Helsinki    |   HS Helsinki

Maija Hyötyläinen hurahti urheilulajiin, jossa pidetään jopa ruokataukoja: ”Ihmiset kyselevät, onko tarjolla kurkkuvoileipiä ja gin & tonicia?”

Maija Hyötyläinen hurahti krikettiin nelikymppisenä, koska kentällä ei voi ajatella muuta kuin palloa. Samalla saa kielitreeniä, sillä pelikieli on usein englanti.

Maija Hyötyläinen pyörittelee käsissään kovaa punaista nahkapalloa, jonka keskellä kulkee muutama kierros vaaleaa tikkausta.

”Tikkaus mahdollistaa hyvän gripin”, hän sanoo.

”Grip” eli ote on tärkeää, sillä kyseessä on perinteinen krikettipallo, jota heitetään ja otetaan kiinni paljain käsin.

Kriketti on vanha englantilainen mailapallopeli, jossa sääntöjä ja perinteitä tuntuu äkkikuulemalta riittävän. Hyötyläisen mukaan se ei ole kuitenkaan niin vaikea tai kliseinen laji kuin usein luullaan.

”Ihmiset kyselevät, kestävätkö pelit viisi päivää tai onko tarjolla kurkkuvoileipiä ja gin & tonicia? Pitkissä otteluissa on yhä ruokatauko, mutta kahden tunnin peleissä ei ehdi mitään teetaukoja pitämään.”

Etenkin entisen Brittiläisen imperiumin alueella suosittu, maailman toiseksi suosituimmaksi urheilulajiksi tituleerattu kriketti tuli viestintäalalla olevan Hyötyläisen elämään töiden kautta vuonna 2015.

Kiinnostus lajin seuraamiseen jäi työprojektin jälkeenkin ja hän kävi myös kokeilemassa sitä. Lopullinen hurahdus nyt 41-vuotiaalle Hyötyläiselle tuli viime syksynä, kun Suomen Krikettiliitto organisoi naisille oman sisäpelivuoron Helsingin Katajanokalle.

”En olisi koskaan uskonut, että olisin nyt tässä. Lähdin ihan uuteen lajiin tyyliin suoraan sohvalta.”

Helsinkiläisellä Hyötyläisellä ei ole palloilutaustaa, mutta se ei ole ollut este. Kriketti on monelle aloittajalle iästä riippumatta uusi laji, joten erot eivät ole alussa niin isoja kuin monissa muissa lajeissa.


Häntä lajissa viehättävät pelin strategisuus, kansainvälisyys ja sen vaatima täysi läsnäolo.

”Pelatessa en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin palloa, sillä jos se kopsahtaa, niin sattuu. Kahden tunnin treenien aikana en voi ajatella työtä enkä somea, ja vastapaino työlle on tärkeää”, Keravan krikettikentän klubitalolla teetä hörppivä Hyötyläinen sanoo.

Keravalla on Suomen ainoa täysimittainen ja virallinen krikettikenttä. Valtavan, pyöreän muotoisen kentän lyhyellä nurmella suhisevat sadettajat, kun Hyötyläinen ja Krikettiliiton puheenjohtaja ja kansallinen lajikehitysjohtaja Andrew Armitage esittelevät pelin juonta.

Kriketti on paloineen ja juoksuineen sekä ulko- ja sisävuoroineen vähän kuin pesäpalloa, mutta lyönnin voi suunnata mihin tahansa, sillä kenttä sen keskellä olevan syöttöalueen ympärillä on täydet 360 astetta.

Syöttö lähtee ylhäältä kuin keihäs mutta päätyy pompun kautta kohti lyöjää.

”Syynä siihen, että syöttö lähtee ylhäältä, on naisten tyllihame. Naiset ovat pelanneet krikettiä 1800-luvulta, ja on hauskaa, että olemme jättäneet kädenjälkemme lajiin. Nyt naiskriketti on taas nousussa”, Hyötyläinen sanoo.

Varusteisiin kuuluvat pallo, maila, lyöjän sormia suojaava hanska sekä peleissä ala- ja jalkasuojat. Peliasut ovat värikkäitä, sillä nykyisin virallisissa peleissä käytetään valkoista palloa. Idea on, että pallon näkee, sillä se on kova ja painava kuin miesten pesäpallo.

”Moni sanoo, että eihän siinä tule edes hiki. Tavallaan se pitää paikkaansa, sillä on sanonta, että pitää olla kunnossa pelatakseen krikettiä, mutta krikettiä pelaamalla ei tule kuntoon”, Hyötyläinen toteaa.

Perinteisesti –1600-1700-luvun taitteesta lähtien – krikettiä on pelattu 11 henkilön joukkuein, ja pelit ovat kestäneet päivän. Nykyisin otteluita voidaan Armitagen mukaan käydä vaikka vartissa kolme kolmea vastaan.

Pelin keston määrittää syöttösarjojen määrä. Esimerkiksi T20-peli kestää noin kolme tuntia.


Hyötyläisen mukaan krikettiä voi perinteisen sloganin mukaan pelata kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa. Lajiin on helppo tulla, Armitage nyökyttelee, eikä se vaadi valtavaa varustearsenaalia tai rahatukkua.

Pelilisenssi, vakuutus ja kausimaksu jää SM-tasollakin pariin sataan euroon, Hyötyläisellä alle sataseen.

”Olen ostanut tänä keväänä uudet lenkkarit ja tennispalloja, jotta voin harjoitella syöttämistä kotona. Treeneissä meillä on liiton välineet. Mailan voisi ostaa, mutta siinä varmaan tehdään kimppatilaus.”

Jo lapsena Manchesterissä krikettiä pelanneen, Suomen ensimmäisen maajoukkueen kapteenina toimineen Armitagen mukaan lajin viehätys on yksilösuorituksia vaativassa joukkuepelissä.

”Pareittain kentällä lyöntivuorossa olevat ovat kuin gladiaattoreita, jotka taistelevat muita vastaan. Mies, maila ja pallo ”oddseja” (todennäköisyyksiä) vastaan.”

Armitagen mukaan laji vaatii myös paineensietokykyä. Vaikka se on herrasmieslaji, kentällä kuulee kovaakin puhetta. Hänen mukaansa laji on siinä mielessä erikoinen, että siinä ikä on vain numero.

”Maajoukkueen pelaajat ovat 17–40-vuotiaita, ja yli kolmikymppisenä voi olla parhaimmillaan.”

Harrastajien mukaan kriketti on yksi monikulttuurisimmista urheilulajeista Suomessa. Pelin tuoksinnassa tutustuu eri kulttuureihin ihan eri tavalla kuin esimerkiksi työympäristössä.

Maija Hyötyläisen kanssa samoissa treeneissä väkeä on käynyt Oulua myöten. Pelikieli on kuitenkin pääasiassa englanti.

”Treenit on myös hyvää kielitreeniä.”


Lapsena judoa harrastaneelle Hyötyläiselle vapaaehtoistyö oman lajin hyväksi on puolet harrastusta. Hän on mukana talkoissa ja nyt vastaamassa osaltaan Suomessa pidettävän ensimmäisen virallisen krikettimaaottelun järjestelyistä.

Suomen joukkue kohtaa Keravan kentällä Espanjan elokuun puolivälissä.

”Kun antaa, myös saa paljon. Meille ja suomalaiselle kriketille tämä on iso juttu.”

Kriketti Suomessa

Laji saapui Suomeen olympialaisten jälkeen1950-luvulla, ensimmäinen seura Helsinki Cricket Club sai virallisen seurastatuksen vuonna 1972.

Lajiliitto perustettiin vuonna 1999.

Ainoa kansainväliset kriteerit täyttävä kenttä on Keravalla. Vantaan Tikkurilassa oleva nurmikenttä on kooltaan lähes kansainväliset kriteerit täyttävä. Helsingin Käpylässäkin on jo kiinteä syöttöalusta muttei nurmikenttää.

Seuroja on Oulua ja Vaasaa myöten, yhteensä 32. Liigatasolla pelaavia joukkueita 48, jotka tulevat 19 seurasta.

Pääkaupunkiseudulla toimivia seuroja ovat muun muassa Bengal Tigers CC, Empire CC, Stadin ja Keravan Krikettiseura, Vantaa CC ja Otaniemen Krikettiklubi.

Krikettiin voi tutustua Keravan kentällä pidettävän maajoukkueottelun yhteydessä 17. elokuuta. Maaottelut striimataan liiton Youtube-kanavalla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rauta­tie­asemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­asemaa ei ehkä voida avata huomennakaan

    2. 2

      Yhdysvaltojen keskuspankin pää­johtaja varoittaa kauppasodan uusista haasteista – presidentti Trump suuttui

    3. 3

      Muinainen kasvi kukkii Britanniassa ulko­ilmassa ensimmäistä kertaa 60 miljoonaan vuoteen

    4. 4

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    8. 8

      Lisää vettä sataa Helsingin taivaalta, suora lähetys keskustasta käynnissä

    9. 9

      Norjan poliisi: Viime syksynä kadonnut tietoturva-asiantuntija joutui todennäköisesti onnettomuuteen

    10. 10

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rauta­tie­asemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­asemaa ei ehkä voida avata huomennakaan

    2. 2

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    3. 3

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Heidi Myllylä on tehnyt töitä melkein yötä päivää, mutta joutui raha­pulassa muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse

    5. 5

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    8. 8

      Maailmalla kirurgit käyttävät yhä ”absoluuttisesta pahasta syntynyttä” natsien anatomiakirjaa – Loisteliaan upeita kuvia, kommentoi suomalaisprofessori

      Tilaajille
    9. 9

      Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

      Tilaajille
    10. 10

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    2. 2

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    5. 5

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    11. Näytä lisää