Ugandassa syntyi kesäkuussa Ramsie-vauva, jonka vaiheita seurataan suomalaisella puhelimeen mahtuvalla ”neuvolasovelluksella”

Kun suomalainen nainen tulee raskaaksi, yksi ensimmäisistä asioista positiivisen testin jälkeen lienee soitto neuvolaan. Vaikka raskautta seurataan tiiviisti terveydenhuollossa ja tietoa on tarjolla paljon, moni lataa myös sovelluksen tai pari saadakseen ajantasaisesti raskauden edistymiseen liittyvää tietoa.

Monen afrikkalaisen naisen kohdalla tilanne on varsin toisenlainen. Kontaktit terveydenhuoltoon ovat harvassa, eikä tietoa äitiysterveydestä ole välttämättä helposti tarjolla.

”Liian usein Afrikan maissa tuleva äiti tapaa terveydenhuollon henkilöstöä vain kerran raskauden aikana. Koska tapaamisia on harvoin, ongelmiin ei ehditä puuttua riittävän aikaisin”, sanoo helsinkiläisen ohjelmistoyritys Industry62:n toimitusjohtaja Harri Kulmalahttps://www.hs.fi/haku/?query=harri+kulmala.

Vielä pari vuotta sitten Kulmala pohti huomattavasti vähemmän afrikkalaisten naisten äitiysterveyttä tai imeväiskuolleisuuden ennaltaehkäisyä. Sitten hollantilaisen hyväntekeväisyysjärjestön Health[e]Foundationin edustaja törmäsi terveysalan tapahtumassa erääseen Industry62:n asiakkaista.

Asiakas suositteli Industry62:ta säätiön yhteistyökumppaniksi hankkeeseen, jossa pyritään digitaalisilla palveluilla parantamaan raskaana olevien naisten ja vauvojen terveyttä.

Health[e]Foundation on vuonna 2003 perustettu säätiö, joka tekee töitä terveydenhuollon parantamiseksi kehittyvissä maissa. Säätiö kouluttaa, jakaa tietoa ja pyrkii edistämään erilaisten tietojärjestelmien käyttöä.

Suurin osa terveystiedoista tallennetaan Afrikassa paperisiin potilasarkistoihin. Kirjauskäytännöt vaihtelevat, ja jos paperi hukkuu, terveystiedot katoavat sen mukana.

”Säätiöllä oli visio siitä, miten arkea pitäisi parantaa, esimerkiksi että terveystiedot pitäisi saada jotenkin digitaaliseen muotoon”, Kulmala kertoo.

”Usein lääkärillä ei ole mitään tietoa äidistä, kun hän tulee vastaanotolle. Kaikki pitää aina aloittaa alusta pituuksista ja painoista lähtien.”

Toisin kuin voisi ehkä kuvitella, suurin ongelma Afrikan maissa ei välttämättä ole laitteiden puute.

”Mikä on monella tavalla hämmästyttävää, kaupunkislummeissa asuvillakin on älykännykät. Heillä ei ole tietokoneita tai läppäreitä, eikä ehkä tule koskaan olemaankaan, mutta puhelimet heillä on. He ostavat niihin puheaikaa ja etsivät ilmaisia wifi-verkkoja”, Kulmala kertoo.

Health[e]Foundationilla oli jo ollut Etiopiassa tekstiviestipalvelu, jossa raskaana oleville ja synnyttäneille naisille lähetettiin terveyttä koskevaa tietoa läpi raskauden ja myös lapsen synnyttyä.

”Tekstiviestipalvelun kanssa törmättiin kuitenkin siihen, ettei kaikilla ole luku- ja kirjoitustaitoa. Se ei oikein toiminut”, Kulmala sanoo.

Niinpä ideana oli luoda yhteistyössä palvelu, jossa olisi mahdollista viestiä tekstin lisäksi äänellä ja kuvalla. Säätiöllä oli tietoa ja ymmärrystä paikallisesta elämästä, ongelmien luonteesta ja kulttuurista, Industry62:lla taas terveydenhuoltoon liittyvien palveluiden ja sovellusten kehittämisestä.

Sovellusta ei hiottu Helsingin päässä, vaan siitä luotiin heti alkuun rautalankamalli, jota lähdettiin ensin testaamaan todellisessa ympäristössä. Health[e]Foundationin yhteistyöklinikoilla käyneet ugandalaisäidit pääsivät klikkailemaan sovelluksen prototyyppiä.

Mukana kehitystyössä ei ole ollut huippuluokan länsimaalaistyyppisiä sairaaloita, sillä niissä potilaat osaavat lukea ja kirjoittaa ja puhuvat vieraita kieliä.

Kun sovellusta kehitettiin, myös toimitusjohtaja Kulmala istui työpajoissa, joissa yritettiin tavoittaa sitä, mikä palvelussa olisi käyttäjien eli äitien ja terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta olennaista.

”Olin raskaana oleva slummiäiti. Yritin miettiä, millaisia asioita minulla olisi mielessä raskauden eri vaiheissa. Se oli hyvin avaavaa, vaikka meidän sovelluskehittäjien oivallukset ovat tietysti vain arvauksia”, Kulmala sanoo.

Lopulta projektissa rakennettiin kaksi sovellusta: toinen naisille, toinen lääkäreille ja hoitajille. Niiden muodostamaan kokonaisuutta kutsutaan nimellä MyHealth@Hand.

Tuleva tai synnyttänyt äiti voi antaa lääkärin tai hoitajan tallentaa tietoja ja tutkimusten tuloksia sovellukseen. Näin terveystiedot kulkevat aina heidän mukanaan. Tiedot ovat tallennettu puhelimen lisäksi pilveen. Lääkäri saa äidin sovellukseen yhteyden omalla aplikaatiollaan.

Sovellus tarjoaa äideille myös ajankohtaista tietoa raskauden etenemisestä. Sen avulla on mahdollista varata aika klinikalle ja olla yhteydessä lääkäriin.

Käytännössä sovellus on äitien näkökulmasta vähän kuin heillä olisi neuvolapalvelut puhelimessaan. Sovellusparin käyttö helpottaa myös terveysalan ammattilaisten työtä.

”Terveydenhuollon ihmiset ovat saaneet järjestettyä työtään paremmin”, Kulmala sanoo.

Keväällä Ugandassa käynnistyi varsinainen pilotti, jossa oli mukana kymmeniä äitejä. Kolmen kuukauden pilottijakson aikana syntyi myös ensimmäinen sovellusta käyttäneen äidin vauva.

”Ramsiehttps://www.hs.fi/haku/?query=ramsie-vauva syntyi kesäkuun lopussa. Äiti oli tullut mukaan pilottiin noin kuukautta ennen synnytystä. Vauvan syntymä oli hieno hetki”, Kulmala sanoo.

Seuraava kokeilu käynnistyy Tansaniassa lokakuun alussa.

”Jos Tansanian pilotti sujuu hyvin, sovellusta on mahdollista alkaa levittää muihin maihin.”