Ohjaaja Juhan af Grannin perikunta pohtii parhaillaan, miten tämän jättämä kulttuuriperintö saataisiin säilytettyä, kertoo af Grannin poika Caius Grann HS:lle.
Torstaina Aamulehti kertoi Juhan af Grannin kuolleen. Hän oli kuollessaan 78-vuotias. Uutinen nousi nopeasti esiin ympäri suomalaisen median.
Juhan af Grann tunnettiin ensisijaisesti ufoihin perehtyneenä showmiehenä, mutta vyöllään hänellä oli myös mittava ja arvostettu ura audiovisuaalisena ohjaajana ja tuottajana.
Perikunnalle on jäänyt af Grannilta muun muassa yli 30 videotuotantoa. Niiden joukossa on tv-sarjoja, dokumentteja, ufofilmejä, mainoksia ja mainoselokuvia.
Esimerkiksi vuonna 1975 af Grann teki tunnin mittaisen dokumentin presidentti Urho Kekkosesta. Dokumentintekijä oli mukana esimerkiksi presidentin pohjoisilla hiihtoretkillä.
Lisäksi af Grannin jäämistössä on ohjaajan omaa kuvataidetta ja hyllymetreittäin tv-alan palkintoja. Tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan materiaalin säilytystä ja mahdollista digitointia pohditaan nyt ohjaajan perhepiirissä.
”Olisi hienoa saada hänen elämäntyötään kiinnostuneiden nähtäville.”
Lue lisää: Ohjaaja Juhan af Grann on kuollut
Juhan af Grann oli myös taiteen kerääjä ja etevä taidemaalari.
Julkisuudessa piirtynyt kuva isästä oli hieman yksipuolinen, Caius Grann sanoo. Otsikot keskittyivät viimeisinä vuosina ufoasioihin hyvin räväkkään sävyyn.
”Isän uralle mahtui todella paljon muutakin kuin nämä ufohommat, joista hänet päällimmäisenä muistetaan.”
Poika muistelee esimerkiksi sitä, miten hän pääsi nuorempana avustamaan isäänsä mainosten äänitystöissä. Polar-sykemittareiden mainokseen juoksijoiden puuskutusta nauhoitettiin perheen kotitalossa kuntopyörällä, ja kalastusdokumentin veden liplatusta luotiin pikkuveljen kylpyammeen avustuksella.
Kylpyammeäänityksestä myönnettiin mainosalan palkintokin, Caius Grann kertoo. Isäänsä hän kuvaa ”kuvan ja äänen mestariksi”.
Grann kertoo itse muistavansa isänsä ennen kaikkea ”Suomi-kuvan vaalijana”, joka halusi viedä suomalaisten yritysten tarinoita kansainvälisille markkinoille. Juhan af Grann ohjasi esimerkiksi Scandinavian Miracles -mainoselokuvia, joissa esiin pääsivät kansallisesti tärkeät yritykset kuten Finnair.
Mainoselokuvat käsittelivät Suomelle tärkeitä teemoja kuten turismia, lääketiedettä ja designiä. Tuotanto voitti palkinnon Moskovan kansainvälisillä filmifestivaaleilla 1993.
Poika muistaa isänsä ennakkoluulottomana yrittäjänä, jonka maailma ei ollut vain Suomi, vaikka se 1980-luvulla monelle oli. Af Grann muun muassa opiskeli elokuva-alaa Puolassa.
”Hän opetti meille lapsillekin kolmen koon säännön, joka kannattaa pitää mielessä. Kansainvälisyys, kielitaito ja koulutus”, myyntijohtajana työskentelevä Caius Grann sanoo.
Myöhemmin uralla ufoasiat nousivat kuitenkin af Grannin julkisuuskuvan keskiöön. Suhtautuminen elokuvaohjaajaan muuttui. Toisinaan kohujulkisuus tuntui pahalta myös läheisten näkökulmasta.
”Toki hän itse aktiivisesti brändäsi itseään ufomieheksi, ja siihen aina tartuttiin. Se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt – sanotaanko näin.”
Lue lisää: Juhan af Grannin laaja syntymäpäivähaastattelu vuonna 2019
Af Grannin kotona esillä oli runsaasti palkintoja.
Caius Grann kertoo, että 2000-luvulla isä vähensi hiljalleen julkisia esiintymisiään, mutta osallistui valikoiden muutamiin tapahtumiin ja haastatteluihin.
Syynä hiljentymiseen oli se, että kohujulkisuus alkoi käydä raskaaksi. Myös hänen kaksi poikaansa, tyttärensä ja lapsenlapsensa perheineen halusivat rauhaa arkeensa.
”Sanoinkin joskus Jackille, että ole nyt ihan rauhassa ja vietä rattoisia eläkepäiviä”, Caius Grann kertoo. Perhepiirissä Juhania kutsuttiin Jackiksi.
Viimeisiä vuosiaan Juhan af Grann vietti rauhassa Espoon-asunnollaan. Hän kuoli kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen 14. tammikuuta.
”Se tuli meille täytenä yllätyksenä. Hän lähti saappaat jalassa, ja niin hän varmaan olikin halunnut lähteä.”
Nyt lähipiiri toivoo, että perheen suruaikaa kunnioitetaan.
Caius Grann isänsä apuna kuvaushommissa Valamon luostarilla 1990-luvulla.
Kun Juhan af Grannilta itseltään kysyttiin HS:n haastattelussa vuonna 2019, mistä mies toivoisi hänet muistettavan, hän vastasi vitsikkäästi.
”En sentään keksinyt rautateitä”, hän sanoi ja purskahti nauruun.
Sitten mies vakavoitui ja pohti vastaustaan syvällisemmin.
”Olen ainakin antanut ihmisille inspiraatiota ja ideoita. Älyllistä ärsykettä”, hän sanoi.
”Mutta sekin oli suomalaisille liikaa.”
