Helsinki    |   HS Helsinki

Suomen tunnetuin aseistakieltäytyjä teloitettiin rintamalla 1941, vuosikymmeniä myöhemmin hän sai nimikkopuiston keskeltä Pasilaa

Miksi Jätkäsaaressa asutaan Etelä-Amerikan kaupungeissa ja kuka päättää tunnettujen henkilöiden muistopuistoista? Helsingin nimistöön kuuluu lähes 8 000 kohdetta, joiden taustalta löytyy tarinoita kaupungin historiasta.



Tiesitkö, että Baggbölestä eli Pakilasta on tehty ensimmäiset kirjalliset merkinnät jo keskiajalla? Tai että alun perin suomeksi Haapalahtena tunnetusta kylästä tuli monen mutkan kautta Huopalahti?

Helsingin seutua on asutettu aina viime vuosituhannen alusta saakka. Suomenniemen alkuhämärästä alkaen ihmiset ovat nimenneet asuinsijojaan ja kyliään. Sieltä on lähtöisin myös Pasilan ruotsinkielinen nimi Böle.



Helsingin kaupungin nimistödata kattaa lähes 8 000 katua, puistoa, aukiota, kevyen liikenteen väylää ja muita kaupungin asemakaavoissa nimettyjä kohteita. Paikkatiedon lisäksi nimistä selviää myös tietoa nimien alkuperistä ja menneisyyden Helsingistä.

Nimet eivät ole syntyneet sattumalta. Kaupunginosien nimien taustalla on usein satoja vuosia vanha kylän, kertoo Helsingin yliopistossa työskentelevä suomen kielen professori ja nimistöntutkija Terhi Ainiala.

Suurin osa nykyisistä kaupunginosien nimistä on alun perin ollut ruotsinkielisiä, sillä useimmat pohjautuvat vanhoihin kylännimiin. Nimeämisen perusteena on voinut olla tunnettu kyläläinen, maanomistaja tai paikan vanha käyttötarkoitus. Pasilan kerrotaan saaneen nimensä alueella sijainneen Fredriksbergin tilan pitkäaikaiselta vuokralaiselta, Karl Pasilalta.

Suomenkielisiä nimiä alettiin virallistaa vasta 1900-luvun puolella, kun suomen kielen asema nousi ja väestö kasvoi.

Itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla kansallinen ideologia ja suomalaisuuden korostaminen vaikuttivat nykyisin tuntemaamme katukuvaan. Tuolloin esimerkiksi Vladimirinkatu muutettiin Kalevankaduksi ja Nikolainkatu Snellmanin­kaduksi.

Nykypäivänä paikannimien syntyminen on tarkkaan mietitty prosessi. Kaikki lähtee liikkeelle nimistötoimikunnasta, joka tekee ehdotukset asemakaavan nimistä kaavoittajalle. Lopulliset nimet hyväksyy kaupunginvaltuusto. Uusia nimiä tulee vuosittain noin sata kappaletta.


Uusien nimien taustalla on pitkä taustatyö esimerkiksi jonkin kaavoitettavan alueen historiasta. Jätkäsaaren kadut, kuten Rionkatu ja Suezinkatu, ovat saaneet nimensä satamaan tulleiden ja sieltä lähteneiden lastien kohdekaupungeista.

”Kävimme läpi merkintöjä siitä, mihin satamasta on kuljettu ja selvitimme mitä lasteja sinne on tuotu. Esimerkiksi Riosta on tuotu kahvia”, kertoo toimikunnan esittelijänä ja sihteerinä toimiva nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen.

Alueen kasvaessa nimiaihe laajentui koskemaan yleisesti merenkulkuhistoriaa, ja siten nimettiin muun muassa Bermudankolmio ja Poseidoninpuisto.

Kokonaan uusien alueiden nimeäminen on toimikunnalle harvinainen ja suuritöinen tehtävä. Asuinalueiden nimistö noudattaa monesti aiheryhmää, jotta nimistä tulisi tunnistettava kokonaisuus. Tämä selittää muun muassa sen, miksi Toukolasta löytyy useita kaukomaihin viittaavia nimiä, kuten Jaavantie, Intiankatu ja Kaironkatu.

Lehtosen mukaan tämä johtuu mahdollisesti siitä, että Arabian aluetta pidettiin ennen muinoin hyvin syrjäisenä ja sitä nimitettiin kaukaisuutta korostaen Arabianpelloksi, Arabi-åkern. Lopulta alueen muut nimet johdettiin mukailemaan kaukomaiden teemaa.

”Valtaosa nimistä muodostetaan paikan lähtökohdista käsin. Tutkitaan mitä paikalla on aiemmin ollut ja mitä vanhaa nimistöä siellä on,” Lehtonen kertoo.

Esimerkiksi Laajasalon kupeeseen rakentuvaan Kruununvuorenrantaan on muodostettu koira-aiheisia nimiä. Koirasaaren vierestä voi löytää muun muassa Bellanpolun ja Mustinkujan. Bella oli nimien antamisen aikaan Suomen suosituin koirannimi.

Muistonimiä on nimistössä alle 10 prosenttia eikä niiden osuus myöskään kasva, sillä vuosittaisista uusia muistonimiä annetaan yksittäisiä kappaleita.

”Henkilöllä pitää olla kytkös kyseiseen paikkaan. Esimerkiksi, että hän on työskennellyt tai asunut kyseisessä kaupunginosassa. Henkilön kuolemasta pitää olla kulunut vähintään viisi vuotta ennen kuin muistonimeä voidaan harkita”, Lehtonen kertoo.

Poikkeuksena ovat presidentit, joiden mukaan on nimetty esimerkiksi aukioita ja puistoja jo heidän elinaikanaan.


Muistonimiä ehdotetaan toimikunnalle ahkerasti vuodesta toiseen. Niitä toteutetaan hyvin harvoin, sillä useimmat ehdotukset liittyvät olemassa olevien nimien vaihtamiseen. Periaatteena on, että paikkojen nimiä ei lähdetä muuttamaan.

Poikkeuksiakin on. Kirjailija ja taiteilija Tove Janssonille etsittiin muistopuistoa tai -katua Helsingistä 10 vuotta. Lopulta sopiva paikka löytyi Katajanokalta vuonna 2014, kun Katajanokanpuistona aiemmin tunnettu puisto muutettiin Tove Janssonin puistoksi.

”Asiasta oli tehty lukuisia esityksiä, joissa ehdotettiin muun muassa hänen kotikatunsa nimeä muutettavaksi. Puiston kohdalla tehtiin poikkeus, sillä se ei ole kenenkään osoite ja toive nimen muuttamisesta tuli vahvasti katajanokkalaisilta”, Lehtonen kertoo.

Muistonimissä naiset ovat selvässä vähemmistössä. Tämä on Lehtosen mukaan tiedossa myös nimistötoimikunnassa.

”Kun katsotaan määriä, niin miehiä on selkeästi enemmän. Tähän on tietoisesti päätetty puuttua ja etsiä uusiin nimiin enemmän naisia.”

Naisten poissaolo johtuu pääosin siitä, etteivät naiset ole olleet yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa yhtä pitkään kuin miehet. Vaikka Helsingin keskustan pääkatu onkin nimetty Mannerheimintieksi, löytyy myös keskustasta useita historiallisia katuja, joiden nimessä komeilee nainen.

Otetaan esimerkiksi Kruununhaan Liisankatu, joka yhdessä Unioninkadun kanssa muodosti Helsingin ensimmäiset virallisesti nimetyt kadut vuonna 1819. Liisankatu, ruotsiksi Elisabetsgatan, nimettiin keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabetin mukaan.

Länsi-Pasilan kadunvarsikylteistä voi tunnistaa useita Raamatusta tunnettuja naisia, kuten Raakelin, Saaran ja Ruutin.

Minkälaisilla ansioilla oman nimensä on saanut Helsingin katukuvaan? Tunnettujen taiteilijoiden lisäksi katukuvaan on ikuistettu muun muassa Suomen tunnetuin aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen, joka kieltäytyi astumasta asepalvelukseen talvisodan aikana. Jatkosodassa Pekurinen teloitettiin rintamalla 1941. Pekurisen nimi päätyi Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain lisäksi pasilalaisen puiston nimeksi.

Urheilijoita löytyy useita: pikaluistelija Clas Thunberg on saanut nimikkoraittinsa Myllypuroon ja laulajana tunnetun keihäänheittäjän Tapio Rautavaaran nimikkopuisto löytyy Oulunkylästä.

Myllypurossa sijaitsee myös Ludovikanraitti, joka on nimetty luistelija Ludovika Jakobssonin mukaan. Hän osallistui aviopuolisonsa Walter Jakobssonin kanssa Antwerpenin olympiakisoihin vuonna 1920, ja he voittivat kisoista itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakullan. Jakobsson syntyi vuonna 1884 Saksassa ja kuoli vuonna 1968 Helsingissä.

Helsingin oma paikallishistoria kaikuu muun muassa Roihuvuoressa, jossa sijaitsee paikallisen maanviljelijän ja kauppapuutarhurin Maria Hammarénin mukaan nimetty puisto. Kaisaniemenpuisto saa kiittää nimestään Catharina Wahllundia, joka perusti puiston alueelle suositun ravintolan vuonna 1836.

Toisinaan myös epäviralliset nimet voivat päätyä kaavoituksen kautta virallisiksi nimiksi. Näin kävi esimerkiksi Elsankallion puistolle, joka sijaitsee Laajasalossa. Alun perin epävirallisessa käytössä ollut nimi on peräisin kallion mökissä asuneelta Elsa Söderströmiltä.

Jo kauan sitten vakiintunut Eläintarhan alue Taka-Töölössä on myös muuttumassa viralliseksi, kun Olympiastadionin takana olevaa aluetta kaavoitetaan, Lehtonen kertoo.


Merkittävä osa Helsingin nimistä on ryhmänimiä. Esimerkiksi Suutarilassa sijaitseva kävelytie Hehkulanka on saanut nimensä alueella sijainneen valaisinyritys Airamin mukaan. Malmilla sijaitsevat Talttatie ja Talttakuja ovat saaneet nimensä lähistön hautakivihakkaamojen mukaan ja Pitäjänmäen Takkatien historia osoittaa vanhaan uunitehtaaseen.

Nimien taustalta voi myös löytyä historiallisia kaupunkitarinoita. Vuosaaren Kangaslammen epävirallisena rinnakkaisnimenä on Mustalampi, jonka kerrotaan saaneen nimensä monista hukkumis- ja hukuttautumistapauksista, mutta tietoa ei ole pystytty vahvistamaan.

Alppiharjun Kinaporinpuiston taustalla on eräiden tulkintojen mukaan alueella käyty naapurien välinen kinastelu. Nimistöntutkija Terhi Ainialan mukaan nimen taustaa ei ole kuitenkaan tutkimuksissa pystytty selvittämään varmaksi. Mahdollinen selitys nimelle on myös alueella työskennelleet kiinalaiset siirtotyöläiset.

Sen sijaan juuri rakenteilla olevan Kuninkaantammen osa-alueen nimen historiallinen tarina on pystytty selittämään hyvin tarkasti. Se johtaa juurensa alueella sijaitsevaan rauhoitettuun tammeen, jonka uskotaan olevan itse Ruotsi-Suomen kuninkaan 1600-luvulla istuttama.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Presidentin kanslia selittää, miksi Sauli Niinistön taskusta pilkotti kahvitilaisuudessa seteli

    2. 2

      Juhana Vartiainen otti kuvan selfietä ottavista Emma Karista ja Maria Ohisalosta – syntyi totaalinen some-kiehunta, vaikka kukaan ei oikein tiedä miksi

    3. 3

      OP pani ”eräänlaiseksi monumentiksi” kutsutun pääkonttorinsa myyntiin

    4. 4

      Lomat, ylenpalttiset asuin­neliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmasto­toimissa, jyrähtää professori Lassi Linnanen

      Tilaajille
    5. 5

      Vuosia sitten tyhjäksi jäänyt Kaivopuiston palatsi myytiin kuudella miljoonalla eurolla Helsingissä

    6. 6

      The Washington Post: Pohjois-Korea vaati Yhdysvalloilta kahta miljoonaa dollaria Otto Warmbierin hoidosta

    7. 7

      Sihteeriopisto-sivuston sulkeminen hiljensi Suomen seksikauppaa hetkellisesti, mutta toiminta siirtyi nopeasti muualle

    8. 8

      Suuruudenhullu nettikauppa yritti mullistaa vaatebisneksen 1990-luvulla, mutta päätyi polttamaan alle kahdessa vuodessa 185 miljoonaa dollaria – ”Ei oltu köyhiä eikä kipeitä”

    9. 9

      Yhä useampi haluaa maksaa auton käytöstä, muttei autosta – Yhdysvalloissa tämä sai autokauppiaat raivoihinsa

    10. 10

      Johtuvatko Nokian vaikeudet huonoista tuotteista? – ”Aggressiivinen tulkinta”, sanoo talous- ja rahoitusjohtaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juhana Vartiainen otti kuvan selfietä ottavista Emma Karista ja Maria Ohisalosta – syntyi totaalinen some-kiehunta, vaikka kukaan ei oikein tiedä miksi

    2. 2

      Lomat, ylenpalttiset asuin­neliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmasto­toimissa, jyrähtää professori Lassi Linnanen

      Tilaajille
    3. 3

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 50 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    4. 4

      Helsingissä yksiöt viedään käsistä, ja nyt ihmisiä houkutellaan muuttamaan ”hotelliin” yksiön hinnalla

    5. 5

      Keksintö 1700-luvulta on parantanut hetkessä miljoonien etiopialaisten elämää, ja se on Suomen ansiota

    6. 6

      Vuosia sitten tyhjäksi jäänyt Kaivopuiston palatsi myytiin kuudella miljoonalla eurolla Helsingissä

    7. 7

      Annika Saarikon päätös pani miettimään, pitäisikö suomalais­naisten oppia olemaan huonompia äitejä

    8. 8

      OP pani ”eräänlaiseksi monumentiksi” kutsutun pääkonttorinsa myyntiin

    9. 9

      Kamera puhelimella – HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittivät jopa ammattilaiskamerat

      Tilaajille
    10. 10

      Suuruudenhullu nettikauppa yritti mullistaa vaatebisneksen 1990-luvulla, mutta päätyi polttamaan alle kahdessa vuodessa 185 miljoonaa dollaria – ”Ei oltu köyhiä eikä kipeitä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Juhana Vartiainen otti kuvan selfietä ottavista Emma Karista ja Maria Ohisalosta – syntyi totaalinen some-kiehunta, vaikka kukaan ei oikein tiedä miksi

    11. Näytä lisää