Helsinki    |   HS Helsinki

Sophie Mannerheim käveli Kalliossa ja järkyttyi: Sitten hän keksi ovelan juonen, jolla koko Suomi saatiin syytämään apua äärimmäisessä köyhyydessä eläville lapsille

Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Mannerheimin lastensuojeluliitto sai alkusysäyksensä sisällissotaa seuranneiden vuosien hädästä, jota lapset ja perheet kärsivät.



Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) on useimmille suomalaisille tuttu järjestö muun muassa perhekahviloistaan, lastenhoitopalvelustaan, kirpputoreistaan sekä lasten ja nuorten puhelimesta.

Kun liitto sata vuotta sitten perustettiin, lasten ja perheiden elämä oli Suomessa aivan toisenlaista. Vuoden 1918 sisällissota oli jättänyt jälkeensä useita tuhansia orpoja.


Sisällissodan jälkeen maassa oli ollut espanjantautiepidemia, joka oli iskenyt erityisesti aikuisväestöön. Se oli kasvattanut orpojen määrää entisestään.

”Tilanne oli ihan Euroopan laajuisesti aika hurja siihen aikaan. Sanomalehdet kirjoittivat Itä-Euroopan orpolapsilaumoista, jotka terrorisoivat kaupunkeja. Ensimmäisen maailmansodan jälkeiset vuodet olivat lapsille aika kurjaa aikaa”, kertoo historiantutkija Eeva Kotioja MLL:sta.

Helsingissäkin oli rötösteleviä lapsia. Oman onnensa nojaan jääneitä ja sodan vuoksi taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden perheiden lapsia päätyi rikollisille teille.

”Lapset näpistelivät ja tekivät muita pieniä rikoksia. Myös irtolaisuus oli silloin rikos”, Kotioja sanoo.

Kaduilla näpisteleviä lapsia 1920-luvun alussa etenkin Kallion ja Sörnäisten työläiskortteleiden kaduilla.


Sodan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi oli Helsingissä vielä 20-luvun alussakin kodittomia lapsia, jotka joutuivat muiden joukossa kerjäämään elantonsa. Kotiojan mukaan lapsikerjäläisiä oli muun muassa junissa.

Helsingin lisäksi orpoja lapsia oli paljon muun muassa Tampereella ja Viipurissa. Kaupungeissa monet vanhempien huolenpitoa vaille jääneet lapset päätyivät orpokoteihin tai kasvatuslaitoksiin.

Niihin pääsivät kuitenkin vain ne, joiden hätä oli suurin. Tuona aikana se tarkoitti, että molemmat vanhemmat olivat kuolleet, eikä ollut lähisukulaisia, jotka olisivat voineet pitää huolta.

Maaseudulla useimmat orvot taas päätyivät huutolaisiksi, eli hoidettavaksi sille, joka lupasi huolehtia heistä halvimmalla.

”Huutolais- eli elätehuoltojärjestelmä oli aika ikävä lasten kannalta. Huutolaislapset olivat hyvin alttiita kaltoinkohtelulle. Helposti se lipsahti siihen, että lapset olivat ilmaista työvoimaa maatiloilla”, Kotioja sanoo.

Huutolaisuus loppui virallisesti vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä. Vaikka kaupungeissa toimivia kasvatuslaitoksia joku sentään valvoi, ei elämä niissäkään ollut kovin auvoista.

”Lastensuojelu painottui 1920-luvun hyvin paljon suojelukasvatukseen, puhuttiin pahatapaisten lasten huollosta. Se oli vielä vuosikymmenen alussa verrattavissa vankeinhoitoon”, Kotioja kertoo.

Suojelukasvatus oli siirretty vankeinhoitolaitoksen alaisuudesta kouluhallituksen yhteyteen vuonna 1918. Samat vankeinhoidon virkamiehet tekivät työtä, mutta painopiste muuttui kasvatuksellisemmaksi vuodesta 1918 alkaen.

Köyhyydestä ja huono-osaisuudesta joutuivat kärsimään myös monet niistä lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat selvinneet sodasta. Sisällissodan jälkeen maan talous oli lamaannuksen tilassa, ja jo ennen sotaa alkanut voimakas inflaatio nosti elintarvikkeiden hinnat pilviin.

Tilanne oli erityisen paha punaisten riveihin kuuluneelle työväestölle. Politiikan tasolla sovintoajattelu lähti Kotiojan mukaan aika nopeasti itämään, mutta käytännön tasolla ja ihan tavallisten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sodan arvet olivat syviä.

”Monien punakaarteissa taistelleiden ja vankileireillä olleiden miesten oli vaikea saada töitä. Monessa perheessä naiset hoitivat sekä työssä käynnin että perheestä huolehtimisen”, Kotioja kertoo.

Puuttuva päivähoitojärjestelmä oli huutava yhteiskunnallinen ongelma. Jos vähävaraisessa perheessä olikin niin onnekas tilanne, että molemmilla vanhemmilla oli työpaikka, lapsille ei ollut hoitajaa.

”Vaikka molemmat vanhemmat tekivät työtä myös maataloissa ja tiloilla, niissä työ oli kotona, pelloilla ja navetassa”, Kotioja toteaa.

”Kaupungeissa jo 4-vuotiaita saatettiin jättää pitämään huolta pienemmistä sisaruksista. Yksi keino oli sitoa lapsi kiinni pöydän jalkaan, ettei tämä pääse tekemään pahojaan.”

Joskus talossa tai naapurustossa saattoi olla joku mummo, joka katsoi lasten perään.

Vaikeimmassa asemassa olivat aviottomat äidit. Helsinkiin ja muihin kaupunkeihin hakeutui yksinäisiä äitejä, koska kaupungeissa oli paremmat työllistymismahdollisuudet.

”Täällä oli suuri kansankerros köyhiä ja vähävaraisia aviottomia äitejä. Kaupunki tarjosi mahdollisuuden nimettömyyteen, täällä oli helpompi rakentaa elämä kun tutussa pienessä maaseutuyhteisössä”, Kotioja sanoo.

Aviottomat äidit olivat Kotiojan mukaan usein punaisia. He saivat sodan jälkeen kokea valkoisten puolelta kovaa arvostelua.

”Ei ollut myöskään varmaa, palkataanko aviotonta äitiä töihin. Jos työnhakijalla oli esimerkiksi kaksi pientä lasta yksin huollettavanaan, se oli riski myös työnantajalle.”

Tällaiset perheet olivat pahassa syrjäytymisriskissä, ja 1920-luvun alussa suomalaisen yhteiskunnan turvaverkko oli aivan seitinohut.

Maaseudullakin kaikilla oli niin niukkaa ja vaikeaa, ettei naapurien hyväsydämisyys ulottunut hätää kärsiviin.


Espanjantaudin lisäksi tuberkuloosi oli iso sairastuttuja ja tappaja, ja tietysti myös tavalliset influenssat ja kuumetaudit jylläsivät. Taudit levisivät etenkin kaupunkiympäristössä. Köyhyys ja puutteelliset hygieniaolot pahensivat tilannetta.

Lapsikuolleisuus oli Kotiojan mukaan Suomessa 20-luvun taitteessa eurooppalaisittainkin erittäin korkealla. Vuonna 1919 kuoli 135 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti. Lapsikuolleisuuskäyrä oli ollut 1910-luvulla laskeva, mutta sisällissota muutti tilanteen.

1900-luvun alku ennen ensimmäistä maailmansotaa oli Kotiojan mukaan Euroopassa lapsiystävällistä aikaa. Lapsuuteen oli alettu kiinnittää huomiota aikuisuudesta poikkeavana kehitysvaiheena.

”Tämän ajattelun mukaisesti lasten asemaa oli 1900-luvun alussa alettu parantaa, mutta ensimmäinen maailmansota ja sisällissota pysäyttivät kehityksen Suomessa”, Kotioja sanoo.

”En tiedä olisiko MLL:a samassa mittakaavassa olemassa ilman sisällissotaa.”

Sisällissodan jälkeisen inhimillisen hädän näkeminen antoi alkusysäyksen MLL:n perustamiselle. Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitaja ja Suomen punaisen ristin hallituksen jäsen Sophie Mannerheim näki työssään ihmisten ahdingon.

Erityisesti hänen sydämeensä kävi aviottomien äitien elämän raskaus. Hänen muistelmissaan kerrotaan eräästä arkisesta kohtaamisesta, joka muodostui merkitykselliseksi.

”Sophie Mannerheim oli kävelyllä Kallion kaduilla ystävänsä Erik Mandelinin kanssa, ja heitä vastaan tuli tällainen avioton äiti, jonka kurjuus sai heidän silmänsä avautumaan”, Kotioja kertoo.

Ajatus lastensuojeluliiton perustamisesta oli Sophie Mannerheimin. Hän pyysi kuitenkin veljensä Carl Gustaf Mannerheimin liiton keulakuvaksi.

”Lähinnä sen takia, että hän tiesi, että sillä tavalla saadaan liiton viestille maksimaalinen näkyvyys ja kerättyä mahdollisimman paljon rahaa”, Kotioja sanoo.

MLL perustettiin 4. lokakuuta 1920 Carl Gustaf Mannerheimin kotona Helsingin Mariankadulla. Perustajajäseniä olivat kenraali Mannerheimin lisäksi kouluneuvos Erik Mandelin ja lääkäri Arvo Ylppö.

Päivää myöhemmin sanomalehdissä julkaistiin kenraali Mannerheimin vetoomus Suomen kansalle. Siinä pyydettiin kaikkia ottamaan lasten asia omakseen ja huolehtimaan lapsista.

Sophie Mannerheimin taktiikka toimi. Liitolle alkoi sataa taloudellista tukea ja mukaan lähti ihmisiä. Valtakunnalliseksi toimijaksi tähtäävälle liitolle alettiin nopealla tahdilla perustaa paikallisosastoja ympäri Suomea.

Ensimmäisen vuoden aikana toimintansa aloitti 28 osastoa, neljän ensimmäisen vuoden aikana niitä syntyi yli 200.

Mannerheimin nimellä ratsastamisessa oli kuitenkin myös kääntöpuolensa. Sisällissodan haavat eivät ottaneet parantuakseen, ja se näkyi myös MLL:n alkuvaiheissa.

”Se vaikeutti työtä todella paljon. Jotkut punaiset äidit sanoivat ihan suoraan, että heidän lapsensa saavat mieluummin kuolla nälkään kuin Mannerheimin järjestöltä apua otetaan. Suhtautuminen oli hyvinkin katkera”, Kotioja kertoo.

Joillain hyvin punaisilla paikkakunnalla, kuten Tampereella, Joensuussa, Kemissä ja Forssassa, MLL:n osastot eivät voineet toimia Mannerheim-nimellä. Tampereella yhdistys esimerkiksi toimi aluksi nimellä Tampereen lastensuojeluyhdistys.

Liitolla oli perustamishetkellä kaksi missiota: lasten imeväisyyskuolleisuuden alentaminen ja lasten hyvinvoinnin lisääminen. Ydinajatuksena oli, että kaikkien lasten pitää kasvuaikanaan saada apua. Siksi oli tärkeää saada heti alkuun rakennettua mahdollisimman kattava alueellinen organisaatio.

Helsingissä liitto otti heti ensi töikseen hoidettavakseen Lastenlinnan sairaalan yhteydessä toimivan äiti-lapsi-kodin, minne yksinäiset äidit lapsineen saattoivat muuttaa asumaan.

Liiton perustamisen jälkeen Sophie Mannerheimin aiemmin perustama Lastenlinna siirrettiin MLL:n hallintaan ja uudistettiin lastensairaalaksi. Sairaala vihittiin käyttöön 20. lokakuuta 1921, ja siellä alettiin kouluttaa lasten hoitoon perehtyneitä terveyssisaria.


Kotioja korostaa, että liiton alkuvaiheissa keskeistä oli valistustyö. Paikalliset osastot palkkasivat liiton Helsingissä kouluttamia terveyssisaria, jotka kiersivät sitten talosta taloon kertomassa hygieniasta ja lasten ruokinnasta.

”Suomi oli vielä 20-luvulla hirvittävän pitkien etäisyyksien maa. Meillä oli mäkitupia ja torppia, salomailla mökkejä, joissa asui monilapsisia perheitä. Niissä ei ollut lastenhoidosta muuta tietoa kuin perimätieto”, Kotioja sanoo.

”Neuvot saattoivat olla pieneltä tuntuvia, kuten ettei pienen vauvan vatsa kestä lehmänmaitoa. Niillä oli kuitenkin iso vaikutus.”

Helsinkiläisvanhemmille liitto alkoi tarjota lisäksi lastenhoitoa. Lastenlinnan yhteyteen avattiin pian kansanlastentarha, johon työssä käyvät vanhemmat saattoivat tuoda lapsensa työpäivän ajaksi.

Liitto avasi lastenseimiksi kutsuttuja lastentarhoja myös muualle Helsinkiin sekä muille teollisuuspaikkakunnille.


Päivähoitopaikkojen lisäksi liiton alkuvaiheessa perustettiin myös nuorisokerhoja. Vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki velvoitti tarjoamaan kuusi vuotta koulua kaikille lapsille. Kuusivuotinen kansakoulu loppui lasten ollessa 13-vuotiaita.

”Sen ikäisille ei ollut oikein tarjolla töitä. Mieluummin palkattiin vaikka 15-vuotiaita. Kaupungeissa oli sanomalehti- ja kengänkiillottajapoikia, mutta ulkona työskentelyssä oli riski ajautua rikosten tielle”, Kotioja sanoo.

Nuorisokerhoilla haluttiin parantaa lasten ja nuorten moraalia ja saada heistä hyvinvoivia ja vastuuntuntoisia kansalaisia.

Sisällissodan jälkeensä jättäneestä hädästä ja huono-osaisuudesta sai siis alkunsa järjestö, jolla on ollut merkittävä rooli Suomen muuttumisessa hyvinvointiyhteiskunnaksi.

”Neuvolasysteemin kehittäminen on ehdottomasti yksi MLL:n tärkeimmistä saavutuksista, sillä Suomessa ei 1920-luvulla lasten terveydenhuoltoa oikeastaan juuri ollut”, Kotioja sanoo.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Mannerheimin lastensuojeluliitossa toimii 27 000 vapaaehtoista


 Tänä päivänä MLL:n työn painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua.

 MLL:ssa toimii vuosittain noin 27 000 vapaehtoista. Vapaaehtoistyön tunteja tehdään yli 800 000.

 Vapaaehtoiset toimivat kouluilla, perhekahviloissa, tukihenkilöinä perheissä ja paikallisyhdistysten perhetoiminnassa. Lisäksi MLL tarjoaa perhepalveluja, ja MLL:n säätiö tuottaa perhekuntoutusta.

 Paikallisia yhdistyksiä on nykyään 548. Sellainen löytyy lähes jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    2. 2

      Stylisti Teuvo Lomanille ehdollista vankeutta 13-vuotiaan pojan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

    3. 3

      Turun hovioikeus vapautti joukkomurhasta epäillyt irakilaiskaksoset syytteistä

    4. 4

      Pörssipaniikki pyyhkinyt jo yli 4,5 biljoonaa euroa maailman osakkeiden arvosta: HS seuraa markkinoiden kylmää kyytiä hetki hetkeltä

    5. 5

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    5. 5

      Mitä varten te olette siellä, kysyi Terttu Paavola pihalleen putkahtaneelta ihmisjoukolta – Mobiilipeli ajoi asukkaat raivon partaalle Vantaalla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää