Pääkaupunkiseudun talvet ovat yhä vähälumisempia – Hiihdon maailman­mestarin mukaan se ei estä huipulle nousemista

Espoolainen, maailman hiihtohuipulle 1980-luvulla noussut Marjo Matikainen-Kallström joutui tekemään välillä hiihtoharjoituksia Lahdessa, kun pääkaupunki­seudulla ei ollut lunta.

Marjo Matikainen-Kallström kuvassa vuonna 2021.

7.3. 16:54 | Päivitetty 8.3. 9:10

Suomen menestys sunnuntaina päättyneissä hiihdon MM-kisoissa jäi vaatimattomaksi. Suomi saavutti kisoissa ainoastaan yhden mitalin, hopean miesten viestissä.

Samaan aikaan viime vuosina yhä useampana talvena lunta on ollut pääkaupunki­seudulla vähän tai ei lainkaan.

Tänä talvena lumipeite tuli aikaisin jo marraskuun lopulla. Alkuvuoden lauhojen kelien vuoksi lumipeite kuitenkin suli hetkeksi pois. Talvi alkoi uudelleen kunnolla vasta helmikuun puolivälin jälkeen.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevan hiihtäjän voi olla yhä vaikeampi menestyä hiihdossa, kun lumettomat talvet yleistyvät.

Vai onko? Espoon Hiihtoseuraa edustanut ja Espoossa asunut Marjo Matikainen, nykyinen Marjo Matikainen-Kallström voitti useita hiihdon arvokisakultamitaleja 1980-luvulla.

Matikainen-Kallström ei muista, että hän olisi joutunut erityisesti muuttamaan harjoitusohjelmiaan Etelä-Suomen lumettomien talvien vuoksi.

”Perusharjoittelukaudella minulla oli muita lajeja vahvasti mukana harjoittelussa. Lumiharjoitteet tehtiin tarvittaessa muualla”, Matikainen-Kallström kertoo.

”Ehkä aika kultaa muistot, mutta muistelisin lähes jokaisen talven olleen hyvä huippu-urheilu-urani aikana 1980-luvulla.”

Eräs talvi on kuitenkin jäänyt hänen muistikuvissaan mieleen poikkeuksellisena.

”Talvella 1989 Lahden MM-hiihtoihin valmistautuessani lunta ei ollut. Tuolloin kävin tekemässä Lahdessa hiihtoharjoitteet.”

Löytyykö nykyisistä lapsista tulevia ”marjomatikaisia”? Hiihtävätkö lapset enää pääkaupunkiseudulla, kun lunta on usein vähän talvisin?

Matikainen-Kallströmin mielestä hiihto on säilyttänyt asemansa lasten harrastusten joukossa.

”Seurojen hiihtokoulujen harrastajamäärät ovat edelleen suuret. Paljon vaikuttaa, miten paljon opettaja näkee vaivaa, että lapset voivat hiihtää koulussa. Kävelin esimerkiksi jokin aika sitten erään koulun ohi ja huomasin, kuinka alakoululaiset hiihtivät pellolla.”

Pääkaupunkiseudulla edelleen asuva Matikainen-Kallström kertoo itse hiihtäneensä tänä talvena normaalin määrän, vaikka lumitilanne on välillä ollut vaikea.

”Olen hiihtänyt, miten työajan ulkopuolella ehtii. Kilometrejä on noin 500. Pääkaupunkiseudun latutiimit ansaitsevat tunnustusta. Esimerkiksi Espoossa tiimi on loihtinut ladut, vaikka maastossa ei ole lunta.”

Matikainen-Kallström voitti uransa aikana muun muassa olympiakultaa vuonna 1988 viiden kilometrin hiihdossa, MM-kultaa vuonna 1987 viidellä kilometrillä sekä vuonna 1989 kaksi MM-kultaa 15 kilometrillä ja viestissä.

Lue lisää: Helsingin keskus­puistossa kaadetaan puita uusien latulinjojen tieltä

Lue lisää: Helsingin varmin hiihto­paikka suljetaan: ”Erittäin huono juttu”

Lue lisää: Olympia­stadionilla hiihdetään maaliskuussa, vaikka kaikki lumi olisi sulanut Helsingissä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat