Helsinki    |   HS Helsinki

Ilmastoahdistuksesta järjestetään jo yliopistokurssi Helsingissä: ”Ympäristöongelmilla on mielenterveydellisiä vaikutuksia”

Helsingin seudun kesäyliopisto järjestää marraskuussa ympäristöahdistuksen kurssin, jossa vertaistuen avulla käännetään vaikeat tunteet voimavaraksi.



Uutiset Kalifornian maastopaloista, ennätyskuumasta kesästä ja alati hupenevasta napa-alueiden jääpeitteistä ovat nykypäivää vuonna 2019. Viimeisten 10 vuoden aikana kasvihuoneilmiö on muuttunut ilmastonmuutokseksi ja ICPP:n raportit odotetuksi uutistapahtumiksi.

Samalla kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt on noussut ilmiöksi myös ympäristöahdistus. Ensimmäinen sykäys ympäristöahdistumisen valtavirtaistumiselle tuli vuonna 2017, kun ympäristötutkija ja kirjailija Panu Pihkala julkaisi teoksensa Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja).

Pihkalan mukaan ympäristöahdistus kumpuaa ennen kaikkea uutisista ja omista kokemuksista. Helmikuussa julkaistussa haastattelussa Pihkala korostaa, että ympäristöahdistuksen ymmärtäminen on tärkeää, vaikka kyseessä ei olekaan diagnoosi.

”Esimerkiksi ilmastonmuutos on kaiken muutos ja aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Sitä ei usein voi erottaa muista ahdistuksen aiheuttajista, mutta jotta ihmisiä osataan auttaa, pitää tunnistaa, että ympäristöongelmilla on mielenterveydellisiä vaikutuksia.”

Marraskuussa Helsingin seudun kesäyliopistossa järjestetään ympäristöahdistuksen kurssi, jossa on tarkoitus käsitellä vertaisympäristössä ihmisten tunteita ja kokemuksia. Kurssin vetäjän, sosiaalipsykologi Leena Koivulan mielestä meillä ei ole varaa siihen, että joku ahdistuu niin pahasti, että menettää elämänilon tai toimintakyvyn.

”Ympäristötunteille ja niiden kohtaamiselle on tärkeä löytää tilaa. Ahdistuksen sijaan yksilön ja myös ympäristön kannalta olisi parempi, että tunteet valjastuisivat omien arvojen mukaisiksi elämäntavoiksi sekä konkreettiseksi toiminnaksi ympäristön hyväksi, mutta siten, että kukaan ei kanna itselleen liian painavaa kuormaa. On tärkeää löytää tasapaino”, Koivula sanoo.

Noin kuukauden mittaisella kurssilla tutustutaan erilaisiin ympäristötunteisiin turvallisessa vertaisryhmässä. Tarkoituksena on kanavoida ympäristöahdistus voimavaraksi erilaisten tehtävien ja harjoitusten kautta.

Koivulan mukaan ympäristöahdistus on luonnollinen reaktio, joka liittyy siihen, että ihminen tiedostaa realistisesti käsillä olevan tilanteen.

”Voimakas huoli voi liittyä ympäristötietoisuuteen ja kykyyn tuntea myötätuntoa muitakin kuin ihmislajia kohtaan.”

Vaikka ympäristöahdistus on noussut puheenaiheeksi juuri viime vuosina, on kyse vanhasta ilmiöstä, sanoo ympäristötutkija Minna Santaoja Turun yliopistosta.

Ahdistumista ympäristön tilasta ja omasta riittämättömyydestä on koettu oikeastaan aina. Ympäristöahdistusta voi pitää tietynlaisena kattoterminä, jonka alle voi asettaa ajatuksia vaikkapa sukupuuttoaallosta, tai lähimetsän avohakkuista.

”Se on aika hankala termi avata, mutta se puhuttelee monia. Siitä on tullut yleinen puheenparsi kuvaamaan omaa kokemusta siitä, mikä maailmassa on pielessä”, Santaoja sanoo.

Omassa työssään opiskelijoiden kanssa hän on huomannut että ympäristöahdistus on varsinkin nuorten maailmassa vahvasti läsnä. Harmillisesti tilaa keskustelulle tunteista ja ajatuksista, ilman että tarkoitetaan mielenterveyspalveluita, on aika vähän.

Nuorten kohdalla ympäristöahdistukseen liittyy vahvasti epävarmuuden kokemus. Esimerkiksi uutisia seuraamalla nuorille voi herätä huoli omasta tulevaisuudesta, kun ongelmien väistämättömyys ja laajuus alkaa selvitä, Santaoja kertoo.

Nuori saattaa päätyä pohtimaan mikä oikein on se maailma, jossa hän tulee elämään.

Samoja havaintoja tukee HS.fi:ssä viime tammikuussa toteutetun ympäristöahdistuskyselyn vastaukset. Kuten tämä 28-vuotiaan vastaajan vastaus:

”Välillä ei pysty lukemaan uutisia. Välillä tuntuu, että ei uskalla odottaa elämältä tai tulevaisuudelta mitään. En tiedä, uskallanko hankkia lapsia. Kasvoin ajatellen, että olen syntynyt hyvään aikaan, kun ei ole esimerkiksi sotia. Nyt olen herännyt siihen, että omalla sukupolvellani voi olla edessä jotain aivan käsittämättömän hirveää, jos suurin osa ihmiskunnasta tuhoutuu vuosisadan loppuun mennessä ekosysteemien romahtaessa.”

Jossain tapauksissa tieto maailman tilasta tai ennusteet tulevaisuudesta voivat luoda toivottomuutta ja jopa apatiaa. Santaojan mukaan esimerkiksi nuori voi kokea vaikutusmahdollisuutensa hyvin pieniksi, mikä tuo ristiriitaa vaikeiden tunteiden käsittelyyn.

Santaoja on yhtä mieltä siitä, että paras lääke ympäristöahdistukseen on toiminta.

Toiminnan tyypit voivat vaihdella täysin ihmisestä riippuen. Vaikuttavaa toimintaa voivat olla esimerkiksi kulutustottumusten muuttaminen, kasvissyönti tai vaikka ilmastolakkoilu.

”Pienet teot saattavat saada aikaan isoja muutoksia, kuten nyt vaikka nähdään kasvissyöntikeskustelussa tai kansalaisaloitteessa lentoverosta”, Santaoja painottaa.

Yhdenkin ihmisen teoilla voidaan pitkässä juoksussa vaikuttaa rakenteisiin. Ja muutoksia on väistämättä edessä, Santaoja lisää.

”Paljon kuluttava länsimainen elämäntapa ei ole kestävä, mutta sen tilalle voi tulla jotain ihan toisenlaista.”

Ympäristöahdistusta voisi hänen mielestään käyttää myös oman ajattelun herättelemiseen. Pelkkien dystooppisten tulevaisuusnäkymien lisäksi yleisessä keskustelussa voitaisiin tuoda enemmän ilmi myös hyviä mahdollisuuksia.

Ympäristöahdistus voi saada esimerkiksi ajattelemaan mihin aikaansa käyttää, Santaoja sanoo. Voitaisiinko tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi lyhyempää työpäivää?

Ahdistuksen voi siis kääntää myös positiiviseksi voimaksi ja parhaimmillaan yhdessä jaettuna se luo joukkovoimaa, jolla asioihin saadaan muutoksia.

Ilmoittautuminen Helsingin seudun kesäyliopiston ympäristöahdistuksen kurssille on auki 7.11. saakka. Lisätietoja kesayliopistohki.fi
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leikkauspotilaan koko veri vaihdettiin kylmään suolaveteen – Yhdysvalloissa tehty hoitokokeilu voi tulevaisuudessa pelastaa potilaan, joka muuten todennäköisesti kuolisi

    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    4. 4

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    5. 5

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    6. 6

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    7. 7

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    8. 8

      Antti Rinne lupasi kieltää työehto­shoppailun, mutta sellainen laki olisi ”juridisesti aivan mahdoton”, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Jan Vapaavuoren selitys Helsingin tyhjiin arvo­asuntoihin: On niin varakkaita ihmisiä, että he pitävät näitä kakkos- ja kolmos­asuntoina

    10. 10

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    8. 8

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    9. 9

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    10. 10

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää