Kokonainen kortteli halutaan purkaa Itä-Helsingissä – Asukkaat unettomuuden partaalla: Onko tämä huikea tilaisuus vai kodin menetys? - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Kokonainen kortteli halutaan purkaa Itä-Helsingissä – Asukkaat unettomuuden partaalla: Onko tämä huikea tilaisuus vai kodin menetys?

Kahden mellunmäkeläisen taloyhtiön asukkaat ovat eläneet vuosikausia epätietoisina siitä, mitä heidän kodeilleen tulee tapahtumaan.

Julkaistu: 8.2. 9:18, Päivitetty 8.2. 17:49

Mellunmäen kortteliprojekti on herännyt eloon muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Jos suunnitelmat toteutuvat, metroaseman lähellä sijaitsevan korttelin seitsemän kerrostaloa puretaan ja tilalle rakennetaan noin kuusinkertainen määrä asuntoja.

Väljästi rakennettujen matalien kerrostalojen paikalle tulisi umpikortteleita korkeine taloineen, eli talot rajaisivat sisäänsä piha-alueet.

Hankkeen vaatima kaavamuutosprosessi on käynnistetty alun perin jo vuonna 2014, ja siihen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2019.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön arkkitehdin Leena Holmilan mukaan arvio on, että kaava voisi tulla kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi tämän vuoden aikana.

”Taloyhtiöt ovat käynnistäneet uudestaan kaavaa varten tarvittavan suunnittelun. Suhtaudumme tähän projektiin myönteisesti, kaupunki on yleisesti kiinnostunut erilaisista täydennysrakentamishankkeista olemassa olevilla tonteilla”, Holmila sanoo.

Kaavamuutosta hakeneet asunto-osakeyhtiöt ovat Ounasvaarantie 2 ja Pallaksentie 1. Niiden muodostamassa korttelissa, kivenheiton päässä Mellumäen metroasemalta, on yhteensä 126 asuntoa. Talot ovat valmistuneet vuonna 1968.

Ounasvaarantie 2:n taloyhtiössä on tehty putkiremonttia lukuunottamatta kaikki isot korjaukset. Julkisivuremontti tehtiin reilu 10 vuotta sitten. Kuva: Kimmo Penttinen

Asunto-osakeyhtiö Ounasvaarantie 2:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Aro kertoo, että molempien taloyhtiöiden hallitukset saivat kesäkuussa 2019 ylimääräisissä yhtiökokouksissa mandaatin kartoittaa tonttien täydennysrakentamisesta kiinnostuneita sijoittajia. Käytännössä asiaa hoitaa hallitusten toimeksiannosta A-Insinöörit Oy.

”Sijoittajatahoilla on kyllä kiinnostusta. Kukaan ei ole kuitenkaan nostanut kättä niin paljon, että saataisiin kynä käteen”, Aro sanoo.

Kun sijoittajahaun käynnistämisestä päätettiin Pallaksentie 1:n yhtiökokouksessa, paikalla olleet kannattivat yksimielisesti hankkeen edistämistä.

Ounasvaarantie 2:n kokouksessa sille antoi tukensa hieman alle 80 prosenttia kokoukseen osallistuneista osakkaista. Todellinen kannatus mitataan Aron mukaan kuitenkin vasta myöhemmässä vaiheessa, kun osakkaiden pitää sitoutua hankkeen toteuttamiseen.

”Hanke ei edennyt vuonna 2015, koska osakkaat eivät tykänneet siitä”, Aro kertoo.

Kaikki asukkaat eivät tosiaan ole olleet täydennysrakentamissuunnitelmasta yhtä innoissaan kuin sitä ajaneet aktiivit. Moni ei haluaisi luopua nykyisestä asunnostaan. Ounasvaarantie 2:ssa asuvan Eeva Naglerin mukaan hankkeen vaatimiin selvityksiin on myös palanut rahaa, ja vuosia jatkunut epätietoisuus on pistänyt monien remontti- ja myyntisuunnitelmat jäihin.

”Asunnon voi toki myydä nytkin, mutta se menee todennäköisesti alihintaan”, Nagler sanoo.

Asta Tuominen-Roth ja Eeva Nagler vastustavat kotitalojensa purkamista. ”Meidän on annettu ymmärtää, että ellei asuntoaan suostu myymään suosiolla, sen joutuu myymään pilkkahintaan”, Nagler sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen

Myös asioiden hoitamisen tapa on herättänyt ajoittain kysymyksiä. Moni piti kummallisena ja epäasianmukaisena muun muassa tapaa, jolla hanke aikanaan lähti käyntiin syksyllä 2013, Nagler kertoo.

Tuolloin kaksi vierekkäisillä tonteilla sijaitsevaa taloyhtiötä suunnitteli putkiremontteja. Asukkaille järjestettiin lokakuussa 2013 tiedotustilaisuus, jossa heidän oli määrä kuulla remontin toteuttamisvaihtoehdoista. Taloyhtiön hallitus oli kuitenkin valmistellut muille osakkaille todellisen yllätyksen.

Putkiremontin neljän toteuttamisvaihtoehdon lisäksi hallitus oli kehittänyt putkiremontin hoitamiseen viidennen mahdollisen ratkaisun, purkavan saneerauksen. Hallituksen omatoimisesti palkkaaman konsultin esittämä ajatus oli, että nykyiset rakennukset purettaisiin, tilalle rakennettaisiin uudet talot ja asukkaat saisivat putkiremontin hinnalla uudet nykyistä vastaavat asunnot.

”Kuuntelimme järkyttyneinä idean esittelyä. Olimme puulla päähän lyötyjä. Näiden talojen elinkaari ei ole vielä kymmeniin vuosiin lopussa, kun kaikki remontit on tehty ajallaan”, Nagler sanoo.

Eräs osakkaista piti kummastuneen puheenvuoron siksi, ettei uudisrakentamissuunnitelmaa ollut tuotu yhtiökokousten päätettäväksi ennen selvitystyön käynnistämistä.

Tonttien täydennysrakentaminen ilman purkamista oli kyllä ollut esillä jo aiemmin putkiremonttia suunniteltaessa. Pohdinnassa olivat esimerkiksi kahden lisäkerroksen rakentaminen talojen katoille sekä tontin reunoille ja sisäpihalle sijoitettavat townhouse-tyyppiset talot. Uusista asunnoista saatavilla rahoilla oli tarkoitus kattaa linjasaneerauksen kustannuksia.

Nämä ideat kuitenkin hylättiin.

Tammikuussa 2014 taloyhtiöt päättivät puolestaan lähteä selvittämään ja edistämään vanhojen talojen purkamista ja uusien rakentamista muun muassa hakemalla hankkeen vaatimaa asemakaavamuutosta.

Pian kävi kuitenkin selväksi, että tuolloin voimassa olleen asunto-osakeyhtiölain aikana hanketta ei ollut mahdollista toteuttaa, koska asiassa ei ollut lain edellyttämää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Hankkeelle oli Kimmo Aron mukaan syntynyt oppositio, joka vastusti purkavaa saneerausta.

Hanke pantiin jäihin 2016. Seurasi kolme hiljaista vuotta, joiden aikana hanke ei juuri edennyt.

Harvinaislaatuinen täydennysrakentamishanke herätti kuitenkin siinä määrin kiinnostusta ja kannatusta, että asian kannalta epäedullinen laki oli lopulta vain hidaste. Maaliskuussa 2019 tuli voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka mahdollistaa purkavan saneerauksen tietyin edellytyksin 4/5-enemmistöllä.

Lue lisää: Kaikkien taloyhtiöiden osakkaiden suostumista ei enää tarvita, jotta talorähjä voitaisiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi

 ”Hirveän monta yötä olen valvonut tämän asian takia.”

Kuluneiden vuosien aikana hanke on ehtinyt muuttaa muotoaan. Kimmo Aron mukaan enää ei ole kyse siitä, että asukkaat saisivat uudet vastaavat asunnot putkiremontin hinnalla. Selvitystyön edetessä on käynyt ilmi, ettei se onnistu toteutusteknisistä eikä verotuksellisista syistä. Hankkeeseen ei myöskään lähdetä taloyhtiön päätöksellä, vaikka uusi laki sen mahdollistaisi.

”Tarkoitus on, että jokainen osakas tekee suoran osakekaupan sijoittajan kanssa”, Aro sanoo.

Nyt on siis haussa sijoittajataho, joka ostaisi asunnot osakkeenomistajilta, purkaisi talot ja rakennuttaisi tilalle uudet. Taloyhtiöiden hallitukset sorvaavat Aron mukaan parhaillaan esisopimusta, jonka sijoittaja ja osakkaat voisivat allekirjoittaa.

Hallitukset ovat asettaneet tavoitteeksi, että kaupat tehdään 3 500 euron asuinneliöhintaan. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta on Mellunmäessä ollut viime vuosina noin 2 500 euroa.

Jos tavoiteltuun 3 500 euron myyntihintaan lisää vielä tuhat euroa neliöltä, Aron arvion mukaan osakkeenomistajien olisi mahdollista päästä kiinni uudistuotannon asuntoon. Yksi vaihtoehto on ostaa uudesta taloyhtiöstä pienempi asunto.

”Mutta näinköhän kovin moni menee niihin uusiin. Kuka nyt haluaa ottaa sen uuden yhtiön rahoitusosuuden maksettavakseen”, Aro pohtii.

”Jos alueella haluaa pysyä, Mellunmäessä on runsaasti 60–70-lukujen tuotantoa. Sieltä löytyy varmasti mieleinen asunto.”

Hankkeen toteutuminen ei ole vielä mitenkään varmaa. Ensin on löydyttävä tonttien täydennysrakentamiseen tarttuva sijoittajataho, riittävän monen osakkaan on allekirjoitettava kauppaan johtava esisopimus ja uusi asemakaava on saatava lainvoimaiseksi.

Sirkka-Liisa Vilpponen on asunut Ounasvaarantie 2:ssa yli 50 vuotta. Kuva: Kimmo Penttinen

Aro näkee, että hankkeen toteutuessa asukkaat tekisivät joka tapauksessa elämänsä kaupan. Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta asuntokaupasta tarjolla oleva voitto, vaan he haluaisivat pitää kotinsa. Yksi näin ajattelevista on Ounasvaarantie 2:ssa asuva Sirkka-Liisa Vilpponen, joka muutti perheineen taloyhtiöön sen valmistuttua vuonna 1968.

”Hirveän monta yötä olen valvonut tämän asian takia. On varmasti paljon niitä, jotka lähtevät enempää miettimättä seuraavaan paikkaan asumaan. Sitten on meitä, joille tämä on koti. Neljä sukupolvea on touhunnut tässä pihalla”, Vilpponen sanoo.

Vilpponen remontoi parhaillaan kotinsa keittiötä silläkin uhalla, että muutaman vuoden päästä koko talo saatetaan pistää matalaksi.

”Onpahan puhtaat seinät, joita purkaa”, hän toteaa.

Oikaisu 10.2. klo 15.35: Jutun kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että Ounasvaarantie 2:n taloissa olisi tehty julkisivuremontti viitisen vuotta sitten. Remontista on aikaa reilu 10 vuotta.

Mellunmäessä suunnitellaan uusien talojen rakentamista putkiremontin sijaan

Kokoomusjohtaja purkaisi Helsingin vanhat lähiöt