Helsinki    |   HS Helsinki

Ilmastoahdistuksesta järjestetään jo yliopistokurssi Helsingissä: ”Ympäristöongelmilla on mielenterveydellisiä vaikutuksia”

Helsingin seudun kesäyliopisto järjestää marraskuussa ympäristöahdistuksen kurssin, jossa vertaistuen avulla käännetään vaikeat tunteet voimavaraksi.



Uutiset Kalifornian maastopaloista, ennätyskuumasta kesästä ja alati hupenevasta napa-alueiden jääpeitteistä ovat nykypäivää vuonna 2019. Viimeisten 10 vuoden aikana kasvihuoneilmiö on muuttunut ilmastonmuutokseksi ja ICPP:n raportit odotetuksi uutistapahtumiksi.

Samalla kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt on noussut ilmiöksi myös ympäristöahdistus. Ensimmäinen sykäys ympäristöahdistumisen valtavirtaistumiselle tuli vuonna 2017, kun ympäristötutkija ja kirjailija Panu Pihkala julkaisi teoksensa Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja).

Pihkalan mukaan ympäristöahdistus kumpuaa ennen kaikkea uutisista ja omista kokemuksista. Helmikuussa julkaistussa haastattelussa Pihkala korostaa, että ympäristöahdistuksen ymmärtäminen on tärkeää, vaikka kyseessä ei olekaan diagnoosi.

”Esimerkiksi ilmastonmuutos on kaiken muutos ja aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Sitä ei usein voi erottaa muista ahdistuksen aiheuttajista, mutta jotta ihmisiä osataan auttaa, pitää tunnistaa, että ympäristöongelmilla on mielenterveydellisiä vaikutuksia.”

Marraskuussa Helsingin seudun kesäyliopistossa järjestetään ympäristöahdistuksen kurssi, jossa on tarkoitus käsitellä vertaisympäristössä ihmisten tunteita ja kokemuksia. Kurssin vetäjän, sosiaalipsykologi Leena Koivulan mielestä meillä ei ole varaa siihen, että joku ahdistuu niin pahasti, että menettää elämänilon tai toimintakyvyn.

”Ympäristötunteille ja niiden kohtaamiselle on tärkeä löytää tilaa. Ahdistuksen sijaan yksilön ja myös ympäristön kannalta olisi parempi, että tunteet valjastuisivat omien arvojen mukaisiksi elämäntavoiksi sekä konkreettiseksi toiminnaksi ympäristön hyväksi, mutta siten, että kukaan ei kanna itselleen liian painavaa kuormaa. On tärkeää löytää tasapaino”, Koivula sanoo.

Noin kuukauden mittaisella kurssilla tutustutaan erilaisiin ympäristötunteisiin turvallisessa vertaisryhmässä. Tarkoituksena on kanavoida ympäristöahdistus voimavaraksi erilaisten tehtävien ja harjoitusten kautta.

Koivulan mukaan ympäristöahdistus on luonnollinen reaktio, joka liittyy siihen, että ihminen tiedostaa realistisesti käsillä olevan tilanteen.

”Voimakas huoli voi liittyä ympäristötietoisuuteen ja kykyyn tuntea myötätuntoa muitakin kuin ihmislajia kohtaan.”

Vaikka ympäristöahdistus on noussut puheenaiheeksi juuri viime vuosina, on kyse vanhasta ilmiöstä, sanoo ympäristötutkija Minna Santaoja Turun yliopistosta.

Ahdistumista ympäristön tilasta ja omasta riittämättömyydestä on koettu oikeastaan aina. Ympäristöahdistusta voi pitää tietynlaisena kattoterminä, jonka alle voi asettaa ajatuksia vaikkapa sukupuuttoaallosta, tai lähimetsän avohakkuista.

”Se on aika hankala termi avata, mutta se puhuttelee monia. Siitä on tullut yleinen puheenparsi kuvaamaan omaa kokemusta siitä, mikä maailmassa on pielessä”, Santaoja sanoo.

Omassa työssään opiskelijoiden kanssa hän on huomannut että ympäristöahdistus on varsinkin nuorten maailmassa vahvasti läsnä. Harmillisesti tilaa keskustelulle tunteista ja ajatuksista, ilman että tarkoitetaan mielenterveyspalveluita, on aika vähän.

Nuorten kohdalla ympäristöahdistukseen liittyy vahvasti epävarmuuden kokemus. Esimerkiksi uutisia seuraamalla nuorille voi herätä huoli omasta tulevaisuudesta, kun ongelmien väistämättömyys ja laajuus alkaa selvitä, Santaoja kertoo.

Nuori saattaa päätyä pohtimaan mikä oikein on se maailma, jossa hän tulee elämään.

