Helsinki    |   HS Helsinki

Niklas Palmqvist sulkee kaiken pois mielestään tarttuessaan teräskuulaan: 20-vuotias teekkari kyykyttää otteillaan petankin mahtimaita

Toimittaja haastoi Euroopan mestarin otteluun Pasilan petankkihallilla ja sai kylmää kyytiä.



Kerrassaan mainiota. Mikä onkaan mukavampaa kuin käyttää työaikaansa petanquen eli petankin pelaamiseen?

Ulkona on tosin pimeää, synkkää ja märkää, mutta Pasilan vanhan veturitallin petankkihallissa pääsee pelaamaan sisätiloissa.

Vastustaja on kuitenkin kova: Niklas Palmqvist, 20-vuotias sähkötekniikan teekkari Otaniemestä. Palmqvist voitti lokakuussa Ranskassa petankin alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden joukkuepelissä. Minä taas en ole koskaan heitellyt kuulia vakavasti, ja edellisestäkin kerrasta on vuosia.

Ensimmäinen heittoni menee kuitenkin yllättäen lähelle puista kohdepallo eli snadia.

”Melko hyvä heitto”, Palmqvist rohkaisee aloittelijaa.

Sitten lehdistöä viedään. Ensin Palmqvist siivoaa kuulani pois kovalla heitolla ja sijoittaa sitten kaksi omaa palloaan lähelle snadia. Omat heittoni menevät pahasti ohi. Ensimmäinen erä päättyy 2–0.

Toimittajan kuulat ovat pahasti sekaisin.



Usein käy niin, että lapset seuraavat vanhempiensa jälkiä harrastukseen. Niin kävi myös Palmqvistin perheessä, jossa molemmat vanhemmat pelaavat aktiivisesti ja isä sekä valmentaa että tuo maahan petankkivälineitä.

Niinpä Niklas Palmqvist seurasi pienestä pitäen vanhempiaan kilpailuihin.

”Aloitin pelaamisen viisi- tai kuusivuotiaana. Heittelin kuulia kisapaikalla kuluttaakseni aikaa. Olisi ollut tylsää vain katsella muiden peliä”, Palmqvist muistelee.

”Myös siskoni pelaa. Pikkuveli taas ei.”


Tosissaan Palmqvist innostui petankista vasta 16-vuotiaana. Sitä ennen kului vuosia, ettei hän koskenut kuuliin lainkaan. Jalkapallo ja muut teinien puuhat kiinnostivat enemmän.

”Petankkihallilta löytyi mukavia tyyppejä, joiden kanssa aloimme pelaamaan vakavammin. Samojen tyyppien kanssa olin lokakuussa EM-kisoissakin.”

EM-kisoihin oli kuitenkin vaikeuksia saada kerättyä nelihenkistä joukkuetta. Petankissa on pula junioreista.

”Alle 15-vuotiaita on suhteellisen paljon, ja sitten olemme me, parikymppiset. Siinä välissä ei ole juuri ketään”, Palmqvist kertoo.

Ratkaisu löytyi vasta 17-vuotiaasta Teo Ekströmistä, jolle saatiin erikoislupa pelata alle 23-vuotiaiden sarjassa. Maajoukkueessa pelasivat lisäksi Antti Pasanen ja Elmo Yli-Vainio.

Pelit Ranskan Saint-Pierre-lès-Elbeufissa alkoivat kuitenkin surkeasti: joukkue hävisi kaikki alkusarjan viisi otteluaan.

”Emme saaneet joukkueen heittojärjestystä kuntoon, ja oli siinä myös hermoilua”, Palmqvist muistelee.

”Vaikka kentällä seistään tuntikausia, petankki on ennen kaikkea henkinen laji. Pitää pystyä sulkemaan kaikki muu pois mielestä.”

Petankkijoukkueessa jokaisella pelaajalla on oma roolinsa. Yksi on asettaja, jonka tehtävänä on heittää pallot mahdollisimman lähelle snadia. Toinen on ampuja, joka siivoaa vastustajien pallot pois, ja kolmas pelaa tarvittaessa molempia rooleja. Lisäksi joukkueessa on varamies.


Pelitaktiikkaan kuuluu päättää etukäteen, missä järjestyksessä eri rooleja pelaavat käyvät kuuliaan heittämässä.

”Viiden tappion jälkeen olimme todella pettyneitä. Ei ollut enää mitään hävittävää, joten päätimme pelata täysin ennen kokeilemattomalla heittojärjestyksellä.”

Jatkosarjan ensimmäisestä ottelusta riippui, olisiko suomalaisilla mitään saavutettavaa EM-kisoista. Vastaan tuli kaiken lisäksi Espanja, yksi lajin mahtimaista ja alkusarjan ylivoimainen voittaja.

Talouselämässä on puhuttu luovasta tuhosta: vanhat rakenteet rikotaan ja vanhat yritykset väistyvät, jolloin uudet saavat tilaa menestyä.

Suomalaisten taktinen ratkaisu sai aikaan juuri sellaisen tuhon: ennakkosuosikki Espanja kaatui 13–9.

”Espanjalaiset olivat nuoria ja tulivat peliin vähän takki auki. Se ei edes tuntunut hankalalta matsilta”, Palmqvist muistelee.

Espanjan jälkeen kaatuivat vuoronperään Ruotsi, Slovakia ja Monaco. Yhtäkkiä suomalaiset olivat finaalissa Saksaa vastaan.

Joku vääräleuka on sanonut, että tärkeintä ei ole voitto, vaan murskavoitto. Niin petankin EM-kisojen loppuottelussa lopulta kävi.

Kun Palmqvist meni rinkiin erän viimeisenä heittäjänä, Suomi johti jo 12–0. Petankkiottelu päättyy, kun toinen osapuoli saa kerättyä 13 pistettä.

Saksan joukkue oli tilanteessa saamassa yhden pisteen, mutta Palmqvistilla oli mahdollisuus ratkaista peli siivoamalla saksalaisten kuula pois snadin luota.

”Olin niin omassa kuplassani, etten edes ajatellut, että onnistuminen ratkaisee ottelun. Jos olisi pohtinut asiaa, olisin varmaan epäonnistunut. Hoidin vaan sen pallon pois, ja saatiin se puuttuva piste.”

Samalla varmuudella Palmqvist heittää myös lehdistöä vastaan Pasilan veturitallissa. Neljännen erän jälkeen peli on jo 8–0, ja näyttää vahvasti siltä, että ottelu on nopeasti ohitse.


Omat kuulani kyllä lähtevät oikeaan suuntaan, mutta maahan osuessaan ne kimmahtelevat holtittomasti sinne tänne.

”Petankissa on tärkeää osata lukea maastoa ja arvioida, miten kuula käyttäytyy maahan osuttuaan. Kuulan liikettä voi myös korjata heittämällä pienellä sivukierteellä”, Palmqvist opastaa.

Sivukierteistä en ymmärrä mitään, mutta onnistun nappaamaan kuudennessa erässä voiton ja ensimmäisen pisteeni. Kahdeksannessa pelissä ollaan kuitenkin jo tilanteessa 12–1.

Silloin lehdistö ryhdistäytyy. Onnistun kilkkaamaan Palmqvistin pallon pois snadin edestä, ja pudottamaan seuraavan kuulani puupallon eteen.

”Maailmanluokan heitto”, Palmqvist kehaisee.

Mestarin kaksi seuraavaa heittoa menevät sivuun, joten onnistun ottamaan kaksi pistettä.

Seuraavassa erässä leikki loppuu: Palmqvist ottaa puuttuvan pisteen. Ottelu päättyy 13–3.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    5. 5

      Helsinkiläisen taloyhtiön osakas ajautui taloyhtiön kanssa riitoihin hybridiauton lataamisesta, kiista tuli osakkaalle kalliiksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää