Helsinki

Veneilijöiden vessantyhjennyspaikat ovat usein Helsingissä epäkunnossa – tyhjennysasemia paikkaillaan ilmastointiteipillä Itämeren rannoilla

Levän muodostumista ehkäistään paikallisesti merkittävästi, kun veneen septitankki eli käymäläjätevesisäiliö tyhjennetään oikein, kertoo Pidetään Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski.

Suomessa käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin vuonna 2005. Vapaa-ajan veneilijät eivät saa päästää käymäläjätteitä suoraan veteen, vaan heidän on asennettava veneeseensä septitankki eli käymäläjätevesisäiliö ja tyhjennettävä se sille varatulla tyhjennysasemalla.

Veneilijälle tulee kuitenkin helposti kiusaus laskea jätteet veteen, jos esimerkiksi lähin tyhjennyspiste on rikki ja ajo seuraavalle merkitsisi tunnin mutkaa matkaan.

Noin 35 vuotta veneilyä harrastanut Veikko Dammert kertoo, että yleisessä käytössä olevat imutyhjennyslaitteet ovatkin hyvin usein rikki tai osittain epäkunnossa.

”Jos esimerkiksi sovitin on epäkunnossa, aika usein näkee, että sen tilalla käytetään ilmastointiteippiä. Silloin sitä ulostetta itseään on kannella ja käsissä”, Dammert kertoo.

Dammert kertoo septitankkien tyhjennysasemien olevan usein myös hankalasti käytettävissä, koska veneilijät käyttävät niitä myös muuhun pysäköintiin. Dammert liikkuu 12-metrisellä purjeveneellä, joten jos paikalle on pysäköitynä muita veneitä, ei hän mahdu tyhjennyspisteelle.

”Ihmiset varmasti mielellään käyttäisivät imutyhjennyslaitteita enemmän eivätkä laskisi jätteitä veteen, jos se vaatisi vain kohtuullisen vaivan. Ei edes tarvitsisi olla helppoa, mutta kohtuullista.”

Myös HS:n julkaisemassa lukijan mielipiteessä Jukkapekka Laurila Espoosta kirjoitti heinäkuun lopulla samasta aiheesta.

”Olemme olleet reissussa vasta runsaan viikon verran, ja tyhjennysasemat ovat olleet rikki yli puolessa paikoista, joissa olisimme halunneet septin tyhjentää”, Laurila kirjoitti.

Veneilijöiden veteen laskemat käymäläjätteet lisäävät kesäisin rehevöitymistä, joka on Itämeren suurimpia ongelmia.

Levän muodostumista ehkäistään paikallisesti merkittävästi, kun veneen septitankki tyhjennetään oikein, kertoo Aija Kaski, Pidetään Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri.

”Ihmisten septitankeissa on niin tuhtia tavaraa, ettei sitä missään nimessä tule laskea Itämereen”, sanoo Kaski.

”Veneily keskittyy lämpimiin päiviin ja lämpimimpiin kuukausiin sekä tiettyihin väyliin ja paikkoihin. Paikallisesti veteen lasketuilla käymäläjätteillä on siis suurikin merkitys.”

Veneessä jäte johdetaan ja varastoidaan septitankkiin, joka tyhjennetään imutyhjennyslaitteen avulla. Näin tyhjennetty käymäläjäte menee jätevedenpuhdistamoihin eikä suoraan luontoon vesistöjä rehevöittämään.

Imutyhjennyslaitteita on monenlaisia, kuten kelluvia asemia tai kiinteitä, rannalla olevia tyhjennysasemia.


Yleisessä käytössä olevia septitankkien tyhjennyspaikkoja on kaupungin eri vene- ja vierassatamissa, muun muassa Merisatamassa, Jätkäsaaressa, Lauttasaaressa ja Katajanokalla.

Yhteensä yleisessä käytössä olevia tyhjennyspaikkoja on tällä hetkellä Helsingissä 16, ja niistä vastaa kaupunki. Osassa paikoista kunnossapito on jaettu venekerhon ja kaupungin kesken.

Ari Maunula Helsingin kaupungin merellisten palvelujen yksiköstä kertoo, että kaupunki pyrkii lisäämään yhden uuden septiaseman vuodessa. Maunulan mukaan tänä vuonna uusi septiasema on tarkoitus sijoittaa Sarvaston venesatamaan Laajasaloon. Uusi asema olisi Sarvaston toinen tyhjennyspiste.

Kaupunki saa Maunulan mukaan paljon palautetta siitä, että septiasemat ovat epäkunnossa.

”Usein syy on se, että niistä löytyy jonkinlainen tukos. Tukokset johtuvat taas siitä, että laitteella on imetty sellaista tavaraa tai esineitä, joita ei sinne kuulu, jolloin esimerkiksi laitteen imuteho saattaa kadota”, kertoo Maunula.