Samoja havaintoja tukee HS.fi:ssä viime tammikuussa toteutetun ympäristöahdistuskyselyn vastaukset. Kuten tämä 28-vuotiaan vastaajan vastaus:

”Välillä ei pysty lukemaan uutisia. Välillä tuntuu, että ei uskalla odottaa elämältä tai tulevaisuudelta mitään. En tiedä, uskallanko hankkia lapsia. Kasvoin ajatellen, että olen syntynyt hyvään aikaan, kun ei ole esimerkiksi sotia. Nyt olen herännyt siihen, että omalla sukupolvellani voi olla edessä jotain aivan käsittämättömän hirveää, jos suurin osa ihmiskunnasta tuhoutuu vuosisadan loppuun mennessä ekosysteemien romahtaessa.”

Jossain tapauksissa tieto maailman tilasta tai ennusteet tulevaisuudesta voivat luoda toivottomuutta ja jopa apatiaa. Santaojan mukaan esimerkiksi nuori voi kokea vaikutusmahdollisuutensa hyvin pieniksi, mikä tuo ristiriitaa vaikeiden tunteiden käsittelyyn.

Santaoja on yhtä mieltä siitä, että paras lääke ympäristöahdistukseen on toiminta.

Toiminnan tyypit voivat vaihdella täysin ihmisestä riippuen. Vaikuttavaa toimintaa voivat olla esimerkiksi kulutustottumusten muuttaminen, kasvissyönti tai vaikka ilmastolakkoilu.

”Pienet teot saattavat saada aikaan isoja muutoksia, kuten nyt vaikka nähdään kasvissyöntikeskustelussa tai kansalaisaloitteessa lentoverosta”, Santaoja painottaa.

Yhdenkin ihmisen teoilla voidaan pitkässä juoksussa vaikuttaa rakenteisiin. Ja muutoksia on väistämättä edessä, Santaoja lisää.

”Paljon kuluttava länsimainen elämäntapa ei ole kestävä, mutta sen tilalle voi tulla jotain ihan toisenlaista.”

Ympäristöahdistusta voisi hänen mielestään käyttää myös oman ajattelun herättelemiseen. Pelkkien dystooppisten tulevaisuusnäkymien lisäksi yleisessä keskustelussa voitaisiin tuoda enemmän ilmi myös hyviä mahdollisuuksia.

Ympäristöahdistus voi saada esimerkiksi ajattelemaan mihin aikaansa käyttää, Santaoja sanoo. Voitaisiinko tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi lyhyempää työpäivää?

Ahdistuksen voi siis kääntää myös positiiviseksi voimaksi ja parhaimmillaan yhdessä jaettuna se luo joukkovoimaa, jolla asioihin saadaan muutoksia.

Ilmoittautuminen Helsingin seudun kesäyliopiston ympäristöahdistuksen kurssille on auki 7.11. saakka. Lisätietoja kesayliopistohki.fi
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    2. 2

      Jengijohtaja Lauri ”Late” Johansson murhasi kolme miestä, ja tänään hän vapautuu vankilasta – Kuukausiliitteen vuonna 2012 julkaistu henkilökuva kertoo tappajasta, joka pyysi Jumalalta anteeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunmäessä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    4. 4

      Suomen kovakuntoisimmat koululaiset asuvat Uudella­maalla – Laskuri näyttää, kuinka koti­kuntasi koululaiset pärjäsivät kunto­mittauksissa

    5. 5

      Al-Holin leirillä lapsista tulee uusi sukupolvi Isisin terroristeja, sanoo Koillis-Syyrian ”ulkoministeri” HS:lle – ja kertoo kolme vaihtoehtoa, miten Suomi voi kotiuttaa kansalaisiaan

      Tilaajille
    6. 6

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    7. 7

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    8. 8

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    9. 9

      Onko suomalaisten turvallisuus tärkeämpi kuin lasten oikeudet? HS kokosi kolme näkökohtaa siitä, miksi päätös al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta on niin vaikea

    10. 10

      Kasvijuomat eivät ole tasavertaisia terveellisyyden suhteen – Asiantuntijat kertovat, mistä saa eniten proteiinia ja mikä on paras sydämen kannalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    2. 2

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    5. 5

      Vanhan koulun ostanut perhe yllättyi muutettuaan haavetaloonsa: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa ja remonteille ei näy loppua

    6. 6

      Jussi Halla-aho ja Mikko Kärnä kiistelivät somessa al-Holin suomalaisten palauttamisesta, ja lopulta päätyivät karkeaan alatyyliin

    7. 7

      Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä”

    8. 8

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    9. 9

      Kaupungin työntekijät löysivät nipun avaamattomia posteja kävelytien varrelle sijoitetusta roskakorista Vantaalla

    10. 10

      Muut Pohjoismaat ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia – Ruotsin ulkoministeriö vahvistaa olevansa ”jatkuvassa yhteydessä” Suomeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    5. 5

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää