Kevätaurinko lämmittää mukavasti siniseltä taivaalta, ja moni on jo siivonnut talvivarusteet varastoon. Sää alkaa olla otollinen puutarhahommille, pyöräilylle ja muille kesäisemmille harrastuksille.
Tiistaiaamuna Espoon Oittaalla ei kuitenkaan tunnelmoida lähestyvää kesää. Pitkästä kaudesta huolimatta kaikkien hiihtokiintiö ei ole vielä täyttynyt. Vaikka on arkiaamu, iloisia hiihtäjiä vilahtaa ladulla ohi niin reippaaseen tahtiin, että laskut menevät sekaisin 40 hiihtäjän jälkeen.
Täällä on vielä toistaiseksi useita kilometrejä latua, vaikka nurmikkoalue valtaakin uhkaavasti päivä päivältä enemmän tilaa.
Espoolainen Mirja Kosonen hiihti tiistaina mahdollisesti kauden viimeiset hiihdot. Hänestä Oittaan latujen kunnossapitotiimi tekee ihailtavaa työtä.
Oittaa on tällä hetkellä yksi viimeisistä paikoista pääkaupunkiseudulla, missä pääsee vielä hiihtämään.
”Kyllä tässä kaikki rupeaa lopettamaan, pitää antautua kesälle. Espoossa ei ole muita paikkoja enää auki kuin Oittaa, mutta Helsingin Paloheinässä pääsee vielä hiihtämään”, kertoo Espoon kaupungin laduista vastaava ulkoilupäällikkö Petri Forsman.
Myös Oittaan latujen päivät ovat luetut. Kyseessä saattaa hyvinkin olla kauden vihoviimeinen viikko.
”Tykkilumella ollaan muutamana vuonna päästy vappuun asti, mutta nyt voi olla, ettei päästä. Sen verran lämpimät kelit on. Ensi viikon aikana ennusteiden mukaan sää kuitenkin kylmenee. Jos näin käy, saattaa olla, että saadaan lumi pysymään vielä vappuun”, Forsman pohtii.
Perjantaihin asti hän lupaa kuitenkin varmuudella, että Oittaalla pääsee hiihtämään.
Tieto siitä, että käsillä voi olla viimeiset hiihtohetket, harmittaa hiihtäjiä.
”Aika haikealta kyllä tuntuu. Onhan toki ollut aika pitkä kausi, kun nyt vielä huhtikuussa on päässyt hiihtämään”, sanoo helsinkiläinen Päivi Konttila.
Espoolainen Mirja Kosonen ei olisi hänkään vielä valmis lopettamaan. Kilometrejä on tänä kautena kertynyt noin 500, mutta kunnolla vauhtiin hän pääsi vasta kevään aikana.
”Tämä voi olla viimeinen kerta, kun pääsen hiihtämään tänä kautena. Haikea olo. Mutta pakko antaa erityiskiitos ladun kunnossapidolle. Ihan uskomaton työ, varsinkin alku- ja loppukaudella”, hän kehuu.
Helsinkiläinen Päivi Konttila kävi maanantaina hiihtämässä Paloheinässä ja tiistaina vuorossa oli Oittaa. Hänen puolestaan kausi saisi vielä jatkua.
Kunnossapitotiimiä ja Petri Forsmania kehuu myös moni muu. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa heitä on kiitetty vuolaasti.
Varsinkin näin myöhään hiihtokaudella on kova työ saada kausi jatkumaan mahdollisimman pitkälle. Latujen lähistölle on kerätty iso kasa lunta, josta kunnossapitotiimi hakee uutta lunta kuorma-autoilla. Juuri edellisenä iltapäivänä on taas tuotu uutta lunta sulaneen lumen tilalle ja paranneltu latuja.
Vaikka voi tuntua siltä, hiihtokausi ei ole Oittaalla ollut mitenkään poikkeuksellisen pitkä. Forsmanin mukaan useana kautena on aloitettu jo marraskuussa ja jatkettu vappuun asti.
Aikaisempina vuosina niittyalueen lyhyempi lenkki on kuitenkin sulanut nopeammin pois. Nyt siinä pääse vielä hyvin hiihtämään.
Auringon lämmittäessä lämpötila kohoaa nopeasti. Aamulla mittari näytti vielä seitsemän astetta.
Moni innokaskin hiihtäjä on tässä kohtaa jo vienyt sukset säilöön ensi kautta varten. Sinnikkäästi yhä jatkavilla hiihtäjillä tuntuu olevan yhteistä se, että he ovat todella intohimoisia harrastajia.
Intohimoisimpien joukkoon kuuluu ehdottomasti vantaalainen Esko Vähäsöyrinki. Siitä kielii myös ohi kiitävän kanssahiihtäjän kysymys:
”Ai teettekö Kilometrikuninkaasta juttua?”
Titteli on ansaittu. Vähäsöyrinki pyrkii nimittäin saamaan tälläkin kaudella kasaan 6 000 kilometriä, aivan kuten edellisellä kaudella. Joka aamu hän hiihtää vähintään 30 kilometriä ja on laskenut, että noin yhdeksän hiihtokertaa tarvittaisiin vielä.
”Olen sanonut Forsmanin Petelle, että pitäkää ladut vappuun asti, että saan kilometrit kasaan”, Vähäsöyrinki sanoo.
Esko Vähäsöyrinkiä ei takatalvi haittaisi. Vielä pitäisi saada kilometrejä kasaan, jotta 6000 kilometrin hiihtokilometritavoitteeseen päästäisiin.
