Helsinki    |   HS Helsinki

Sukupuuttoaalto pyyhkii lajeja ennennäkemätöntä vauhtia maailmankartalta: Tämän vuoksi Korkeasaaren olemassaolo on oikeutettu, sanoo eläintenhoitaja Merja Wahlroos

Merja Wahlroos on hoitanut Korkeasaaren eläimiä jo 35 vuotta. Välillä työ eläintarhassa aiheuttaa ahdistusta hänellekin. Siksi Wahlroos on tyytyväinen keskusteluun eläintarhojen eettisyydestä.



Jos eläintenhoitaja Merja Wahlroos saisi täysin vapaat kädet päättää asioista, hän perustaisi Korkeasaaren eläintarhalle sivutoimipisteen jonnekin päin pääkaupunkiseutua. Siellä olisi mahdollisuus rakentaa isoja tarhoja niitä tarvitseville lajeille.

Realistisesti ajateltuna tämä vaatisi mittavasti rahaa, suunnittelua ja lupia. Mutta haaveena se kuulostaa hyvältä ja hienolta.

”Olisi hieno homma, jos sellainen olisi mahdollista”, Wahlroos sanoo.

Todellisuudessa mahdollisuudet suuriin muutostöihin Korkeasaaressa ovat rajalliset. Rajoitteita asettaa eläintarhan sijainti saaressa, mereen kun ei voi tarhoja rakentaa. Lisäksi saarella sijaitsee monia suojeltuja rakennuksia, joihin ei sovi mennä kajoamaan.

Mutta rajoitteetkaan eivät tarkoita sitä, etteikö mikään voisi muuttua.

”Me emme ole vielä valmiita ja meillä on paljon parannettavaa, mutta mielestäni suunta on oikea”, Wahlroos sanoo.

Wahlroos tietää, mistä puhuu. Hän on yksi Korkeasaaren pitkäaikaisemmista eläintenhoitajista – tänä vuonna tuli 35 vuotta täyteen saarella. Työnsä ohella hän on myös kouluttautunut ahkerasti 1990-luvulla suoritetusta oppisopimuskoulutuksesta alkaen.


Tällä hetkellä hän viimeistelee opintojaan Tampereen yliopiston järjestämään täydentävään koulutukseen, joka perustuu käyttäytymisanalyysiin. Samaa lähestymistapaa käytetään usein autismin kirjon lasten kanssa. Käyttäytymisanalyysi soveltuu oivasti myös eläinten kanssa kommunikointiin, kun yhteistä kieltä ei ole.

Eettisyydellä on koulutuksessa iso rooli. Se näkyy myös Wahlroosin lopputyössä, jonka aiheeksi hän valitsi uuden maailman, eli Etelä-Amerikan, apinoiden hyvinvoinnin parantamisen Korkeasaaressa. Se oli oivallinen päätös, sillä samalla Wahlroos pääsi työskentelemään häntä jo pitkän aikaa kiinnostaneen eläinryhmän kanssa.

Kuukauden ajan Wahlroos valmisteli muutostöitä tutustumalla pikkuapinoiden hoitokäytäntöihin ja tarkkailemalla apinoiden käyttäytymistä ja aktiivisuutta päivän aikana. Korkeasaaressa on Etelä-Amerikasta kotoisin olevia niin kutsuttuja pikkuapinoita neljää eri lajia: kultatamariineja, keisaritamariineja, pikkumarmosetteja sekä valkopääsakeja.


”Huomasin, että apinat rapsuttelivat itseään todella paljon. Aamuisin oli hillittömät rapsuttelut samalla, kun ne odottivat ruokaa”, Wahlroos kertoo löydöksistään.

Vaikka rapsuttelu on apinoille tyypillistä toimintaa, liiallinen raapiminen voi kertoa esimerkiksi stressistä. Wahlroosin seurantajakso osoitti, että erityisesti valkopääsakien päivät sisälsivät vain yhden kunnon aktiviteettipiikin kun ne saivat päiväruoan yleisöruokinnan aikaan. Muun ajan eläimet lähinnä odottelivat.

Työ ei jäänyt pelkän toteamisen asteelle, vaan Apinakäytävällä aloitettiin muutostyöt. Pikkuapinat asustavat Korkeasaaren Amazonia-talossa yhdessä muiden Etelä-Amerikan eläinten kanssa. Uudistustöiden tuoksinnassa pantiin uusiksi apinoiden koulutustilat, tarhoja suurennettiin ja niiden lattialle lisättiin turvetta ja kuorikatetta.

Muutosten jälkeen apinoiden etsimiskäyttäytyminen lisääntyi. Ne käyttävät enemmän aikaa ruokailuun ja viihtyvät pidempään tarhan eri osissa. Wahlroos on muutoksiin tyytyväinen.

”Tästä tilasta otettiin väliseinät pois”, hän sanoo kävellessään keisaritamariinien tarhan takaa.

Samassa tilassa vipeltävät nyt niin partasuiset tamariinit kuin marsutkin. Viereisessä samantyylisessä sisä- ja ulkotiloihin rajautuvassa kolmiosaisessa tarhassa ovat yhdessä kultatamariinit ja pikkumarmosetit.

Lajit tuntuvat viihtyvän hyvin yhdessä.

Myös saaren ainokaisen sierainlaiskiaisen, Cocon, uudet asuintoverit, valkopääsakit, ovat ottaneet rauhallisen tulokkaan vastaan hyvin. Ainoastaan Cocon ruokailujen kanssa pitää olla tarkkana, sillä nopealiikkeiset sakit nappaavat muuten laiskiaisen herkulliset hedelmät sen nenän edestä.


Apinoiden syöttäminen on aikaa vievää puuhaa. Ne ruokitaan 4–5 kertaa päivässä. Pikkuapinoiden ruokasatseista löytyy muun muassa salaattia, pähkinöitä, vihanneksia ja hyönteisiä. Erityisesti höyrytetyt kasvikset ovat niiden suurta herkkua, Wahlroos kertoo.

Wahlroos päätyi työskentelemään Kor­keasaaren kädellisten kanssa parikymmentä vuotta sitten omasta kiinnostuksestaan. Aluksi hänen hoidettavakseen kuuluivat saaren paviaanit, jotka eivät muiden hoitajien keskuudessa olleet sangen kiinnostavia. Syy saattoi olla niiden ajoittain aggressiivisesta käyttäytymisestä ja ihmismäisestä hajumaailmasta.

Lauman pienentyessä paviaaneista kuitenkin luovuttiin, sillä ne kaipaavat ympärilleen isompaa ja aktiivista yhteisöä.

Vuonna 2013 Korkeasaareen saapui hollantilaisen villieläinten pelastuskeskuksen AAP:n kautta uusi uhanalainen apinalaji, kun Apinalinnan keisareiksi muutti berberiapinoiden lauma. Berberiapinat ovat erittäin uhanalainen laji, jonka edustajia elää Marokon ja Pohjois-Algerian vuoristometsissä. Lajin uhkana on laiton eläinkauppa.

Ensimmäisen ryhmän kanssa asiat eivät kuitenkaan lähteneet sujumaan, ja jatkuvien urosten välisten yhteenottojen vuoksi ryhmä päädyttiin hajottamaan ja lähetettiin takaisin hollantiin.

Nykyinen berberiapinaryhmä saapui Korkeasaareen kaksi ja puoli vuotta sitten AAP:stä.

Lauman apinoiden elämäntarinat ovat hyvin traagisia. Ryhmän vanhin naaras Moki on asunut pienessä lintuhäkissä määrittämättömän pitkän ajan vanhan pariskunnan lemmikkinä. Trailerissa olleesta lintuhäkistä apinaa ei ole päästetty ulos lainkaan.

”Mokilla on paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, ja sillä menee hermot nopeasti”, Wahlroos kertoo.


Apinoiden käyttäytymistä on pyritty rauhoittamaan erityisesti ruokintatilanteissa. Harjoitteena on käytetty niin sanottua target-koulutusta. Siinä apinat opetetaan reagoimaan toivotulla tavalla omaan ”maalitauluunsa”, joka Korkeasaaressa tarkoittaa nimikoidun väristä muovilapiota.

Erityisen tärkeää koulutus on ollut lauman johtajauroksen Hakun kanssa. Sillä jos Hakku hermostuu vaikkapa ruokintatilanteissa kiihtyvään Mokiin, on koko ryhmän hermostuneisuus taattua. Lauman onneksi koulutus on tuottanut tulosta.

”Hakku osaa jo tulla koskettamaan omaa lapiotaan eikä se kiinnitä huomiota Mokin puuhiin”, Wahlroos kertoo.

Kuukausi sitten Korkeasaaressa jännitettiin toden teolla. Berberilauman kaksi nuorempaa naarasta olivat tiineinä, ja synnytyksen ajankohta alkoi lähestyä.

Koko saari ja eritoten berberiapinoiden hoitaja Wahlroos huokaisivat helpotuksesta, kun molemmat apinavauvat saapuivat onnistuneesti maailmaan. Kyseiset jälkeläiset olivat ensimmäiset Suomessa syntyneet berberiapinan poikaset.

Alkuun Wahlroos teki pitkiä päiviä varmistaakseen, että poikasten hoito sujuu kuten pitää. Emojen piti esimerkiksi oppia imettämään ja kantamaan pienokai­siaan.

”Poikanen yleensä itse opettaa emoa pitämään sitä oikein päin. Se rupeaa huutamaan, kun sen pää on alaspäin ja lopettaa vasta, kun on käännettynä oikein päin”, Wahlroos selventää.

Apinoiden traumaattinen menneisyys saattaa vaikuttaa siihen, osaavatko ne toimia poikasten hoivaajina. Nyt synnyttäneistä apinoista kumpikaan ei ole ollut lemmikkeinä. Durriya on syntynyt pelastuskeskuksessa traumatisoituneelle emolle ja Nimal on kasvanut huonoissa olosuhteissa yksityisessä ”eläintarhassa”.

Tällaisia ”tarhoja” ei Wahlroosin mukaan pitäisi olla olemassakaan.

”Eläintarha on käsitteenä todella laaja. Voi olla tällaisia tienvarsieläintarhoja, jossa on huoltoaseman vieressä muutamassa häkissä ilves ja kaksi karhua jossain päin Itä-Eurooppaa. Sellaiset pitäisi kieltää.”

Hän kaipaa kireämpiä standardeja siihen, kuka ylipäänsä voi perustaa eläintarhan. Suomessa säännöt ovat nykyiselläänkin hyvin tiukat, mutta esimerkiksi Itämeren takana Virossa tilanne on jo toinen.

Siellä esimerkiksi kädelliset lemmikit ovat laillisia.

Eläinten hyvinvointi nousee Wahlroosin puhellessa esiin yhä uudestaan ja uudestaan. Hän kertoo eläinten uusista tiloista ja esittelee virikkeellisiä ruokailuastioita ja ruoaksi kasvatettavia sirkkoja.

Mutta se ei poista sitä ristiriitaa, että saaren eläimet ovat häkeissä ihmisten katseltavina.

”On minulla aina välillä ollut henkisiä kriisejä asian suhteen.”

Eniten ahdistusta ovat Wahlroosille aiheuttaneet huonot eläintarhat. Sellaiset, joissa eläimillä on epäsopivat ja suojaamattomat tilat. Sosiaaliset laumaeläimet ovat toisinaan yksin karsinoissaan, ja ihmiset syöttävät niille omia eväitään. Se on järkyttävää, Wahlroos kuvailee.

”Ja välillä kun rupeat miettimään sitä asiaa, että eläimellä on luonnollisessa ympäristössään todella paljon asioita, joiden kanssa se on vuorovaikutuksessa.”

Tarhoissa olot ovat jo eläinten oman turvallisuudenkin vuoksi tyystin erilaiset.

”Meillä on valtava työ siinä, että pystymme tarjoamaan eläimille sellaisen ympäristön, että ne kokevat tyydytystä myös henkisellä tasolla.”

Tämä työ on kuitenkin juuri se tarvittava motivaattori, joka saa Wahlroosin hakeutumaan yhä uudestaan koulutusten ja tiedon pariin. Hän myös näkee eläintarhojen merkityksen lajien säilymisen takaajina.

”Näen sen niin, että jotain tämän [Korkeasaaren] tyyppistä perustettaisiin, jos eläintarhoja ei olisi. Nykyisen sukupuuttoaallon ja eläinten elinalueiden pirstaloitumisen takia ei ole parempaakaan ratkaisua kuin se, että meillä on uhanalaisista eläimistä tarhakantoja.”

Joskus tarhoissa kasvaneiden eläinten tarinat saavat menestyksekkään lopun, kuten mongolianvillihevosten kohdalla kävi. Kertaalleen sukupuuttoon kuollut laji saatiin elvytettyä eläintarhoissa eloon. Viime vuonna kaksi Korkeasaaren villihevosta vapautettiin Mongoliaan.

”Kehittämistä on paljon, mutta näen, että hyvillä eläintarhoilla on oikeutus olemassaoloon.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnairin koneesta löytyi yli 400 000 euroa käteistä, rahojen kohtalosta pitkä oikeusriita

    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri rakennuttaa nyt Suomen suurimman hotellin Helsinki-Vantaalle: ”Olemme todella rakastuneet Suomeen ja Helsinkiin”

    4. 4

      Nämä kuvat osoittavat, että iskut Saudi-Arabian öljy­laitoksiin tehtiin Iranin tai Irakin suunnasta, sanoo Yhdysvallat – Mutta kuvista ilmenee myös risti­riitaisuus

    5. 5

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    6. 6

      Internetissä heräsi henkiin vitsi, jossa eurooppalaiset pilkkaavat amerikkalaisia kaikesta siitä, mikä rapakon takana on pielessä

    7. 7

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia – saat myös vahvat pakarat ja paremman ryhdin

      Tilaajille
    8. 8

      Boris Johnson tapaa pian Jean-Claude Junckerin ja yrittää viime hetken läpi­murtoa pelastaakseen EU-eron ja oman poliittisen uransa

    9. 9

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    10. 10

      Vuonna 1990 Vantaalle avattiin sairaala, jonka nimi tarkoittaa kuollutta: Miksi sairaalaan nimeksi annettiin Peijas?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    8. 8

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    9. 9

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    10. 10

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    6. 6

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    7. 7

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    8. 8

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää