Helsinki    |   HS Helsinki

Maija Hyötyläinen hurahti urheilulajiin, jossa pidetään jopa ruokataukoja: ”Ihmiset kyselevät, onko tarjolla kurkkuvoileipiä ja gin & tonicia?”

Maija Hyötyläinen hurahti krikettiin nelikymppisenä, koska kentällä ei voi ajatella muuta kuin palloa. Samalla saa kielitreeniä, sillä pelikieli on usein englanti.

Maija Hyötyläinen pyörittelee käsissään kovaa punaista nahkapalloa, jonka keskellä kulkee muutama kierros vaaleaa tikkausta.

”Tikkaus mahdollistaa hyvän gripin”, hän sanoo.

”Grip” eli ote on tärkeää, sillä kyseessä on perinteinen krikettipallo, jota heitetään ja otetaan kiinni paljain käsin.

Kriketti on vanha englantilainen mailapallopeli, jossa sääntöjä ja perinteitä tuntuu äkkikuulemalta riittävän. Hyötyläisen mukaan se ei ole kuitenkaan niin vaikea tai kliseinen laji kuin usein luullaan.

”Ihmiset kyselevät, kestävätkö pelit viisi päivää tai onko tarjolla kurkkuvoileipiä ja gin & tonicia? Pitkissä otteluissa on yhä ruokatauko, mutta kahden tunnin peleissä ei ehdi mitään teetaukoja pitämään.”

Etenkin entisen Brittiläisen imperiumin alueella suosittu, maailman toiseksi suosituimmaksi urheilulajiksi tituleerattu kriketti tuli viestintäalalla olevan Hyötyläisen elämään töiden kautta vuonna 2015.

Kiinnostus lajin seuraamiseen jäi työprojektin jälkeenkin ja hän kävi myös kokeilemassa sitä. Lopullinen hurahdus nyt 41-vuotiaalle Hyötyläiselle tuli viime syksynä, kun Suomen Krikettiliitto organisoi naisille oman sisäpelivuoron Helsingin Katajanokalle.

”En olisi koskaan uskonut, että olisin nyt tässä. Lähdin ihan uuteen lajiin tyyliin suoraan sohvalta.”

Helsinkiläisellä Hyötyläisellä ei ole palloilutaustaa, mutta se ei ole ollut este. Kriketti on monelle aloittajalle iästä riippumatta uusi laji, joten erot eivät ole alussa niin isoja kuin monissa muissa lajeissa.


Häntä lajissa viehättävät pelin strategisuus, kansainvälisyys ja sen vaatima täysi läsnäolo.

”Pelatessa en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin palloa, sillä jos se kopsahtaa, niin sattuu. Kahden tunnin treenien aikana en voi ajatella työtä enkä somea, ja vastapaino työlle on tärkeää”, Keravan krikettikentän klubitalolla teetä hörppivä Hyötyläinen sanoo.

Keravalla on Suomen ainoa täysimittainen ja virallinen krikettikenttä. Valtavan, pyöreän muotoisen kentän lyhyellä nurmella suhisevat sadettajat, kun Hyötyläinen ja Krikettiliiton puheenjohtaja ja kansallinen lajikehitysjohtaja Andrew Armitage esittelevät pelin juonta.

Kriketti on paloineen ja juoksuineen sekä ulko- ja sisävuoroineen vähän kuin pesäpalloa, mutta lyönnin voi suunnata mihin tahansa, sillä kenttä sen keskellä olevan syöttöalueen ympärillä on täydet 360 astetta.

Syöttö lähtee ylhäältä kuin keihäs mutta päätyy pompun kautta kohti lyöjää.

”Syynä siihen, että syöttö lähtee ylhäältä, on naisten tyllihame. Naiset ovat pelanneet krikettiä 1800-luvulta, ja on hauskaa, että olemme jättäneet kädenjälkemme lajiin. Nyt naiskriketti on taas nousussa”, Hyötyläinen sanoo.

Varusteisiin kuuluvat pallo, maila, lyöjän sormia suojaava hanska sekä peleissä ala- ja jalkasuojat. Peliasut ovat värikkäitä, sillä nykyisin virallisissa peleissä käytetään valkoista palloa. Idea on, että pallon näkee, sillä se on kova ja painava kuin miesten pesäpallo.

”Moni sanoo, että eihän siinä tule edes hiki. Tavallaan se pitää paikkaansa, sillä on sanonta, että pitää olla kunnossa pelatakseen krikettiä, mutta krikettiä pelaamalla ei tule kuntoon”, Hyötyläinen toteaa.

Perinteisesti –1600-1700-luvun taitteesta lähtien – krikettiä on pelattu 11 henkilön joukkuein, ja pelit ovat kestäneet päivän. Nykyisin otteluita voidaan Armitagen mukaan käydä vaikka vartissa kolme kolmea vastaan.

Pelin keston määrittää syöttösarjojen määrä. Esimerkiksi T20-peli kestää noin kolme tuntia.


Hyötyläisen mukaan krikettiä voi perinteisen sloganin mukaan pelata kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa. Lajiin on helppo tulla, Armitage nyökyttelee, eikä se vaadi valtavaa varustearsenaalia tai rahatukkua.

Pelilisenssi, vakuutus ja kausimaksu jää SM-tasollakin pariin sataan euroon, Hyötyläisellä alle sataseen.

”Olen ostanut tänä keväänä uudet lenkkarit ja tennispalloja, jotta voin harjoitella syöttämistä kotona. Treeneissä meillä on liiton välineet. Mailan voisi ostaa, mutta siinä varmaan tehdään kimppatilaus.”

Jo lapsena Manchesterissä krikettiä pelanneen, Suomen ensimmäisen maajoukkueen kapteenina toimineen Armitagen mukaan lajin viehätys on yksilösuorituksia vaativassa joukkuepelissä.

”Pareittain kentällä lyöntivuorossa olevat ovat kuin gladiaattoreita, jotka taistelevat muita vastaan. Mies, maila ja pallo ”oddseja” (todennäköisyyksiä) vastaan.”

Armitagen mukaan laji vaatii myös paineensietokykyä. Vaikka se on herrasmieslaji, kentällä kuulee kovaakin puhetta. Hänen mukaansa laji on siinä mielessä erikoinen, että siinä ikä on vain numero.

”Maajoukkueen pelaajat ovat 17–40-vuotiaita, ja yli kolmikymppisenä voi olla parhaimmillaan.”

Harrastajien mukaan kriketti on yksi monikulttuurisimmista urheilulajeista Suomessa. Pelin tuoksinnassa tutustuu eri kulttuureihin ihan eri tavalla kuin esimerkiksi työympäristössä.

Maija Hyötyläisen kanssa samoissa treeneissä väkeä on käynyt Oulua myöten. Pelikieli on kuitenkin pääasiassa englanti.

”Treenit on myös hyvää kielitreeniä.”


Lapsena judoa harrastaneelle Hyötyläiselle vapaaehtoistyö oman lajin hyväksi on puolet harrastusta. Hän on mukana talkoissa ja nyt vastaamassa osaltaan Suomessa pidettävän ensimmäisen virallisen krikettimaaottelun järjestelyistä.

Suomen joukkue kohtaa Keravan kentällä Espanjan elokuun puolivälissä.

”Kun antaa, myös saa paljon. Meille ja suomalaiselle kriketille tämä on iso juttu.”

Kriketti Suomessa

Laji saapui Suomeen olympialaisten jälkeen1950-luvulla, ensimmäinen seura Helsinki Cricket Club sai virallisen seurastatuksen vuonna 1972.

Lajiliitto perustettiin vuonna 1999.

Ainoa kansainväliset kriteerit täyttävä kenttä on Keravalla. Vantaan Tikkurilassa oleva nurmikenttä on kooltaan lähes kansainväliset kriteerit täyttävä. Helsingin Käpylässäkin on jo kiinteä syöttöalusta muttei nurmikenttää.

Seuroja on Oulua ja Vaasaa myöten, yhteensä 32. Liigatasolla pelaavia joukkueita 48, jotka tulevat 19 seurasta.

Pääkaupunkiseudulla toimivia seuroja ovat muun muassa Bengal Tigers CC, Empire CC, Stadin ja Keravan Krikettiseura, Vantaa CC ja Otaniemen Krikettiklubi.

Krikettiin voi tutustua Keravan kentällä pidettävän maajoukkueottelun yhteydessä 17. elokuuta. Maaottelut striimataan liiton Youtube-kanavalla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä tiukka ilmastopolitiikka on etu suomalaisille vientiyrityksille: ”Suomessa on tästä omituinen harha”

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Sydänlihastulehduksen voi saada vuodelevossakin, lääkärin mukaan valtaosa tulehduksista on oireettomia

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää