Helsinki
Tykinjalustaan ilmestyi kaksi kivistä jalkaa Lauttasaaressa, kukaan ei tunnu tietävän mistä on kyse – ”Noin pa
Lauttasaaren Vaskiniementieltä haarautuvan kujan alkupäässä seisovat yksinäiset jalat.
Patsas ilmestyi paikalleen vuosituhannen alussa, mutta kukaan ei tunnu tietävä mistä tai miksi jalat ovat paikalle kulkeutuneet.
Alustan tiedetään olevan peräisin ensimmäisestä maailmansodasta. Vuonna 1915 Vaskiniemeen rakennettiin neljän tykin tykkipatteri, numeroltaan 116. Patteriin kuului neljä yhdeksän tuuman kanuunaa. Jalkojen alla on yksi näistä vanhoista tykinjalustoista, josta sojottavat yhä tykin kiinnitysruuvit.
Pyöreästä jalustasta on yli vuosisadan kuluessa lohjennut suuri pala ja se on peittynyt lähes kokonaan sammaleen alle. Myös jalat ovat saaneet sammalkerroksen. Kasvien alta voi kuitenkin vielä erottaa varpaat. Jalat ovat siis paljaat, ja kantapäät ovat aavistuksen koholla, ikään kuin ne kuuluisivat kurottelevalle hahmolle.
HS kysyi jalkojen alkuperästä muiden muassa Lauttasaari-seuralta, kaupunginmuseolta ja Taidehistorian seuralta. Patsaan mysteeriä pohtivat myös useat kaupunkiympäristön ja taiteen asiantuntijat.
Kenelläkään ei tunnu olevan varmaa tietoa jalkojen tarkoituksesta. Mysteeri sai asiantuntijat innostumaan ja pohtimaan jalkojen historiaa jo kerätyn tiedon valossa. Asiantuntijat heittivät kuitenkin ilmoille erilaisia teorioita veistoksesta.
Kierrätetty pihaveistos
Patsas vaikuttaa olevan jonkinlaista kivimassaa tai betonia, josta tehtiin 1900-luvun alkupuolella runsaasti erilaisia taideteoksia ja jopa hautamuistomerkkejä. Materiaalista valmistetaan nykyisin pihaveistoksia. ”Jalkaterät näyttävät kohtuullisen siroilta, joten veistos on varmaan esittänyt naishahmoa”, arvelee taidehistorioitsija, eduskunnan taidekokoelmien intendentti Liisa Lindgrenhttps://www.hs.fi/haku/?query=liisa+lindgren. Naishahmot olivat aikoinaan suosittuja pihaveistosten aiheita. Lisäksi Lauttasaaressa on yhä jäljellä joitakin eläinaiheisia pihaveistoksia.Kuuluisan ateljeen peruja
Lauttasaaressa sijaitsee suuri ateljee, jossa työskentelivät esimerkiksi Sibelius-monumentin luonut Eila Hiltunen sekä Mannerheimin ratsastajapatsaan veistäjä Aimo Tukiainen. Mannerheimin ratsastajapatsas syntyi juuri Tiirasaarentien ateljeessa. Ateljee sijaitsee noin kilometrin päässä Vaskiniemen jaloista. ”Noin painavaa ei kukaan tekisi ja jättäisi ihan vain jäynäksi – vaikkei sekään tietysti ole mahdotonta”, kirjoittaa taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikulahttps://www.hs.fi/haku/?query=riitta+nikula.Unohtunut näyttely
Veistoksesta ei löydy tietoja Helsingin kaupunginmuseon tai Helsingin taidemuseon järjestelmistä. Taidehistorian harrastajat kuitenkin arvelevat, että kyseessä voisi olla jäänne jonkinlaisesta taidenäyttelystä. Tavallisesti teoksiin merkataan ainakin taiteilijan nimi ja teoksen luomisvuosi, mutta jalkaveistoksen luota näitä tietoja ei löydy.
Vaskiniemen kiviset jalat jäävät siis ainakin toistaiseksi mysteeriksi. Tällä hetkellä jalkojen alkuperästä sen kummemmin kuin tarkoituksestakaan ei ole varmoja tietoja.
Tiedätkö, mistä Lauttasaaren kivisissä jaloissa on kyse? Lähetä vinkki toimitukselle osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit