Käpylän ihme: Halutulle asuinalueelle rakennettiin onnistunut uudisrakennus, josta ei tehty yhtään valitusta

Käpylässä tehtiin kaksi vuotta sitten ihme. Silloin osoitteeseen Käpylänkuja 5 valmistui uudisrakennus, josta ei tehty ensimmäistäkään valitusta.

”Se oli suuri positiivinen yllätys”, sanoo kohteen suunnittelunohjauksesta vastannut YIT:n Jarkko Mäenpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+maenpaa.

Kaavasuunnittelun aloittamisesta valmiiseen asuintaloon kului tasan neljä vuotta. Se oli onnistuminen, sillä aikataulussa pysyminen edellytti prosessin etenemistä ongelmitta. Rakennuttajan näkökulmasta uuden talon kaavoittaminen herkälle alueelle oli riski projektin mahdollisen venymisen vuoksi. Pahimmillaan olisi voinut mennä vuosia ennen kuin varsinaista rakentamista olisi päästy aloittamaan.

Esimerkiksi Alppiharjuun avokallion paikalle suunniteltu https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006044345.htmluudisrakennus kävi läpi mittavan muutoksen paikallisten vastustettua ensimmäistä suunnitelmaa.

Mäenpää sanoo olevansa tyytyväinen niin lopputulokseen kuin prosessiin. Hän korostaa toimivaa yhteistyötä, jota viranomaiset, suunnittelijat ja hankkeen toteuttaja pitivät yllä.



”Olen henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen siihen kokonaisuuteen mitä saatiin rakennettua. Kyllä me iso työ tehtiinkin.”

Konkreettisesti iso työ oli tontilla sijainneen Käpylän postitalon purkaminen. Postin koulutuskäytössäkin ollut rakennus oli rakennettu 1970-luvun alussa. Monien mielestä rakennus oli kolkko, eikä istunut historialliseen ympäristöönsä.

Paikallisten suhde vanhaan postitaloon oli hieman kaksijakoinen, sanoo Käpylä-seuran puheenjohtaja Kalevi Vuorento. https://www.hs.fi/haku/?query=kalevi+vuorento.

”Sellainen vähän kuin Makkaratalo. Sillä oli tarinansa, mutta ei sitä varsinaisena komistuksena pidetty.”

Kun postin toiminta talossa lakkasi, rakennuksen purkamista ei enää suuremmin vastustettu.

Uudessa asuinrakennuksessa lähtökohtana oli vanhan ja ympäröivän rakennusperinnön kunnioittaminen. Talon nimeksi tuli Posteljooni, vaikka postin toimintoja siihen ei enää tullutkaan.

Sen lisäksi, että täydennysrakentaminen on haastavaa kaavaprosessin osalta, oli uudisrakennus Käpylässä täysin uniikki projekti.

Kaavasuunnitteluprosessi oli pitkään jumppaamista, Mäenpää kertoo. Keskusteluja käytiin muun muassa rakennusoikeuden määrästä, talon korkeudesta, katon jyrkkyydestä ja julkisivun materiaalista. Mitään vastaavaa verrokkikohdetta alueella ei ollut.

Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit. Saman toimiston kynästä on muun muassa Helsingin yliopiston Kaisa-kirjasto.

Kohteen pääsuunnittelusta vastanneen Selina Anttisen https://www.hs.fi/haku/?query=selina+anttisenmukaan haasteita asetti erityisesti tontin pieni koko sekä sijainti liikennekeskittymän vieressä.

”Tämän tyyppiselle tontille ei voi tuoda mitä tahansa taloa”, Anttinen täsmentää.

Suunnittelua varten Anttinen tutustui tarkasti Käpylän historialliseen lähiympäristöön ja hahmotteli tontille u-korttelin muotoisen rakennuksen. Arkistotutkimuksissa selvisi, että tontille oli jo varhaisissa aluesuunnitelmissa piirretty samanlainen korttelirakenne, mutta syystä tai toisesta se oli jäänyt toteutumatta.

Uudessa Posteljoonissa suunnitelma tuotiin nykypäivään. Kuusikerroksinen rakennus aukeaa Käpylänkujan suuntaan ja näin sisäpihasta muodostuu rauhallinen katve. Rakennuksen julkisivut ovat vaaleita ja yhteneväisiä ilahduttavine ikkunarivistöineen. Sisäpihan puolella talon asukkaille tuotiin lisätilaa lasitetuilla parvekkeilla.

Näin omaleimaisella alueella uudellakin rakennuksella pitää olla oma ja erottuva identiteetti. Käpylän ainoaan uudiskohteeseen haluttiin rakennus, joka on aikansa kuva, mutta sulautuu ympäristöönsä.

”Jokaisen rakennuksen pitäisi tehdä ympäristöstään parempi paikka myös heille, jotka eivät asu rakennuksessa”, Anttinen sanoo.