Helsinki

Veneilijöiden vessantyhjennyspaikat ovat usein Helsingissä epäkunnossa – tyhjennysasemia paikkaillaan ilmastointiteipillä Itämeren rannoilla

Levän muodostumista ehkäistään paikallisesti merkittävästi, kun veneen septitankki eli käymäläjätevesisäiliö tyhjennetään oikein, kertoo Pidetään Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski.

Suomessa käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin vuonna 2005. Vapaa-ajan veneilijät eivät saa päästää käymäläjätteitä suoraan veteen, vaan heidän on asennettava veneeseensä septitankki eli käymäläjätevesisäiliö ja tyhjennettävä se sille varatulla tyhjennysasemalla.

Veneilijälle tulee kuitenkin helposti kiusaus laskea jätteet veteen, jos esimerkiksi lähin tyhjennyspiste on rikki ja ajo seuraavalle merkitsisi tunnin mutkaa matkaan.

Noin 35 vuotta veneilyä harrastanut Veikko Dammert kertoo, että yleisessä käytössä olevat imutyhjennyslaitteet ovatkin hyvin usein rikki tai osittain epäkunnossa.

”Jos esimerkiksi sovitin on epäkunnossa, aika usein näkee, että sen tilalla käytetään ilmastointiteippiä. Silloin sitä ulostetta itseään on kannella ja käsissä”, Dammert kertoo.

Dammert kertoo septitankkien tyhjennysasemien olevan usein myös hankalasti käytettävissä, koska veneilijät käyttävät niitä myös muuhun pysäköintiin. Dammert liikkuu 12-metrisellä purjeveneellä, joten jos paikalle on pysäköitynä muita veneitä, ei hän mahdu tyhjennyspisteelle.

”Ihmiset varmasti mielellään käyttäisivät imutyhjennyslaitteita enemmän eivätkä laskisi jätteitä veteen, jos se vaatisi vain kohtuullisen vaivan. Ei edes tarvitsisi olla helppoa, mutta kohtuullista.”

Myös HS:n julkaisemassa lukijan mielipiteessä Jukkapekka Laurila Espoosta kirjoitti heinäkuun lopulla samasta aiheesta.

”Olemme olleet reissussa vasta runsaan viikon verran, ja tyhjennysasemat ovat olleet rikki yli puolessa paikoista, joissa olisimme halunneet septin tyhjentää”, Laurila kirjoitti.

Veneilijöiden veteen laskemat käymäläjätteet lisäävät kesäisin rehevöitymistä, joka on Itämeren suurimpia ongelmia.

Levän muodostumista ehkäistään paikallisesti merkittävästi, kun veneen septitankki tyhjennetään oikein, kertoo Aija Kaski, Pidetään Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri.

”Ihmisten septitankeissa on niin tuhtia tavaraa, ettei sitä missään nimessä tule laskea Itämereen”, sanoo Kaski.

”Veneily keskittyy lämpimiin päiviin ja lämpimimpiin kuukausiin sekä tiettyihin väyliin ja paikkoihin. Paikallisesti veteen lasketuilla käymäläjätteillä on siis suurikin merkitys.”

Veneessä jäte johdetaan ja varastoidaan septitankkiin, joka tyhjennetään imutyhjennyslaitteen avulla. Näin tyhjennetty käymäläjäte menee jätevedenpuhdistamoihin eikä suoraan luontoon vesistöjä rehevöittämään.

Imutyhjennyslaitteita on monenlaisia, kuten kelluvia asemia tai kiinteitä, rannalla olevia tyhjennysasemia.


Yleisessä käytössä olevia septitankkien tyhjennyspaikkoja on kaupungin eri vene- ja vierassatamissa, muun muassa Merisatamassa, Jätkäsaaressa, Lauttasaaressa ja Katajanokalla.

Yhteensä yleisessä käytössä olevia tyhjennyspaikkoja on tällä hetkellä Helsingissä 16, ja niistä vastaa kaupunki. Osassa paikoista kunnossapito on jaettu venekerhon ja kaupungin kesken.

Ari Maunula Helsingin kaupungin merellisten palvelujen yksiköstä kertoo, että kaupunki pyrkii lisäämään yhden uuden septiaseman vuodessa. Maunulan mukaan tänä vuonna uusi septiasema on tarkoitus sijoittaa Sarvaston venesatamaan Laajasaloon. Uusi asema olisi Sarvaston toinen tyhjennyspiste.

Kaupunki saa Maunulan mukaan paljon palautetta siitä, että septiasemat ovat epäkunnossa.

”Usein syy on se, että niistä löytyy jonkinlainen tukos. Tukokset johtuvat taas siitä, että laitteella on imetty sellaista tavaraa tai esineitä, joita ei sinne kuulu, jolloin esimerkiksi laitteen imuteho saattaa kadota”, kertoo Maunula.

Tällaisia asioita ovat Maunulan mukaan muun muassa pienet puunkappaleet, mutterit, pultit ja kankaat.

”Jonkin verran laitteiden osat myös kuluvat ja niitä pitää vaihtaa. Jos emme pysty omin avuin korjaamaan laitetta, täytyy paikalle tilata ulkopuolinen korjaaja. Jos osia täytyy odottaa, korjauksessa saattaa vierähtää viikkokin.”

Maunula kertoo, että ensimmäiset imutyhjennyslaitteet on hankittu 2000-luvun alussa ja ne alkavat olla ”tiensä päässä.” Kaupunki pyrkii hankkimaan vanhojen laitteiden tilalle uusia.

”Eivät ne silti pääsääntöisesti ole rikki. Minun tiedossani ei ole tällä hetkellä, että yksikään 16:sta septiasemasta olisi rikki”, Maunula sanoi perjantaina.

Kaupunkien, kuntien, venekerhojen ja venesatamien ylläpitämien tyhjennysasemien lisäksi esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:llä on 30 kelluvaa imuasemaa eri puolella Suomea, jotka ovat ihmisten yleisessä käytössä.

Yhdistyksen pääsihteeri Kasken mukaan ihmisten asenne septitankkien tyhjentämiseen on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi.

”Kun ihminen on kerran tyhjentänyt septitankin oikein, harva haluaa enää laskea jätteitä mereen”, Kaski sanoo.

Asiasta kertoo Kaskin mielestä myös ihmisten turhautuminen epäkunnossa oleviin tyhjennyspisteisiin.

”Käyttäjät haluaisivat tehdä oikein ja turhautuvat, kun se ei ole mahdollista.”

Sosiaalisessa mediassa harmittelun sijaan Kaski kuitenkin toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat epäkunnossa olevista tyhjennyspisteistä heti laitteen ylläpitäjälle.

”Jos septitankin tyhjennysasema menee rikki, saattaa kulua viikkokin, että pääsemme paikan päälle. Joskus myös tarvittavat uudet osat ovat sellaisia, että niitä joudutaan odottamaan”, kertoo Kaski.

Veneilijän kannattaa Kasken mukaan myös tyhjentää septitankki aina, kun siihen on mahdollisuus eikä odottaa, että se on jo täynnä.

Kaski muistuttaa, että vaikka suurella mittakaavalla katsottuna veneilijöiden jätepäästöillä ei ole suurta merkitystä, paikallisesti niillä on.

”Ihmiselle saattaa tulla epätoivoinen olo siitä, onko omilla valinnoilla lopulta mitään merkitystä. Mielestäni yksilön ajattelutavassa on erittäin tärkeää, että tietää tekevänsä oikein, jolloin voi myös vaatia muita tekemään oikein. Silloin voidaan saada ehkä isompaakin merkitystä aikaan.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Vesistöjen rehevöityminen


 Rehevöityvässä vesistössä kasvien tarvitsemien ravinteiden määrä lisääntyy, jolloin ranta- ja vesikasvillisuus sekä kasviplankton runsastuvat.

 Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa veden samentumista ja matalikkojen ja rantojen umpeenkasvua, runsaiden sinileväkukintojen yleistymistä, rihmalevien liiallista kasvua, happikatoa ja muutoksia kalakannoissa.

Lähde: Pidä saaristo siistinä ry

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni asia Euroopassa on muuttunut vuoden 2015 jälkeen, ja siksi syyrialaiset eivät ehkä suuntaa joukoittain sodan jaloista Suomeen

    2. 2

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

    6. 6

      ”Komppaan kaikkia, et ihan diippiishittii” – Somessa irvaillaan Triplan nimistölle, YIT puolustaa ”kansainvälisyyttä”

    7. 7

      ”Pitäkää tunkkinne” – Triplan pysäköinti­maksuja kauhistellaan korkeiksi, mutta ovatko ne sitä?

    8. 8

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    9. 9

      Trumpin mukaan hän ei näyttänyt Turkille vihreää valoa hyökätä Syyriaan – ”Yhdysvaltain tilanne strategisesti loistava”

    10. 10

      Murmelin kevätpäivä muuttui kauhuksi, HS näyttää 19 maailman parasta luontokuvaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    3. 3

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    4. 4

      Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

    5. 5

      Lapsensa onnettomuudessa menettäneet britti­vanhemmat järkyttyivät Valkoisessa talossa: Epäilty yli­ajaja oli Trumpin kutsumana viereisessä huoneessa

    6. 6

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    7. 7

      Elisa Wirkkalan remontoimat ja sisustamat asunnot menevät kaupaksi nopeasti, ja nyt hän paljastaa vinkkinsä

      Tilaajille
    8. 8

      ”Komppaan kaikkia, et ihan diippiishittii” – Somessa irvaillaan Triplan nimistölle, YIT puolustaa ”kansainvälisyyttä”

    9. 9

      ”Pitäkää tunkkinne” – Triplan pysäköinti­maksuja kauhistellaan korkeiksi, mutta ovatko ne sitä?

    10. 10

      Kiina esitteli taistelu­helikopterin, joka muistuttaa lentävää lautasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    5. 5

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    6. 6

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää