Helsinki    |   HS Helsinki

Pertti Kurikan nimipäivät aiheutti ryntäyksen kulosaarelaiseen omakotitaloon – siellä toimiva musiikkikoulu mullisti kehitysvammaisten opetuksen

Suurin osa Kulosaaressa sijaitsevan musiikkikoulun oppilaista on kehitysvammaisia. Heille ja muille erilaisille oppijoille etsitään koulussa sopivat tavat oppia musiikin tekemistä.



Jotkut tarinat ovat tähtiin kirjoitettuja. Niitä siivittää alusta lähtien onnellisten sattumien ketju. Niin lähti liikkeelle myös Helsingin Kulosaaressa sijaitsevan musiikkikoulu Resonaarin tarina.

Erityismusiikinopetusta tarjoava, ensi vuonna 25 vuotta täyttävä, Resonaari on muuttanut jo satojen kehitysvammaisten ja muiden erilaisten oppijoiden elämän.

Hassua kyllä Resonaarista ei alun perin pitänyt tulla koulua. Resonaarin idean keksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Petri Lehikoinen, joka oli 70-luvun alkuvuosina tuonut musiikkiterapian Suomeen.

90-luvun alussa hänen mielessään siinsi musiikin erityispalvelukeskus, jossa olisi erilaista musiikkikasvatuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskus myös kouluttaisi musiikkipedagogeja ja tuottaisi erilaisia materiaaleja. Lisäksi suunnitelmaan kuului alan tietoa kokoava kirjasto.

Keskus perustettiin vuonna 1995. Lehikoisella oli sen suunnittelussa merkittävä rooli, mutta arkisen toiminnan puikkoihin tarttui musiikkikasvattaja Markku Kaikkonen. Alkuun painopiste oli musiikkiterapiapalvelujen tarjoamisessa nuorten kriisipisteen asiakkaille.

Samoihin aikoihin muuan Kaarlo Uusitalo, Lehikoisen Keski-Suomessa vaikuttava entinen musiikkiterapiaoppilas, oli alkanut kehittää kehitysvammaisten oppilaittensa tarpeisiin kuvionuottijärjestelmää.

Uusitalo tuli maininneeksi hankkeestaan Lehikoiselle, joka puolestaan kertoi siitä Kaikkoselle. Uusitalo ja Kaikkonen päättivät tavata toisensa. Tutustuminen tapahtui yhteisellä viikon mittaisella Lapin matkalla kevättalvella 1997. Matka Pohjois-Suomeen taitettiin pikkubussilla. Uusitalo poimittiin kyytiin matkan varrelta.

”Sanoimme toisillemme päivää Hirvaskankaan Essolla”, Uusitalo muistelee.


Yhteinen sävel löytyi heti. Kaksikko alkoi visioida, mitä he voisivat tehdä yhdessä. Suunnitelmissa oli kuitenkin melkoinen mutta. Uusitalo perheineen asui Suolahdella.

”Meillä oli iso perhe, minulla ja vaimolla virat ja talo. Sen viikon jälkeen päätimme kuitenkin lähteä. Pian asuimme Vantaalla”, Uusitalo muistelee elämänmuutosta.

Lähes ensitöikseen Kaikkonen ja Uusitalo tekivät rahoitusanomuksen kuvionuottimenetelmän kehittämistä varten. Onni oli myötä, ja he saivat rahoituksen heti seuraavaksi vuodeksi.

”Tie olisi ollut erilainen, jos tähdet eivät olisi osuneet kohdilleen”, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen ja Uusitalo lähtivät testaamaan kuvionuotteja erilaisten ryhmien kanssa erityiskouluissa, päiväkodeissa ja vanhustenpalvelukeskuksissa. Heillekään ei alkuun tullut mieleen perustaa musiikkikoulua. Ajatus oli vain opettaa intohimoisesti kaikkia ihmisiä soittamaan. Sitten kerran eräs innostunut musiikkileiriläinen sanoi haluavansa jatkaa soittamista.

”Sanoimme että tule Kurviin meidän toimistolle, ja hän tuli. Seuraavalla viikolla hänellä oli kaveri mukanaan”, Uusitalo kertoo.

Elettiin vuotta 1999. Pikku hiljaa oppilaita alkoi tulla lisää. Meneillään olevaan kehittämishankkeeseen se sopi mainiosti, koska pidempiaikaisten oppilaiden ansiosta oli mahdollista nähdä, miten soittajat kehittyvät.

Koska kaikilla soitto-oppiin hakeutuvilla oli jokin erityinen oppimiseen liittyvä haaste, oli löydettävä juuri heidän kohdallaan toimiva keino opettaa musiikin tekemistä. Erilaisen oppijan kohdalla on mietittävä esimerkiksi, miten hyvin soittaja ymmärtää ohjeita, onko hänellä rytmitajua ja millaisia motorisia haasteita hänellä on.

”Tarina saattoi lähteä liikkeelle vaikka paperista ja saksista, ja siitä tuli pedagoginen innovaatio”, Uusitalo sanoo.

Sitten yhtäkkiä oppilaita alkoi olla niin paljon, etteivät Kaikkonen ja Uusitalo enää ehtineet opettaa heitä kaikkia. Niinpä he päättivät palkata opettajan.

”Kysyimme soitto-oppilailta, voisivatko he maksaa soittotunneista, ja vastaus oli kyllä”, Kaikkonen kertoo.

”Siihen aikaan kukaan muu ei opettanut heille musiikkia. Ajateltiin ettei se edes onnistu. Kun aloimme opettaa heitä, meille naurettiin”, Uusitalo sanoo.

Vuonna 2000 aloitteleva musiikkikoulu haki Helsingin kaupungilta lupaa taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Kaupungilta vastattiin, että opetushallituksen laatima taiteen perusopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma ei tunnista erilaisia oppijoita.

Sittemmin heidät on huomioitu opetussuunnitelmissa, ja myös musiikkikasvatuksen opinnot valmentavat opettajia erilaisia oppijoita ajatellen.

Musiikkikoulu Resonaarin oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2015 kohdalla tilastossa näkyy selvä hyppäys. Mistä se mahtaa johtua?

”Kuka tuolloin oli Euroviisuissa?” Uusitalo vastaa kysymyksellä.

Niinpä tosiaan. Pertti Kurikan Nimipäivien saama laaja mediahuomio sai aikaan ryntäyksen, Uusitalo kertoo. Kaikki halusivat soittamaan.

Resonaarin nettisivujen mukaan niin Kaikkosen kuin Uusitalonkin titteli on johtaja. Tarina tuplajohtajamallin takana on melko lyhyt ja tyhjentävä.

”Kun meidän piti aikanaan tilata käyntikortit, mietimme, että mitä me oikein olemme. Siinä sitten päätimme, että olemme molemmat johtajia”, Kaikkonen kertoo.

Tätä nykyä musiikkikoulussa työskentelee heidän lisäkseen viisi päätoimista ja 12 sivutoimista opettajaa. Oppilaita on kolmesataa. Vaikka oppilaita on alkuvuosiin verrattuna moninkertainen määrä, toimintaperiaate on pysynyt samana.

”Arvostamme jokaista muusikkona, ja annamme mahdollisuuden oppimiseen. Opettajan tehtävänä on löytää kullekin oppilaalle paras oppimismenetelmä”, Kaikkonen sanoo.

Alle kouluikäisille suositellaan tavallisia muskariryhmiä. Yleensä oppilaat tulevat Resonaariin siinä vaiheessa, kun heidän on valittava instrumenttinsa ja pitää alkaa miettiä enemmän harjoittelun yksilöllistämistä.

Jo pitkään Resonaari on toiminut kulosaarelaisessa omakotitalossa, jossa oli aiemmin nuorten asumisyksikkö. Sitä ennen talo oli yksityisomistuksessa.

”Minun tuttavapiirissäni ei kauheasti ole ihmisiä, jotka asuvat näin, että tiloihin mahtuu musiikkikoulu. Kodinomaisuus on kuitenkin hyvä lisäarvo. Siinä mielessä olen hirveän onnellinen tässä”, Kaikkonen sanoo.

Ulkomaalaisia vieraita paikka on hieman hämmentänyt.

”Kerran esittelimme koulua eräälle ryhmälle. Vieraat kysyivät varovasti, että asutteko te täällä. Vastasimme että melkein, mutta on meillä kyllä oikeatkin kodit”, Kaikkonen kertoo.

Resonaarin johtajakaksikko on runsaat parikymmentä vuotta tehnyt hartiavoimin töitä erilaisten oppijoiden yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Kaksi viikkoa sitten he saavuttivat yhden merkittävän voiton, kun opetusopetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Resonaarille opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen oikeuttavan taiteen perusopetuksen järjestämisluvan.

”20 vuotta olemme miettineet, miten tämä paikka pysyy pystyssä. Nyt joku otti vastuun tästä. Tuntuu on elämäntyö tehty”, Uusitalo sanoo.

Järjestämislupaprosessin yhteydessä musiikkikoulu sai laajasti tukea jopa Suomen musiikkielämän johtotasolta.

”Apuna hakuprosessissa oli myös Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu, joka Resonaarin toimintaan tutustuttuaan halusi kirjoittaa hakemusta puoltavan lausunnon”, Kaikkonen kertoo.

Iso palkinto on myös nähdä, että musiikista on tullut uravaihtoehto sellaisille, jotka eivät vielä parikymmentä vuotta sitten olisi voineet haaveilla muusikon työstä. Vuonna 2009 musiikkikoulun yhteyteen syntyi kuuden erityisryhmiä edustavan ammattimuusikon orkesteri, Resonaarigroup. Tulevina kuukausina ryhmä nähdään Svenska Teaternin lavalla.


Orkesterin rumpali Marlo Paumo kertoo, että hänellä on lapsesta asti ollut vahva palo tehdä musiikkia. Musiikin tekeminen on pitkäaikainen unelma myös kosketinsoittaja Jaakko Lahtiselle.

”Jos en olisi päässyt tänne töihin, olisin ehkä kokin apulainen”, aikanaan toimitilahoitajaksi opiskellut Lahtinen arvelee.

Paumo teki aiemmin töitä kaupassa, muttei voisi olla onnellisempi nykyisestä työstään.

”Musiikkiin pätee vähän sama kuin huumoriin. Ilman musiikkia ei ole mitään”, Paumo sanoo.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Resonaari


 Musiikin asiantuntijakeskus Resonaarin perustivat aikanaan yhteistyössä Helsingin kaupunkilähetys (nykyään Helsinki Missio) ja Sibelius-Akatemia.

 Resonaarin toiminta alkoi vuonna 1995.

 Tätä nykyä Resonaari on Helsinki Mission yksi toimintamuoto.

 Suurin osa musiikkikoulun oppilaista on kehitysvammaisia. Oppilaina on myös liikunta- ja näkövammaisia, oppimishäiriöistä kärsiviä, mielenterveyskuntoutujia ja senioreita.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin päättäjissäkin on useamman hitas-asunnon omistajia: ”Olen ostanut asunnot ollessani vielä opiskelija”, kertoo Sdp:n Eveliina Heinäluoma

      Tilaajille
    3. 3

      Huhtanen Capitalin konkurssi muistutti asunto­markkinoiden riskeistä: ”Monia on johdettu harhaan”

    4. 4

      Yhdysvaltojen uusinta Selviytyjät-kautta ravisuttaa #metoo-tapaus – ensimmäistä kertaa kilpailija poistettiin muulla kuin heimoneuvoston äänestyksellä

    5. 5

      Pyllistin hanuritohtorille Thaimaassa – sillä hetkellä en tiennyt, että olin matkailutrendin edelläkävijä

    6. 6

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

    7. 7

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    8. 8

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisten univelka lisääntyy, ja se altistaa sairauksille – Tämä laaja tiede­artikkeli kertoo, miksi sisäinen kellomme sekosi

      Tilaajille
    10. 10

      Elton John on elänyt uskomattoman elämän: Tyranno­saurus Rex taka­pihalla, teehetkiä kuningattaren kanssa, pissat vaipassa keikalla ja kuvaukset, jotka päättyivät kunnon sekoiluun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    2. 2

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    3. 3

      Katri Kulmuni pyysi anteeksi Instagram-kyselyään al-Holin leiriläisistä – Ehti herättää laajaa arvostelua: ”Ihan oikeasti, Suomi?” kysyi ihmis­oikeusjärjestö

    4. 4

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    5. 5

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    7. 7

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    10. 10

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää