Helsinki

Mitä ovat ruosteiset tötteröt talojen katoilla keskellä Helsinkiä? Niiden ulina oli sotavuosina merkki kuolemanvaarasta

Helsingissä on jäljellä sota-aikaisia sireeneitä, joiden soidessa ihmisten tuli sännätä turvaan maan alle. Nykyään väestönsuojissa soittaa bändejä ja niissä pelataan sählyä.



”Sen ääni ei ollut kaunis, ei edes kauniiksi tarkoitettu, vaan epämiellyttävä, jotta se kertoisi epämiellyttävää olevan tulossa.”

Noin kuvasi hälytyssireenien ääntä Jukka L. Mäkelä kirjassaan Helsinki liekeissä, joka kertoi tarinoita Helsingin pommituksista. Hälytyssireeneitä kutsuttiin sotatorviksi. Kun sireeni alkoi soida, tuli kiireen vilkkaan lähteä pommisuojaan.

Sota-aikaisia sireeneitä on yhä nähtävillä, jos osaa oikeassa paikassa nostaa katsettaan. Ne poistuivat käytöstä 1980-luvulla, mutta muutamat taloyhtiöt ovat jättäneet niitä katoilleen muistoksi. Bulevardin ja Fredrikinkadun kulmatalon katolta löytyy sireeni, samoin Erottajalta Roobertinkatujen risteyksestä.

”Helsinki havahtui 1930-luvulla, että kaupungilla ei ole mitään keinoa hälyttää ihmisiä suojaan. Silloin kokeiltiin erilaisia hälytyssireeneitä ja päädyttiin tattimaiseen sähkösireeniin”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkanen, joka on ollut tekemässä kirjaa Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939-2014.

Kantakaupungin ulkopuolella sireenin voi vielä nähdä Suomenlinnan paloaseman ja Vanhankaupungin energialaitoksen rakennusten katoilla.

1930-luvun lopulla talojen katoille asetettiin noin 50 sireeniä, joiden kantama oli puolisen kilometriä. Sireenit valmistettiin Strömbergin tehtailla.


Sähkösireenit olivat käytössä kantakaupungissa. Helsinki oli sota-aikaan nykyistä pienempi kaupunki ja esimerkiksi Kulosaari, Lauttasaari ja Oulunkylä liitettiin Helsinkiin vasta sodan jälkeen.

”Näillä alueilla oli käytössä käsin veivattavat hälytyslaitteet. Lisäksi suuri triangeli oli kaasuhälytyksiä varten. Jos kuului triangelin ääni, tiedettiin vetää kaasumaskit naamalle. Kaasuhyökkäyksen pelko oli sota-aikana todella suuri, kun kaasuja oli käytetty ensimmäisessä maailmansodassa”, Markkanen kertoo.

Sota-aikana oli tapana antaa ensin hiljainen hälytys, jolloin kaupunki pimennettiin ja raitiovaunuliikenne pysäytettiin. Jos vaara todella uhkasi, sotatorvet talojen katoilla aloittivat nousevan ja laskevan ulinan, jolloin oli kiirehdittävä suojaan. Pommitusten tai väärien hälytysten jälkeen sireenit antoivat vaara ohi -merkin, joka oli tasainen jatkuva ääni.

Markkanen avaa pommisuojan oven Siltavuorenrannassa ja johdattaa meidät kapeaa käytävää kalliosuojaan. Sota-aikaisissa pommisuojissa on nykyään monenlaista toimintaa. Niissä on urheiluhalleja, bändien treenikämppiä, parkkihalleja ja kuntosaleja. Täällä Siltavuorenrannan pommisuojassa toimii Väestönsuojelumuseo, joka esittelee sota-aikaista väestönsuojelua Helsingissä. Esillä on valokuvia, kaasumaskeja ja veivattava hälytyslaite.

”Talvisodan alkaessa suuria pommisuojia oli vähän ja niitä ryhdyttiin toden teolla rakentamaan vasta sodan aikana”, Markkanen tietää.

Sodan alussa pommituksia paettiin esimerkiksi viemäreihin. Kruununhaassa Kirjanpuistossa on suurehko metallikansi, jonka alta lähtee pitkä viemärikäytävä Unioninkadulle. Sota-aikana viemärin lattialla oli lautoja ja niiden alla kulki kaikki jätevedet. Reunoilla oli penkit.

”Siellä oli varmaan aikamoiset tuoksut. Eräs rouva on kertonut, ettei sinne kesämekossa huvittanut mennä. Mutta kun ensimmäiset pommit putosivat ja sirpaleita viuhui ympärillä, niin silloin jo huvitti”, kertoo Markkanen.


Lisäksi puistoihin rakennettiin maanalaisia sirpalesuojia, joihin pääsi nopeasti pakoon. Sellaisia oli muun muassa Esplanadilla, Liisanpuistossa ja Hietalahden torille. Sirpalesuojilla oli tärkeä merkitys sodan alussa, jolloin ilmavalvonta oli lapsenkengissä ja hälytykset saattoivat tulla aivan viime tingassa.

Pommisuojissa oli tiivis tunnelma, kun kaupunkilaiset lapsista vanhuksiin ahtautuivat pommituksia pakoon. Joskus humalaiset aiheuttivat häiriöitä. Lapset jännittivät, kauanko hälytys kestää, sillä jos pommisuojassa oltiin yli puolen yön, ei tarvinnut mennä seuraavana aamuna kouluun.

”Pommisuojissa oli koko yhteiskunnan kirjo. Aikalaiset kertovat, että elämä pommisuojassa oli kuitenkin aika rauhallista. Ihmiset sopeutuivat niihin oloihin”, Markkanen sanoo.

Kerrostalojen kellareita vahvistettiin 1930-luvun lopulla väestönsuojiksi, ja monet asukkaat pakenivat niihin pommituksia. Talvisodan aikaan ei suurempia kalliosuojia vielä ollutkaan. Kerrostalojen kellarit eivät kuitenkaan kestäneet täysosumia. Helmikuussa 1944 Katajanokalle putosi pommi talon seinän läpi ja räjähti väestönsuojan yläpuolella. Isku vaati ainakin 21 uhria.

Helsingin ilmapuolustusta johti suurpommitusten aikaan eversti Pekka Jokipaltio. Helsinki liekeissä -kirjassa kerrotaan, miten hänen perheensä oli pommituksen aikaan mennyt Mehiläisen suojaan Runeberginkadulla.

Pommi iski Hesperiankadulle ja katkaisi kaasujohdon. Putkien vierustaa pitkin kaasu virtasi pommisuojaan myrkyttäen ilman. Jokipaltio kiirehti henkilökohtaisesti paikalle ja kiidätti tyttärensä sairaalaan. Kukaan ei kuollut, mutta parikymmentä henkeä sai kaasumyrkytyksen.

Kun kaupunkilaiset olivat vielä maan alla väestönsuojissa, ja pommitukset helpottivat, kaduilla tulimyrkyn keskellä liikkui palomiehiä ja väestönsuojeluväkeä.

”Pimennyspartiot kiertelivät tarkastamassa iltaisin, ovatko asunnot pimennetty kunnolla. Jos jossain ikkunassa pilkotti valo, he kävivät koputtelemassa oville ja käskivät pimentämään ikkunat.”


Väestönsuojelussa toimi miehiä, jotka eivät kelvanneet rintamalle. Osa heistä oli liian nuoria rintamalle, mutta he saattoivat olla myös vanhoja tai sairaita. Väestönsuojelun ihmiset tunnistettiin hihanauhasta, jossa oli kirjaimet VSS.

”Koulupojat kujeilivat, että se tarkoittaa vasen silmä sokea. Jatkosodassa toiminnan nimeksi tuli ilmasuojelu ja hihanauhaan tunnus IS. Se tarkoitti poikien mukaan ihan sokea.”

Millä tolalla Helsingin väestönsuojelu on tänään? Markkasen mukaan paremminkin voisi olla. Väestönsuojelusta huolehti 1990-luvulle saakka erillisenä virastona väestönsuojelukeskus, joka liitettiin pelastuslaitokseen.

”Väestönsuojelukeskuksen aikaan tilanne oli hyvällä mallilla. Suojia rakennettiin ja niistä pidettiin huolta. Nyt pelastuslaitoksella mennään pelastustyöt edellä ja väestönsuojelu on jäänyt lapsipuolen asemaan.”

Helsingissä on noin 50 kalliosuojaa, joista suurimpiin mahtuu yli kymmenen tuhatta ihmistä. Uusin on Hakaniemessä. Osa suojista on Markkasen mukaan huonossa kunnossa. Yksi on vielä kokonaan rakentamatta.

”Itäkeskukseen Kauppakartanonkadulle rakennettiin taloja sillä ehdolla, että kaupunki rakentaa siihen yhteisen kalliosuojan. Kiinteistöiltä on 1970-ja 1980-luvuilla kerätty rahatkin siihen tarkoitukseen, mutta vielä ei ole suojaa rakennettu”. Markkanen kertoo.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    3. 3

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    4. 4

      Koronavirus jatkaa leviämistä: Itävallassa, Kroatiassa ja Sveitsissä ensimmäiset tauti­tapaukset, tv:ssä hikoilevana esiintynyt Iranin apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

    5. 5

      Fasismipuheillaan huomiota herättänyt Ps-nuorten Toni Jalonen eroaa tehtävästään

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    2. 2

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    3. 3

      Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”

    4. 4

      Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla

    5. 5

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    6. Näytä lisää