Helsinki    |   HS Helsinki

Helsingin kohutun jugend-vuokra­talon taustalla on järkyttävä tragedia: Talon uumeniin kuoli kymmeniä ihmisiä 1944

Suurpommitusten osuman jälkeen Alangosta oli jäljellä enää kaksi pääporrasta sekä yksi keittiöporras. Rakennuksen jäljelle jääneen osan lunasti Helsingin kaupunki.



Helsingin Katajanokalla sijaitseva Alangon talo nousi puheenaiheeksi kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan vuokra-asuntohintoja ja -asukasvalintoja koskevan keskustelun yhteydessä. Talo on yksi Hekan halutuista keskustakohteista.

Alangon talo kuuluu myös vuokrataloyhtiön vanhimpiin kohteisiin. Jugendtyylinen rakennus valmistui Linnankadun ja Kruununvuorenkadun väliselle kiilamaiselle tontille, osoitteeseen Kruunuvuorenkatu 11–13, vuonna 1906.

Alunperin talo ei kuitenkaan kuulunut Helsingin kaupungille, vaan päätyi sen omistukseen vasta surullisten käänteiden kautta. Tätä nykyä pari rappua käsittävä pikkuruinen talo täytti aikanaan koko korttelin.


Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Jukka L. Mäkelän kirjoittaman Helsinki liekeissä -kirjan mukaan Alangon talo oli ”viisikerroksinen mahtava rakennus, joka pyöreine torneineen muistutti varsinkin hämärässä sangen suuresti keskiaikaista linnaa”.

Talon ja monien sen asukkaiden kohtaloksi koitui Helsingin ensimmäinen suurpommitus helmikuussa 1944. Helmikuun 6. päivän ensimmäinen ilmahälytys annettiin illalla kello 18.51.

Alangon talossa asui noihin aikoihin noin parisataa ihmistä. Moni heistä oli hälytyksen tullessa kaupungilla. Kello 21.40 asti kestäneen hälytyksen ajan moni oli siis viettänyt vieraissa väestönsuojissa, jos he ylipäätään olivat suojautuneet.

Illan ilmahälytyksen numero oli 396. Hälytyksestä kertovan sireenin ääni oli siis tullut kaupunkilaisille sodan aikana liiankin tutuksi.

”Lukuisista sotavuosien aiheettomista ilmahälytyksistä turhautuneina osa kaupunkilaisista ei suhtautunut vakavasti suojaan menoon”, kerrotaan Martti Helmisen ja Aslak Lukanderin kirjassa Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944.

Hellevi Arjava (os. Manninen) oli suurpommitusten aikaan 7-vuotias. Hän asui perheineen Alangon talon naapurissa Kruununvuorenkatu 9:ssä. Hän muistaa eläneensä ennen suurpommituksia varsin tavallista arkea.

”Taustalla oli varmasti aikuisten pelkoa, mutta me lapset emme sillä tavalla osanneet pelätä”, Arjava kertoo.

Perhe meni yleensä ilmahälytysten aikaan sirpale- tai pommisuojaan, mutta välillä ei kiirehditty sinne, vaan suojaksi kelpasi tuttavien asunto alakerrassa. Kovin tarkkoja muistikuvia suurpommituksia edeltävistä hälytyksistä Arjavalla ei kuitenkaan ole. Ensimmäisten suurpommitusten illan hän sen sijaan muistaa hyvin.

”Se oli surkea ilta. Meidän piti mennä katsomaan teatteria, mutta sitä teatteri-iltaa ei sitten tullutkaan”, Arjava sanoo.

”Ensin olimme oman kodin sirpalesuojassa. Kun tuli taukoa, kävelimme kahden korttelin matkan Keskon talon suojaan. Kaduilla oli sirpaleita, ja katoilla näkyi liekkejä.”

Katajanokka oli erityisesti viholliskoneiden tähtäimessä, koska siellä sijaitsivat Suomen ja Saksan laivaliikenteen kannalta tärkeä satama sekä yksi sotilaallinen kohde, merikasarmi.

Illan pommituksissa moniin alueen taloihin oli osunut. Vaurioituneita ja tulessa olivat esimerkiksi Helsingin lääninvankila ja puolustusvoimien henkilökunnan asuintalo Lutikkalinna.

Yötä kohti 6. päivän illan sumuisuus hälveni. Taivas oli lähes kirkas. Tuuli heikosti. Palavat rakennukset loistivat kuin soihtuina. Moni varmasti ymmärsi, että olosuhteet jatkopommitukselle olivat hyvät.

Uusi ilmavaroitus annettiin Helsingissä 7. helmikuuta kello 00.57. Kello 01.10 sireenit alkoivat soida uuden ilmahälytyksen merkiksi.

Alangon talon pommisuojaan oli sen jälkeen ahtautunut paitsi talon asukkaita, heidän läheisiään, naapureitaan ja sataman laivoista tullutta väkeä. Vähän ennen kolmea yöllä ilmassa alkoi kuulua putoavien pommien suhinaa, joka nopeasti muuttui kimeäksi ulinaksi.

Kello 02.50–02.52 kaksi peräkkäin lentävää konetta pudotti täydet lastinsa niin lyhyin väliajoin, että kaikki osuivat Alangon taloon. Alapihan puolelta toisen kerroksen korkeudelta tunkeutui seinästä sisään 500 kilon pommi räjähtäen suoraan väestönsuojan päällä.

Samaan osaan taloa iski vielä kaksi 250-kiloista pommia. Kaikki kolme pommia yhdessä romauttivat porraskäytäviä ja välikattoja ylhäältä alas asti.


Yhteensä taloa moukaroi kahdeksan pommia ja niiden lisäksi vielä muutama palopommi. Valtavien sortumien lisäksi talo syttyi heti kauttaaltaan palamaan. Seiniä ja lattioita romahteli, kymmeniä tonneja kiveä vyöryi murskaten kaiken tielleen osuvan.

Pesutupa painui kasaan, ja väestönsuojan toinen sisäänkäytävä rysähti umpeen aiheuttaen voimakkaan paineaallon, joka eteni pitkin kellarin käytäviä katkoen katon puisia kannatustukia ja aiheuttaen lisää sortumia. Räjähdykset repivät irti peltikatosta satojen neliömetrien suuruisia paloja rämäyttäen ne kadulle.

Talon pommituksessa tiedetään varmasti kuolleen 21 ihmistä. On kuitenkin mahdollista, että uhrimäärä on sitäkin suurempi, koska osa ruumiista paloi kokonaan.

Arjava tunsi naapuritalossa asuvana Alangon talon väkeä. Parhaiten hän muistaa perheen tuttavapariskunnan taidehistorioitsija Edward Richterin ja tämän lääkärivaimon Mandi Karnakosken.

Pariskunta joutui pommitusyönä eroon toisistaan, ja Arjava muistaa, kuinka rouvan kohtalosta kannettiin huolta. Molemmat kuitenkin selvisivät sen yön pommituksesta.

Kuolleista lapsille ei Arjavan mukaan kerrottu, mutta sen tietysti näki, että naapuritalosta oli puolet poissa. Se järkytti. Arjavan oma kotitalo näytti ensin säästyneen pahemmilta vaurioilta. Pian kuitenkin selvisi, että esimerkiksi seinät olivat ottaneet iskua.

”Meidän kotona oli kauhean kylmä. Joissakin kohdissa vain tapetti eristi ulkoilmasta”, Arjava kertoo.

Alangon tuli oli kovertanut kokonaan talon itäosan. Se jouduttiin purkamaan räjäyttämällä. Sen jälkeen Alangosta oli jäljellä enää kaksi pääporrasta sekä yksi keittiöporras.

Sodan tuhojen jälkeen rakennuksen jäljelle jääneen osan lunasti Helsingin kaupunki. Säilynyt osa korjattiin ja samalla asuntoja muutettiin pienemmiksi.


Erääseen A-rapun ylempien kerrosten asuntoon muutti pommitusten jälkeen arvostettu, haavoittunut kenraali, jota varten taloon rakennettiin yhden hengen hissi, kertoo Hekan asiakkuusjohtaja Mirka Saarholma.

Talon historiaa koskevat tarkemmat tiedot ovat Saarholman mukaan paperisina säilytettävässä varhaisarkistossa, josta niitä on vaikea kaivaa. Saarholman antamat tiedot ovat peräisin Hekan jo eläköityneeltä entiseltä isännöitsijältä.

Isännöitsijän mukaan presidentti Urho Kekkosen aikaan Alangon talo siirtyi Helsingin kaupungin talo-osastolle. Kunnianosoituksena talossa asuneelle kenraalille talon asunnot päätettiin silloin suunnata adjuntanteille ja kapiaisille.

”Tarina ei kerro, kenestä kenraalista oli kyse. Hän oli kuitenkin siinä määrin merkittävä, että hänen kunniakseen taloon olisi haluttu teettää muistolaatta. Sukulaiset eivät kuitenkaan halunneet sellaista”, Saarholma kertoo.

Vuosikymmenien kuluessa talon ensimmäisen kerroksen liiketiloissa on sijainnut myös Katajanojan kansakoulu.

Koska taloyhtiöllä ei ollut varaa korjata taloa, perustettiin Kallion kiinteistöt -niminen yhtiö, joka sulautettiin pian Vallilan kiinteistöt oy:n. Sen lukuun kovia kärsinyttä Alangon taloa alettiin vihdoin korjata perusteellisemmin vuonna 1996.

Taloon tehtiin täydellinen peruskorjaus. Rakennuksessa uusittiin käytännössä aivan kaikki. Oikeastaan vain rakennuksen runko ja välipohjarakenteet säilytettiin ennallaan. Peruskorjauksen yhteydessä taloon rakennettiin myös viisi ullakkoasuntoa.

”Peruskorjauksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalinin Keijo Koskinen”, Saarholma kertoo.

Helmikuun ensimmäisiin suurpommituksiin päättyi Arjavan suhteellisen normaalina pitämä arki. Hän muistaa leikin, jota koulussa leikittiin lauantaina juuri ennen sunnuntaina alkaneita rajuja pommituksia.

”Teimme tuulimyllyä eli kävelimme tuulimyllymuodostelmassa. Sitten sinne kouluun ei mentykään ennen seuraavaa syksyä. Meidät lapset vietiin maalle evakkoon”, Arjava kertoo.

Jutussa on käytetty lähteenä Helsingin suurpommituksista kertovia kirjoja Hävittäkää Helsinki! (Antero Raevuori), Helsinki liekeissä (Jukka L. Mäkelä) ja Helsingin suurpommitukset vuonna 1944 (Martti Helminen & Aslak Lukander). Oikaisu 26.9. kello 9.42: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Alangon talossa sijaitsi aikoinaan Katajanokan peruskoulu. Talossa toimi Katajanokan kansakoulu.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Yrittäjä­kaksikko sijoitti ensimmäisten joukossa Supercelliin, jonka arvon­nousulle vetävät vertoja lähinnä Google ja Alibaba – nyt heillä on uusi 130 miljoonan euron rahasto

    4. 4

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    5. 5

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    6. 6

      HS:n videografiikka näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    8. 8

      Suomalainen sukujuhla on kuin matala-asteinen tulehdus, Yasu Jukkola havaitsi – Etiopiasta adoptoitu orpo näki Suomen ulkopuolisen silmin ja toi tänne twerkkauksen

      Tilaajille
    9. 9

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    10. 10

      Lehdessä alettiin julkaista kertomuksia rakkaudesta ja jättisuositusta palstasta tuli pian kirjallisuuden American Idol – Nyt ihmiset itkevät läpi siitä tehdyn tv-sarjan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    2. 2

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    3. 3

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    4. 4

      Sähköpotkulautojen synkkä saldo Helsingissä: 400 potilasta sairaaloissa, yhdeksän aivovammaa

    5. 5

      Suomesta palautettu irakilaismies surmattiin Bagdadissa – Suomi rikkoi ihmisoikeus­sopimusta, linjasi EIT

    6. 6

      Yhden tv-historian pitkäikäisimmän tv-ohjelman tulevaisuus on vaakalaudalla, saippuasarjan kaikkien näyttelijöiden sopimukset purettiin

    7. 7

      200 miljardiin kasvanut kansallisaarre ei olekaan pyhä – Mitä tapahtuu, jos hallitus kajoaa suomalaisten eläkesäästöihin?

      Tilaajille
    8. 8

      Osa ihmisistä löytää itsensä vasta äärirajoilla, ja heitä yhdistävät samat piirteet – Henri Ansio oli 110-kiloinen lukiolainen, kunnes päätti ottaa itsestään kaiken irti

      Tilaajille
    9. 9

      Legendaarinen leipomo Espoossa ei uskalla etsiä uusia tuotantotiloja, vaikka vanhat ovat aivan liian pienet: ”Se olisi täysin mahdotonta”

    10. 10

      Poliisi ei aloita esitutkintaa Jussi Halla-Ahon twiitistä, Abdirahim ”Husu” Hussein teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    10. 10

      Posti pyrkii saamaan joulukortit ja -paketit perille, vaikka lakko kestäisi neljä viikkoa – HS kokosi vastauksia lakkoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin

    11. Näytä lisää