Käpylässä alkaa valtava remontti: 1950-luvun taloyhtiö remontoidaan kokonaan alkuperäiseen asuunsa, asukkaille 1,5 vuoden evakko väistöasunnoissa

Käpyläntie 12:n kerrostalojen pihassa Käpylässä on viime viikkoina riittänyt vilskettä.

Asukkaat ovat lähestyvän peruskorjauksen alla kantaneet tavaraa roskalavoille, ja kiinnostuneet ovat puolestaan käyneet tutkimassa, löytyisikö lavoilta heille jotakin käyttökelpoista. Viikonloppuna pihalla järjestettiin taloyhtiön yhteinen kirppistapahtuma.

Asukkailla on edessään noin 1,5 vuoden evakko väistöasunnoissa. Käpyläntie 12 on Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokrataloyhtiö. Yhtiön kuudesta kerrostalosta kolme Käpyläntien puoleista menee remonttiin ensimmäisenä. Pohjolankadun puoleisten talojen vuoro on sen jälkeen.

”Poismuutot alkavat 16. elokuuta, ja urakan aloitus on 1. syyskuuta”, kertoo Heka Etelä Oy:n kiinteistöpäällikkö Karri Åhshttps://www.hs.fi/haku/?query=karri+ahs.

Mistä tahansa remontista ei ole kyse, vaan vuonna 1950 valmistunut taloyhtiö on määrä palauttaa niin sisältä kuin ulkoa alkuperäiseen asuunsa.

”Myös piha uudistetaan niin, että se henkii 50-luvun muotokieltä. Sinne pyritään tuomaan vanhaa kasvistoa. Sinne ei esimerkiksi tule mitään uudempia muotikasveja”, Åhs kertoo.

5-kerroksiset talot on suunnitellut arkkitehti Hilding Ekelundhttps://www.hs.fi/haku/?query=hilding+ekelund. Ekelundin kädenjälkeä näkyy runsaasti eri puolia Helsinkiä niin kantakaupungissa ja monissa lähiöissäkin, koska hän työskenteli 1940-luvun kovan asuntopulan aikana Helsingin kaupunginarkkitehtina. Lisäksi hän opetti vuosikymmentien ajan asuntoarkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa.

Ekelundin pääteoksina pidetään Töölön kirkkoa, Taidehallia ja Käpylän Olympiakylää. Monet Ekelundin suunnittelemista rakennuksista ovat suojeltuja. Nyt Käpyläntie 12:n talot seuraavat perässä. Kaupunki valmistelee niitä koskevaa suojelukaavaa. Siksi peruskorjauksen suunnittelu on ottanut aikansa.

”Ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista piti tehdä rakennushistoriallinen selvitys. Sen jälkeen kaupunkisuunnittelu ja kaupunginmuseo ovat olleet tiiviisti mukana peruskorjauksen suunnittelussa”, Åhs kertoo.

”Suojelun vuoksi ei esimerkiksi voitu ajatellakaan koneellista ilmanvaihtoa, vaikka ullakolla olisi ollut tilaa ilmanvaihtokoneille.”

Taloyhtiö on käynyt peruskorjauksen läpi edellisen kerran vuonna 1987. Silloin uusittiin muun muassa sähköt, kylpyhuoneet ja osa putkista. Nyt luvassa on sisä- ja ulkopuolen käsittävä laaja peruskorjaus.

”Lähes kaikki talossa on elinkaarensa päässä. Korjauslistalla ovat muun muassa vesikatto, julkisivut, parvekkeet, osa putkista, sähkö- ja antenniverkosta sekä keittiöt ja kylpyhuoneet”, Åhs luettelee.

Osa ikkunoista uusitaan, osa kunnostetaan. Asunnoissa olevat 50-luvun keittiökaapit ja vanhat väliovet pyritään kunnostamaan, jotta ajan henki säilyisi myös sisätiloissa.

Peruskorjauksen pääsuunnittelusta vastaa arkkitehti Mona Schalin https://www.hs.fi/haku/?query=mona+schalinArkkitehdit Kati Salonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kati+salonen ja Mona Schalinhttps://www.hs.fi/haku/?query=mona+schalin Oy:stä. Schalin vastasi myös Käpylän käärmetalon peruskorjauksen suunnittelusta.

G-rapussa asuva Tuula Malinen https://www.hs.fi/haku/?query=tuula+malinenmuutti Käpyläntie 12:n aikanaan 27 vuotta sitten, kun perheen esikoinen Essi Rönkä https://www.hs.fi/haku/?query=essi+ronkaoli vauva. Nyt edessä on muutto väistöasuntoon Vallilaan.

”Aivan varmasti muutamme takaisin tänne. Päätös on kypsynyt viime aikoina. Väistöasunnossa ei ole parveketta, mutta muutenkin haluamme palata tänne. Täällä on niin vihreää ja vehreää”, Malinen sanoo.

Tyttäret Essi Rönkä ja Aida Rönkä https://www.hs.fi/haku/?query=aida+ronkaasuvat omillaan, mutta käyvät usein lapsuudenkodissaan. Samassa taloyhtiössä asuvat myös heidän isovanhempansa.

”Isän suku on asunut täällä 50-luvulta alkaen”, Essi Rönkä kertoo.

Malinen on heidän luonaan aikanaan ennen ensimmäistä peruskorjausta nähnyt asunnon alkuperäisenä.

”Kylpyhuoneessa oli sellaiset kuusikulmaiset laatat. Ne olivat aivan ihanat. Remontissa kylpyhuoneisiin asennetaan samanlaiset laatat”, Malinen sanoo.

”Kaikki mitä vain voidaan, entisöidään alkuperäisenlaiseksi. Niin meille on kerrottu.”