorneille on vaikea löytää uusia omistajia.

Arkkitehti Yrjö Dunderfeltin suunnittelema punatiilinen muuntajatorni Espoon Laaksolahdentiellä sai marraskuussa lähdön sähköverkon uudistamisrakentamisen tieltä.

30.11.2022 9:26

Historialliset punatiiliset muuntajatornit ovat hiljakseen katoamassa Espoon maisemasta. Kaupungissa on meneillään laajat sähköverkon uudistustyöt.

Ilmajohdot alkavat olla menneisyyttä, maanalaiset kaapelit tietävät vanhoille pylväs- ja tornimuuntamoille lähtöä.

Tornit on rakennettu pääosin 1950–60-luvuilla. Useimmat niistä ovat jääneet käyttöä vaille ja tyhjiksi sitä mukaa kun sähköverkkoa on uusittu.

Luuvantien muuntajatornissa kaapelit kiipeävät näkyvästi ulkoseinillä.

Useiden tornien vanhat rakenteet ovat rapautuneet huonokuntoisiksi ja niiden kunnossa pitäminen on työlästä, toteaa verkoista vastaava aluejohtaja Jukka Ihamäki tornit omistavasta Caruna Espoosta puhelimitse.

”Jos niitä halutaan käyttää jatkossa, ne on pidettävä sellaisessa kunnossa, että katto pitää vettä, seinät pysyvät pystyssä ja etteivät ne ole vaaraksi ihmisille eivätkä laitteistolle.”

Ihamäen mukaan sähkönsiirtoyhtiöllä ei ole varsinaista systemaattista ohjelmaa, jonka mukaan tiilitorneja puretaan. Muuntajatornin kohtalonpäivä koittaa, kun se tulee sähköverkon uusimisprojektin myötä vastaan.

Muun muassa Laaksolahdessa maiseman muuttuminen on huomattu. Kaupunginosan nimeä kantavan Laaksolahdentien varrella on seissyt kolmekin punatiilitornia.

Omaleimaiset vanhat ja historialliset punatiiliset muuntajatornit purettiin yllättäen”, harmistunut lukija Espoon itärajalta kirjoitti Helsingin Sanomille.

Muuntajat ovat toimineet maamerkkeinä alueen asukkaille ja vierailijoille. Niiden juurelle on sovittu tapaamisia ja treffejä. Harmi, että osa alueen historiallisesta kerrostumasta on nyt tuhottu.

Kirjoittaessaan monikossa lukija tarkoittanee muitakin kuin Laaksolahdentien torneja. Aluejohtaja Ihamäen mukaan kolmesta muuntajasta vain osoitteen Laaksolahdentie 21 torni on purettu. Tiilitorneja on Espoossa jäljellä parisenkymmentä.

”Muita Laaksolahdentien muuntamoita ei ole tarkoitus tässä projektissa purkaa. Seuraamme muiden tiilikoppimuuntamoiden kuntoa tarkastuksilla ja käynnistämme tarvittaessa verkon kehitystoimenpiteitä kunnossapitohavaintojen perusteella.”

Puustellinmäen Nikkarinkujalla sijaitseva, Einar Juslinin vuonna 1958 suunnittelema torni on urbaanin miljöön vanhinta säilynyttä rakennuskantaa.

Myös Espoon kaupunginmuseossa on pantu merkille historiallisten ja teollisuushistoriallisesti arvokkaiden tiilitornien katoaminen maisemasta.

”Nehän ovat tiettävästi kaikki saaneet purkutuomion. Se on tietenkin harmillista. Toisaalta ymmärrän hyvin omistajaa. Viimeinen asia, minkä liikelaitos haluaisi, olisi pitää yllä sellaista, josta on sille kustannuksia mutta ei käyttöä”, intendentti Jyri Vilja Espoon kaupunginmuseosta sanoo.

Muuntajatorneja on erityisesti Espoon itäisissä kaupunginosissa. Kuvassa Einar Juslinin suunnittelema torni Leppävaaran Vermonrinteenkujalla valmistui vuonna 1961.

Tornit ovat rakenteeltaan kahdenlaisia riippuen siitä, onko rakennuttaja ollut Helsingin Sähkölaitos vai Malmin Sähkölaitos. Edellisen yhtiön mallin on suunnitellut arkkitehti Yrjö Dunderfelt ja jälkimmäisen insinööri Einar Juslin.

Vilja on kirjoittanut torneista Espoon kaupungin verkkosivuille: ”Muuntamot ovat tiilestä muurattuja, niissä on betoniperustukset sekä betonista valettu, hyvin loiva pyramidikatto.”

”Huomattavimpina ulospäin näkyvinä eroina ovat Helsingin Sähkölaitoksen mallissa olevat kolme pientä ikkuna-aukkoa, oven ja muiden aukotuksien yläpuolinen muurauskoristelu sekä muuntamon huipun betonilistalla erotettu kapea tuuletusaukkovyöhyke. Malmin Sähkölaitoksen mallissa näitä piirteitä ei ole.

Helsingin Sähkölaitoksen sisäkuva muuntajasta (vas.) ja Malmin Sähkölaitoksen kuva tornien yläosissa sijaitsevasta parvista, jonka varassa huolletaan kaapeleita ja liitäntöjä.

Intendentti Jyri Viljan mukaan Caruna tarjosi tiilitornia Westendistä Espoon kaupungille, mutta kaupunki ei halunnut ottaa rakennusta kontolleen. Vilja mainitsee mahdollisista kiinnostuneista lähinnä kaupunginosien asukasyhdistykset.

Sähkönjakeluyhtiö Caruna tarjosi Westendissä sijaitsevaa muuntajatornia Espoolle, mutta kaupunki ei halunnut ottaa rakennusta kontolleen.

Sähkönjakeluyhtiö saa Viljalta taloudellisen ymmärryksen lisäksi myös sympatiaa: Caruna on pitänyt osan vanhoista muuntajista käytössä osana uudistettua sähköverkkoa. Sitä kaupunginmuseo pitää myönteisenä esimerkkinä siitä, kuinka sähköyhtiö voi vaalia omaa teknologiaperintöään.

”Tornit ovat aikansa tiiliarkkitehtuuria. Saman näköisiä on vähän joka maassa. Yksityiskohtana niissä on myös muun muassa nättiä tiilikoristelua”, Vilja sanoo.

”Jos joku haluaa ottaa niitä haltuunsa, olemme Carunassa valmiita keskustelemaan. Tähän mennessä ei halukkuutta juurikaan ole löytynyt”, Jukka Ihamäki sanoo.

Postipuunkujan muuntaja nököttää metsänlaidassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat