Aurinkopaneelien asentamisesta omalle katolle on tullut energiakriisin myötä suoranaista kansanhuvia.
Paneelien omistajat ovat saaneet sähköä omaan käyttöön, ja sitä on pystynyt aurinkoisempina päivinä myymään myös sähköverkkoon.
Helsingin Sanomat kirjoitti espoolaisen Tony Hagerlundin aurinkopaneeliprojektista lokakuussa.
Hagerlund on kotiseutuaktiivi ja vihreiden paikallispoliitikko, ja hän seuraa sähkönkulutustaan ja -myyntiään tarkasti. Hagerlund myös bloggaa aurinkosähköstä, joukkoliikenteestä ja julkisista palveluista. Hän ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.
Aurinkopaneelit ovat olleet Hagerlundin katolla nyt puolitoista vuotta. Ensimmäistä kertaa kokonainen kalenterivuosi on täyttynyt, joten tarjolla on vertailutietoa.
Hagerlund on myös päässyt miettimään veroseuraamuksia, joita sähkönmyynnistä saaduista tuloista aiheutuu. Yllätys oli, ettei myynnistä aiheutuvia veroja tarvitse maksaa vuosikausiin – kiitos avokätisten verovähennysten.
Tony Hagerlund asuu perheineen yli 200 neliömetrin omakotitalossa, joka on rakennettu 1970-luvulla. Se ei siis täytä tiiveydeltään nykyvaatimuksia, ja lämpöä pääsee karkuun.
Aurinkopaneelien nimellinen huipputeho on 5,92 kilowattia. Paneelit on suunnattu L:n muotoisella katolla kaakkoon ja lounaaseen. Katolle mahtuisi paneeleita jonkin verran lisää, mutta Hagerlund ei aio enempää hankkia.
”Tämä ei ole meille tienaamisprojekti, vaan sähkösäästämistä. Tämä on yhdeksän vuoden projekti”, Hagerlund kertoo.
”Olemme siirtymässä myös pörssisähköön, ja kun kulutusta suunnataan hiljaisempiin kellonaikoihin, niin siitä hyötyvät meidän lisäksemme Suomen sähköverkko ja luonto.”
Tony Hagerlund on kotiseutuaktiivi, paikallispoliitikko ja Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen. Hän ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.
Hagerlund sanoo olevansa positiivisesti yllättänyt siitä, kuinka paljon sähköä paneeleista saa myös syksyllä ja keväällä. Lisäksi vähälumisesta talvesta on ollut apua, sillä lumi ei ole peittänyt paneeleita.
”Helmikuussa yhtenä aurinkoisena päivänä tuli neljäsosa siitä sähköstä, minkä vuoden aurinkoisin päivä tuotti. Aurinkoisimpina kesäpäivinä puolet tuotetusta sähköstä menee myyntiin ja puolet jää omaan käyttöön”, Hagerlund sanoo.
Paneelit tuottivat vuoden aikana 13,9 prosenttia Hagerlundin perheen käyttämästä sähköstä. Aurinkosähköstä meni 51 prosenttia myyntiin, loput käytettiin itse.
Viime vuonna perhe tienasi sähkönmyynnillä 538 euroa, mikä tarkoitti 0,21 euron tuottoa kilowattitunnilta.
”Ei niin kovia tuottoja jatkossa enää saada. Vuosi oli niin poikkeuksellinen, että toivon, ettei toista sellaista tule”, Hagerlund sanoo.
”Kyse ei kuitenkaan ole vain myyntivoitosta, vaan myös siitä, että omaan käyttöön tulevasta sähköstä ei tarvitse maksaa sähkösopimuksen hintaa, siirtomaksuja ja veroja.”
Kun näistä kuluista Hagerlundille tuli säästöä 441 euroa. Kokonaishyöty oli siis 979 euroa.
Hagerlund on päässyt tutustumaan myös tarkemmin aurinkosähköstä saatujen tulojen verokohteluun. Omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa veroa, mutta ulos myydystä pitää.
Kun veroja maksetaan, kyse ei ole pääomatulosta, vaan sähkönmyynnistä saaduista rahoista maksetaan oman veroprosentin verran.
Hagerlund haluaa kuitenkin muistuttaa, että saadut verovähennykset ovat sen verran merkittävät, ettei myyntituloista koituvia veroa tarvitse maksaa vuosiin.
Aurinkosähköä myyvä saa vähentää vuodessa enintään 25 prosenttia laitteiden hankinta-, asennus- ja huoltokuluista. Poistoja tästä summasta voi tehdä useina vuosina peräkkäin.
Vähennetty summa poistetaan potista, ja seuraavana vuonna jäljelle jääneestä summasta saa taas poistaa enintään 25 prosenttia.
Satunnaiset huollot lisäävät pottia, mutta joidenkin vuosien jälkeen vähennettävää ei enää ole. Silloin alkaa veronmaksu.
”Siihen voi meillä mennä 5–7 vuotta, mutta kun veroja lopulta pitää alkaa maksaa, on laitteiden hinta jo myynnillä ja säästöillä maksettu. Se ei siinä vaiheessa enää kirpaise”, Hagerlund sanoo.
Hänen mukaansa koko 25 prosentin vähennystä ei kannata kuitenkaan kerralla tehdä, vaan vähennys kannattaa suhteuttaa sähköstä ansaittuun summaan.
”Verottaja vaatii myös pitämään kirjaa vuosittaisista vähennyksistä, että ne voi todistaa oikeiksi.”
Hagerlund on esittänyt omassa blogissaan laskukaavan, jolla vähennys voidaan optimoida. Tietoa saa myös verohallinnon vero.fi-palvelusta.
Aurinkosähkön tuotannon ja tuottojen seuraaminen on Hagerlundille harrastus. Hän myöntää jääneensä hieman koukkuun excel-taulukoiden täyttämiseen. Harrastus on kuitenkin poikinut myös sosiaalista hyvää.
Aktiivisuus bloggaajana ja median haastateltavana on Espoossa huomattu. Moni tuttu on tullut juttelemaan ja kyselemään neuvoja.
”Kun ennen juteltiin vain säästä, niin nyt jutellaan säästä ja aurinkosähköstä.”
Oikaisu 16. helmikuuta klo 9.54: Tony Hagerlundin saama tuotto kilowattitunnilta oli 0,21 euroa, eikä 0,21 senttiä, kuten jutussa aiemmin luki.