Tällaisia asioita ovat Maunulan mukaan muun muassa pienet puunkappaleet, mutterit, pultit ja kankaat.

”Jonkin verran laitteiden osat myös kuluvat ja niitä pitää vaihtaa. Jos emme pysty omin avuin korjaamaan laitetta, täytyy paikalle tilata ulkopuolinen korjaaja. Jos osia täytyy odottaa, korjauksessa saattaa vierähtää viikkokin.”

Maunula kertoo, että ensimmäiset imutyhjennyslaitteet on hankittu 2000-luvun alussa ja ne alkavat olla ”tiensä päässä.” Kaupunki pyrkii hankkimaan vanhojen laitteiden tilalle uusia.

”Eivät ne silti pääsääntöisesti ole rikki. Minun tiedossani ei ole tällä hetkellä, että yksikään 16:sta septiasemasta olisi rikki”, Maunula sanoi perjantaina.

Kaupunkien, kuntien, venekerhojen ja venesatamien ylläpitämien tyhjennysasemien lisäksi esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:llä on 30 kelluvaa imuasemaa eri puolella Suomea, jotka ovat ihmisten yleisessä käytössä.

Yhdistyksen pääsihteeri Kasken mukaan ihmisten asenne septitankkien tyhjentämiseen on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi.

”Kun ihminen on kerran tyhjentänyt septitankin oikein, harva haluaa enää laskea jätteitä mereen”, Kaski sanoo.

Asiasta kertoo Kaskin mielestä myös ihmisten turhautuminen epäkunnossa oleviin tyhjennyspisteisiin.

”Käyttäjät haluaisivat tehdä oikein ja turhautuvat, kun se ei ole mahdollista.”

Sosiaalisessa mediassa harmittelun sijaan Kaski kuitenkin toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat epäkunnossa olevista tyhjennyspisteistä heti laitteen ylläpitäjälle.

”Jos septitankin tyhjennysasema menee rikki, saattaa kulua viikkokin, että pääsemme paikan päälle. Joskus myös tarvittavat uudet osat ovat sellaisia, että niitä joudutaan odottamaan”, kertoo Kaski.

Veneilijän kannattaa Kasken mukaan myös tyhjentää septitankki aina, kun siihen on mahdollisuus eikä odottaa, että se on jo täynnä.

Kaski muistuttaa, että vaikka suurella mittakaavalla katsottuna veneilijöiden jätepäästöillä ei ole suurta merkitystä, paikallisesti niillä on.

”Ihmiselle saattaa tulla epätoivoinen olo siitä, onko omilla valinnoilla lopulta mitään merkitystä. Mielestäni yksilön ajattelutavassa on erittäin tärkeää, että tietää tekevänsä oikein, jolloin voi myös vaatia muita tekemään oikein. Silloin voidaan saada ehkä isompaakin merkitystä aikaan.”

Fakta

Vesistöjen rehevöityminen


 Rehevöityvässä vesistössä kasvien tarvitsemien ravinteiden määrä lisääntyy, jolloin ranta- ja vesikasvillisuus sekä kasviplankton runsastuvat.

 Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa veden samentumista ja matalikkojen ja rantojen umpeenkasvua, runsaiden sinileväkukintojen yleistymistä, rihmalevien liiallista kasvua, happikatoa ja muutoksia kalakannoissa.

Lähde: Pidä saaristo siistinä ry

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutuu Yleltä

    2. 2

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    3. 3

      Päivästä toiseen amerikkalaisen pikku­kaupungin pormestari meni tyhjälle tontille rukoilemaan – Vastaus tuli Suomesta, ja nyt Daytonilla on toivoa

      Tilaajille
    4. 4

      HS-analyysi: Hallitus aikoo kammeta Suomen hiili­neutraaliksi 15 vuodessa, budjetti­riihen jälkeen edes vihreiden Ohisalo ei kehdannut hehkuttaa ilmasto­päätöksiä

    5. 5

      Asukas siirsi kaupungin asunnon vuokra­oikeuden omalle vanhemmalleen ja takasi tälle leppoisan elämän

    6. 6

      Kaupunkipyörät levisivät ympäri Suomen: Vantaalla pyörät ovat jääneet telineisiin, Kuopiossa yllätyttiin

    7. 7

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    8. 8

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    9. 9

      HS-analyysi: Maailmalla metroon ja busseihin pääsee jo pankkikorttia vilauttamalla – Miksi Helsinki kulkee etanana muiden perässä?

    10. 10

      Kommentti: Saudien savuava ase ei vakuuta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    3. 3

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    4. 4

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    5. 5

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    6. 6

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    7. 7

      Talouslehti Financial Times vetoaa: Kapitalistinen järjestelmä on nollattava

    8. 8

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    9. 9

      Pääministeri Antti Rinne kertoi tiistaina vitsin, joka kuvaa karusti hänen hallituksensa linjaa

    10. 10

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää