Helsinki    |   HS Helsinki

Töölönlahti näyttäisi aivan erilaiselta, jos arkkitehdin vanha visio Eduskuntatalon ympäristöstä olisi otettu tosissaan

Alkujaan Eduskuntataloa suunniteltiin Tähtitorninmäelle, mutta Venäjän keisari torppasi suunnitelman. Arkadianmäkeä pidettiin puolestaan syrjäisenä.



Visailunikkareille pähkinä purtavaksi: Missä kuudessa paikassa eduskunta on kokoontunut historiansa aikana? Vinkkinä, että viisi paikoista sijaitsee Helsingissä.

Eduskunnan tarina alkaa virallisesti vuodesta 1906, jolloin suurlakon jälkimainingeissa toteutettiin eduskuntauudistus ja ensimmäiset vaalit järjestettiin seuraavana vuonna.

Valittavalle eduskunnalle piti löytää kokoontumispaikka, eikä Helsingistä ollut aivan helppoa löytää tilaa, jonne mahtuu 200 kansanedustajaa ja heidän lisäkseen valiokuntia ja muuta henkilökuntaa.

”Säätytalon laajentaminen sen takana olevaan puistikkoon ja muuttaminen paremmin yksikamarisen eduskunnan tarpeisiin sopivaksi oli alusta lähtien vahva vaihtoehto. Laajennusosaan olisi tullut istuntosali. Järjestettiin kuitenkin myös arkkitehtuurikilpailu Eduskuntatalosta ja sen voitti Eliel Saarinen. Hänen suunnittelemansa Eduskuntatalo olisi noussut Tähtitorninmäelle”, kertoo Rainer Hindsberg, joka on eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö ja vastannut vuosia talon oppaiden koulutuksesta.

Arkkitehtuurikilpailun voittanutta Eduskuntataloa ei kuitenkaan toteutettu.

”Olimme osa Venäjää ja keisari ei näyttänyt vihreää valoa Eduskuntatalolle. Venäjällä ei katsottu hyvällä, että me ajattelimme suomalaisia omana kansana, jota uusi parlamenttitalo olisi edustanut.”

Vastavalittu eduskunta ei saanut omaa taloa, joten täysistunnoille piti löytää paikka olemassa olevista rakennuksista. Valtiopäivät olivat kokoontuneet aikaisemmin Säätytalolla ja Ritarihuoneella. Jälkimmäinen oli leimallisesti aateliston paikka, joten se oli pois laskuista, ja Säätytalo osoittautui liian pieneksi ja epäkäytännölliseksi eduskunnan tarpeisiin.


Lopulta paikka löytyi VPK:n talosta, jossa eduskunta kokoontui vuosina 1907–1910. VPK:n talo sijaitsi Ateneumin takana, nykyisen Keskuskadun varrella. Rakennuksen oli suunnitellut Ateneumin tapaan arkkitehti Theodor Höijer.

”Eduskunnan toiminnot olivat alusta lähtien hajasijoitettuina, kun VPK-taloon ei mahtunut paljon muuta kuin istuntosali. Myös talon vuokraa nostettiin koko ajan, joten nopeasti tuli ajankohtaiseksi löytää uusi paikka”, kertoo Hindsberg.

Uusi paikka löytyi kivenheiton päästä Hallituskadulta, nykyiseltä Yliopistonkadulta. Siinä sijaitsi suomalaisuusmies ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema Heimolan talo.

Vastavalmistuneen talon omisti Himbergin liikemiessuku. Siellä eduskunta kokoontui vuosina 1911–1931.


Heimolan taloon liittyy lukuisia Suomen historian merkkihetkiä. Siellä lausuttiin Suomen itsenäisyysjulistus, hyväksyttiin kieltolaki ja valittiin maan ensimmäiset presidentit.

”Kun Suomi itsenäistyi ja sisällissota oli saatu päätökseen, virisi uudelleen keskustelu omasta eduskuntatalosta. Säätytalon laajennus nousi jälleen vaihtoehdoksi, mutta sen symboliikka koettiin vanhentuneeksi. Onhan Säätytalon päätykolmiossa reliefi, jossa on keisari Aleksanteri I”, Hindsberg kertoo.

Uudesta Eduskuntatalosta järjestettiin 1920-luvun alussa jälleen arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjalta valmistui arkkitehti J. S. Sirenin suunnittelema nykyinen rakennus Arkadianmäelle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1926 ja kansanedustajat pääsivät muuttamaan graniittimonumenttiin vuonna 1931.

”Arkadianmäki oli tähän aikaan varsin kaukana Helsingin keskustasta, joidenkin mielestä liian kaukana. Arkkitehti Sirénin visio oli rakentaa Eduskuntatalon eteen uusi itsenäisyyden ajan tori ja sen ympärille valtionhallinnolle rakennuksia. Töölönlahden alue olisi siis voinut olla hyvin eri näköinen tänä päivänä, mutta Sirénin suunnitelman sijaan siinä on nyt Kansalaistori”, Hindsberg sanoo.

Alkujaan Arkadianmäki oli varattu kulttuuritoiminnalle ja erityisesti oopperalle. Ooppera toimi silloin Bulevardilla Aleksanterin teatterissa, jonka piti olla vain väliaikainen tila.

”Kun Kansallisooppera muutti 1990-luvulla Bulevardilta Töölönlahdelle, seurue pysähtyi Eduskuntatalon kohdalla ja esiintyi portailla olevalle yleisölle muistutuksena siitä, että paikka oli alkujaan varattu heille.”

Eduskuntatalo valmistui aikana, jolloin Suomi kärvisteli kansainvälisen laman kourissa. Se oli sotien välisen ajan suurin yksittäinen rakennushanke Suomessa.

”Meille suomalaisille oli tärkeä saattaa symbolisesti merkittävä rakennushanke loppuun. Haluttiin näyttää maailmalle, että pystymme tähän. Kyseessä oli itsenäisyyden monumentti, eikä siinä saanut epäonnistua.”

Kansa oli sisällissodan takia revitty kahtia. Arkkitehti Siren halusi korostaa, että uusi rakennus on koko kansalle, ei vain voittajille.

”Siren varmisti, että rakennustoimikunnassa on edustajia kaikista puolueista, ei pelkästään hallituspuolueista. Tästä periaatteesta ollaan pidetty kiinni aina, kun eduskunnassa on ollut rakennushankkeita. Sirenin suunnittelema pyöreä istuntosali edusti yhtenäisyyttä. Taloon ei tuotu mitään, mikä muistuttaisi vanhasta. Kaikki huonekalut, koristeet ja taideteokset olivat uusia. Edes Heimolan talossa ollut Walter Runebergin Lex-patsas ei kelvannut uuteen Eduskuntataloon”, Hindsberg sanoo.


Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939 ja Helsinkiä pommitettiin sodan alkuhetkistä saakka. Samana iltana eduskunta kokoontui hätäistuntoon keskustan ulkopuolelle. Paikkana oli Vallilan työväentalo Sturenkadulla. Se on lyhytaikaisin paikka, jossa eduskunta on kokoontunut. Puhemiesneuvosto päätti, että seuraavana yönä eduskunta evakuoidaan kaupungista.

Kello 3 yöllä juna lähti kohti Pohjanmaata ja vei kansanedustajat Kauhajoelle, jossa eduskunta toimi parin kuukauden ajan. Täysistunnot pidettiin Sanssin koulussa, jossa toimii nykyään Eduskuntamuseo.


”Kauhajoki valikoitui paikaksi, koska siellä ei ollut mitään. Ei tehtaita, eikä muuta, mitä pommitettaisiin. Sitä pidettiin riittävän tylsänä paikkana, joka ei herätä vihollisen huomiota. Mutta ei siellä tylsää ollut. Kansanedustajien saapuminen toi vilinää paikkakunnalle.”

Sibelius-Akatemian rakennus Pohjoisella Rautatiekadulla on kuudes paikka, jossa eduskunta on kokoontunut. Kansanedustajat olivat siellä peruskorjausta paossa vuosina 2015–2017.

”Tiedettiin, että paikka on ahdas ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja kaikilta. Yleisölehterit olivat pienet. Evakkoaika sujui lopulta ihan hyvin, mutta kaikki olivat hyvin onnellisia, kun pääsimme muuttamaan takaisin”, Hindsberg sanoo.

Kolme Helsingissä sijainnutta eduskunnan kokoontumispaikkaa on jo purettu pois. Kun itsenäinen Suomi täytti pyöreät 50 vuotta ja yksikamarinen eduskunta 60 vuotta, päätettiin eduskunnan kaksi ensimmäistä paikkaa repiä maan tasalle. Heimolan talon ja VPK:n rakennukset purettiin vuonna 1967. Päätöksiä arvosteltiin ankarasti. Viisi vuotta näiden jälkeen Vallilan työväentalo sai purkutuomion.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    2. 2

      Postin sekasorto on Helsingissä niin ankara, että taloyhtiöissä jaetaan jo kirjeitä harrastuspohjalta

      Tilaajille
    3. 3

      Kobe Bryantin turmakopterin lentäjän viimeiset radiokeskustelut julki: ”Hän halusi lentää yhä matalammalla”

    4. 4

      ”Skimmaaminen” loppui kuin seinään: Tankkaajat oppivat välttämään kylmäasemien urkintalaitteita ja viimeisen niitin teki mobiilimaksu

    5. 5

      Tutkijat yllättyivät: Koe-eläinten joukossa oli aivoton rotta, joka eli kuitenkin normaalisti

    6. 6

      Katso, tienaatko yhtä paljon kuin kollega – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

      Tilaajille
    7. 7

      Surun lamauttamia ihmisiä kohdellaan työpaikoissa eri tavoin: Kun aviomies nukkuu saattokodissa, Satu, 46, voi ottaa esiin työläppärin

    8. 8

      Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

    9. 9

      Onko koronavirus pahempi kuin tavallinen influenssa ja kuinka monta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa? Tämä viruksesta tiedetään nyt

    10. 10

      Suomalaisyrityksen teknologia tappaa koronaviruksia ilmasta – nyt kiiretilaus Kiinaan laittoi työvuorot uusiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    2. 2

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    3. 3

      Sata vuotta sitten New Yorkin yläluokkaa palveli oireeton kokki Mary Mallon, joka oli historian kenties pahin suurtartuttaja: isäntäperheet sairastuivat vuorotellen vaaralliseen tautiin

    4. 4

      Uusi pysäköintihalli Töölössä seisoo lähes tyhjillään, emmekä me töölöläiset ihmettele sitä yhtään

    5. 5

      Suomalaisyrityksen teknologia tappaa koronaviruksia ilmasta – nyt kiiretilaus Kiinaan laittoi työvuorot uusiksi

    6. 6

      Fasismia tuli joka tuutista, joten Ilkka Malmberg vei poikansa katsomaan, mihin oikea fasismi johtaa – Kuukausiliitteen klassikko­juttu vie Auschwitziin

      Tilaajille
    7. 7

      Kirjeenvaihtajan kommentti: John Boltonin paljastus on uutis­pommi, joka voi muuttaa Trumpin oikeuden­käynnin kulkua

      Tilaajille
    8. 8

      Rajun näköisestä lihasvasarasta tuli treenaajien hittituote – Asiantuntija kertoo, mitä laite tekee lihaksille

    9. 9

      Helsingin poliisin ylikomisario teki rikosilmoituksen perussuomalaisten kansanedustajasta

    10. 10

      ”Läksyt stressaavat”, nuori kertoi, mutta sitten paljastui todellisuus, joka veti ammattilaisenkin vakavaksi – HS vietti illan suositulla chat-kanavalla, jossa näkyy nuorten ahdistus ja hätä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    9. 9

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää