Tuhannet liki huomaamattomat valkoiset laatikot ilmestyivät Helsingin bussipysäkeille: Mistä on kyse?

Ympäri Helsinkiä on viime viikkoina ilmestynyt pieniä valkoisia laatikoita. Bokseja on asennettu bussi- ja raitiovaunupysäkkien kyltteihin sekä kulkuneuvojen sisälle.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL julkaisi viikko sitten tiedotteen, jossa kerrottiin näiden salamyhkäisten laatikoiden olevan bluetooth-teknologiaa hyödyntäviä majakoita. Aparaattien tarkoituksena on tiedotteen mukaan mahdollistaa matkustajille tulevaisuudessa reaaliaikaisia mobiilipalveluita.

HSL:n kehitysasiantuntija ja majakka-projektin projektipäällikön Akseli Wiikin https://www.hs.fi/haku/?query=akseli+wiikinmukaan nyt on käynnissä majakoiden pilottivaihe. Keskiviikkoon mennessä laitteita oli ehditty asentamaan yli 4 100. Yhteensä majakoita asennetaan syksyn aikana noin 6 000 pysäkeille, busseihin, raitiovaunuihin ja metroasemille.

Mistä majakkaprojektissa on loppujen lopuksi kysymys? HSL:lle laitteet toimivat apuvälineinä tiedonkeruuseen ja asiakasanalyysin tekemiseen. Mutta tähän majakat eivät yksinään pysty, sillä ne eivät kerää matkustajista mitään tietoja.

”Laitteet käytännössä huutavat vain jatkuvasti omaa nimeään, eivätkä oikeastaan tee mitään muuta”, Wiik selittää.

Majakat ovat herättäneet huolta yksityisyydensuojasta, selviää tiedotteesta. Passiivisista laitteista ei kuitenkaan koidu ohikulkijoille mitään turvallisuusuhkaa, sillä niiden hyödyntämiseen pitää aina olla käytössä sovellus. Majakoiden tarjoamaa dataa käyttävät sovellukset voivat sen sijaan kerätä käyttäjältä moniakin tietoja.

Majakoiden järkevään hyödyntämiseen tarvitaan puhelimiin ladattuja sovelluksia, jotka kuuntelevat ympäriltään kuuluvia bluetooth-taajuuksia. Näiden kahden, oman HSL-sovelluksen ja majakan äänen, yhdistelmällä esimerkiksi HSL pystyy tekemään päätelmiä matkustajien liikkumisesta ja käyttämistä välineistä.

Majakoiden tarjoama paikannustieto on tarkoitus avata myös avoimeksi rajapinnaksi, jota voivat käyttää muut sovelluskehittäjät. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sijaintiin kohdennettua mainontaa tai vaikkapa parempia paikannuspalveluita turvallisuusteknologialle.

Wiikin mukaan HSL:llä on suunnitelmissa hyödyntää majakoita matkustajien turvallisuudentunteen tutkimiseen ja parantamiseen. Tässä apuna käytetään vapaaehtoisuuteen perustuvaa panelisti-ominaisuutta, joka tullaan lisäämään jo käytössä olevaan HSL:n mobiilisovellukseen.

”Majakoita hyödyntämällä pystytään lähettämään esimerkiksi kello kaksi yöllä juna-asemalla oleville matkustajille sovellukseen kysymys ’Koetko olosi turvalliseksi?’. Näin saadaan eksaktia tietoa ihmisiltä, jotka ovat paikan päällä.”

HSL:n tarkoituksena on lisätä majakoiden tarjoaman tiedon avulla asiakastyytyväisyyttä. Tulevaisuudessa sijaintidata voi avata sellaisia mahdollisuuksia, joita vielä ei osata edes ajatella, Wiik sanoo. Tiedotteessa kerrotaan, että matkustavat voivat tulevaisuudessa saada sovelluksen kautta tiedon, jos heidän käyttämällään vakiovuorolla on myöhästymisiä.

”Tämä on vähän sellaista teknologiaa, jota ei ainakaan minun tietojeni mukaan ole muualla näin laajassa käytössä.”

Myös raitioliikenteestä vastaava VR on panostanut majakka-teknologiaan. Juna-asemilta ja junista löytyy jo käytössä olevia majakoita, mutta niistä ei ole tarjolla avointa rajapintaa esimerkiksi HSL:n käyttöön. Keskusteluja rajapinnan avaamisesta HSL:n käyttöön on kuitenkin jo käyty.

Kustannuksiltaan majakka-projektia on Wiikin mukaan ollut kohtuullinen. Tätä selittävät espanjalaisen valmistajan edulliset tuotteet ja helppo asennus. Majakat ovat paristokäyttöisiä, joten niiden asentaminen on hoidettu liimateipillä. Yhtäkään johtoa ei ole tarvinnut vetää. Valmistaja on sanonut pattereiden keston olevan jopa seitsemän vuotta, mutta todennäköisesti Suomen sääoloissa patterit kestävät noin neljä vuotta, Wiik sanoo.

Majakkaprojekti on osa HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistusta, jonka aikana HSL uusi esimerkiksi kaikki kortinlukijansa sekä matkakortit.