Kun Espoon Lillhemtissä asuva Heidi Hopealehmus suuntaa asioille Matinkylään, hän hurauttaa Vanhan Lillhemtintien ja Maakirjantien kautta.
”Se on meille nopein ja suorin reitti”, Hopealehmus sanoo.
HS kertoi viime viikolla, että tästä kahta espoolaista asuinaluetta yhdistävästä tiestä on muodostunut Espoossa vuosien kiista. Tienpätkä ehdittiin muuttaa vuonna 2017 voimaan tulleella asemakaavalla kevyen liikenteen väyläksi, kun uusi Lillhemtiä ja Suurpeltoa yhdistävä kokoojakatu Lillhemtintie otettiin käyttöön marraskuussa 2019.
Lue lisää: ”Raivostuttavaa ja huolestuttavaa” – Espoossa on käynnissä kinkkinen kiista tienpätkästä
Sitten kävi ilmi, ettei liikenne uudella reitillä sujukaan aivan suunnitelmien mukaisesti. Opinmäen koulukeskuksen ohi kulkeva Lillhemtintie ruuhkautui pahoin varsinkin aamuisin. Liikenteeseen aiheuttivat häiriöitä muun muassa kadun varrella tehdyt rakennustyöt.
Niinpä vanha tieyhteys avattiin marraskuussa 2020 väliaikaisesti yksisuuntaiselle ajoneuvoliikenteelle Lillhemtistä Suurpellon suuntaan voimassaolevan asemakaavan vastaisesti.
Vanha Lillhemtintie ehdittiin muuttaa uuden asemakaavan mukaisesti kevyen liikenteen väyläksi. Nyt tie on jälleen autoliikenteen käytössä, joskin vain yhteen suuntaan.
Pahimmat ruuhkat ovat Hopealehmuksen mukaan sen jälkeen helpottaneet hieman, mutta etenkin aamuisin liikenne Lillhemtintiellä on vilkasta. Siksi hän ajaa Vanhan Lillhemtintien kautta aina kun voi.
”En halua lähteä kuormittamaan yhtään enemmän sitä pätkää”, Hopealehmus sanoo.
”Voi kuvitella, millainen ruuhka olisi, jos Lillhemtistä tuleva liikenne kulkisi pelkästään Opinmäen ohi.”
Aamuisin Hopealehmus kuitenkin joutuu käyttämään Lillhemtintietä, kun vie lapsensa esikouluun Opinmäen koulukeskukseen. Pahin ruuhka koulun kohdalla on hänen mukaansa noin kello 8.15.
”Joskus kun tullaan niihin aikoihin, saa itsekin jonottaa, että pääsee liikenneympyrään, vaikka tulemme Lillhemtin suunnalta.”
Tämä käy ilmi myös kaupungin teettämästä liikennelaskennasta, jonka mukaan toinen ruuhkahuippu on kello 9 aamulla. Ruuhkahuiput johtuvat koulun ja päiväkodin saattoliikenteestä.
Lillhemtintielle Opinmäen koulukeskuksen kohdalle syntyy arkiaamuisin hetkittäin ruuhkaa.
Ensi vuonna Hopealehmuksen lapsi menee Opinmäkeen ensimmäiselle luokalle.
”Minua pelottaa ihan hirveästi päästää lapsi sinne kulkemaan, mutta on pakko päästää. Jossain kohtaa koulu voi alkaa myöhemmin, enkä pysty häntä viemään. Hänen pitää myös tulla yksin kotiin.”
Hopealehmusta huolettaa se, että kun liikennettä on paljon, ei tarvita kuin pieni virhe ja voi tapahtua jotakin kohtalokasta. Jos joku esimerkiksi räplää puhelinta eikä huomaakaan jotakin, mitä pitäisi.
”Oli se sitten kuski tai lapsi.”
Viime joulukuussa Espoon kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään pikaisesti asemakaavan muutosprosessin, joka mahdollistaisi kaksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen Vanhalla Lillhemtintiellä.
Kaupunginhallitus myös vaati toimenpiteitä, joiden avulla kaksisuuntainen liikenne tulisi voimaan jo ennen itse uuden asemakaavan voimaantuloa.
Hopealehmuksen mukaan ratkaisu on oikea. Samaa mieltä on kaupungin viime syksynä teettämän kyselyn mukaan moni muukin.
Kyselyyn vastasi 572 henkilöä. Vastaajista noin 45 prosenttia ilmoitti asuvansa Lillhemtissä, noin 40 prosenttia Suurpellossa ja noin 15 prosenttia muualla. Noin 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että on tärkeää voida ajaa autolla Vanhan Lillhemtintien ja Maakirjantien kautta, kun liikkuu Lillhemtin ja Suurpellon välillä.
”Jos kaava on alun perin tehty huonosti, ei se ole syy, että siitä pitäisi pitää kynsin ja hampain kiinni”, Hopealehmus sanoo.
Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtajan Niklas Killströmin mukaan alueen asukkaat yrittivät vaikuttaa liikennejärjestelyihin jo suunnitteluvaiheessa.
”Lillhemtin asukkaat ovat vuosien saatossa systemaattisesti tuoneet esiin näitä Suurpellon eri kaavoja suunniteltaessa sekä tieratkaisujen toimimattomuutta että Vanhan Lillhemtintien auki pitämisen tärkeyttä”, hän sanoo.
”Nyt kun kaavan mukaiset tiet on rakennettu, on realisoitunut se, etteivät alueelle kaavoitetut tieratkaisut toimi kuitenkaan käytännössä.”
Kaikki eivät ole tyytyväisiä päätökseen avata Vanha Lillhemtintie kaksisuuntaiselle liikenteelle. Osa Suurpellon alueen perällä Maakirjantiellä asuvista esimerkiksi on tyytymättömiä, koska heille myytiin tontit sillä tiedolla, että ne ovat päättyvä tien varressa.
Killström sanoo olevansa pahoillaan siitä, että tilanteeseen on vaikea löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua.
”On kuitenkin molempien kylien sekä Lillhemtin että Suurpellon etu, että alueen liikenneratkaisut saadaan kokonaisuutena kuntoon.”
Heidi Hopealehmus vie lapsensa aamuisin esikouluun Opinmäen koulukeskukseen. Lillhemtintietä kulkevan reitin varrella on rakennustyömaita.
Liikenteen sujuvuuteen Lillhemtintiellä vaikuttaa se, että niin Lillhemtissä kuin Suurpellossakin rakennetaan koko ajan asuntoja ja toimitiloja. Kadulla kulkee työmaaliikennettä, ja paikoin kaistoja on käytössä vain yksi.
”Talvella kadut ovat sen verran kapeita, että bussin ja henkilöauton tekee tiukkaa mahtua toistensa ohi. Jos kadulla on täysperävaunurekka purkamassa lastia, niin koko liikenne seisoo, kunnes homma on valmis”, Hopealehmus sanoo.
”Uusien asuntojen rakentaminen tarkoittaa myös sitä, että liikennemäärät kasvavat.”
