Vuokra 200 euroa kuussa Mannerheimintien varrella: Hurjamaineinen ”karanneiden miesten majapaikka” rauhoittui, nyt se revitään alas - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Vuokra 200 euroa kuussa Mannerheimintien varrella: Hurjamaineinen ”karanneiden miesten majapaikka” rauhoittui, nyt se revitään alas

”Tilkan asuntolana” tunnettu talo majoitti vuosien varrella sairaanhoitajia, eronneita miehiä ja sotilaita.

Vuonna 1952 valmistuneen asuintalon purkaminen on tarkoitus aloittaa kevättalvella. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 13.2. 2:00, Päivitetty 13.2. 6:16

Valo palaa yksinäisessä ikkunassa Helsingin Mannerheimintien varrella. Muutoin talo on lähestulkoon pimeänä.

Vielä kaksi vuotta sitten Tilkan asuntolana tunnettu talo Ruskeasuolla oli täynnä asukkaita. Eikä ihme, sillä talon asuntojen vuokrat alittivat markkinahinnan useilla sadoilla euroilla.

Alun perin talo rakennettiin vuonna 1952 sairaanhoitajien majoittamiseksi. Hoitajat työskentelivät viereisessä Tilkan sairaalassa, joka tuolloin toimi sotilassairaalana.

Sotilassairaalan perintö näkyi vielä vuosikymmenien päästä, sillä asuntola muuttui myöhemmin Puolustusvoimien henkilökunnan käyttämäksi asuintaloksi.

Yksi talon entisistä asukkaista on eläkkeellä oleva majuri, evp. Vesa Huopana, joka asui talossa lähes viisi vuotta.

Hän viihtyi talossa mainiosti ja asui siellä aina vuoteen 2018 saakka, jolloin Kruunuasunnot irtisanoi kaikki vuokrasopimukset.

”Sitä pidettiin työporukassa loistavana vaihtoehtona asumiselle.”

Huopanaa ja muita talossa viihtyneitä purku-uutiset harmittivat.

Soluhuone asuntolasta maksoi kuluineen hieman yli 200 euroa. Rakennuksen päädyssä ollut 20-neliöinen yksiö maksoi noin 350 euroa. Tällaista vuokratasoa ei muualta Meilahden, Ruskeasuon tai Taka-Töölön alueelta löydy. Ikäänsä nähden talo oli Huopanan mielestä myös varsin hyväkuntoinen.

Huopana siirtyi töihin pääkaupunkiseudulle 2000-luvun alussa. Tilkan asuntolaan hän muutti vuonna 2013. Suurin osa hänen naapureistaan oli niin sanottuja reppureita, eli Helsinkiin komennukset saaneita Puolustusvoimien työntekijöitä, jotka asuivat virallisesti muualla Suomessa.

Talon vuokrausaste oli suuri, mutta käyttöaste pieni. Reppurit saapuivat taloon maanantaisin työvuoron päätyttyä ja lähtivät perjantaisin viikonlopun viettoon maakuntiin. Viikonloppuisin Huopana kertoo nauttineensa talon yhteiskäyttötiloista usein itsekseen. Kun suurin osa asukkaista käytti tiloja vain nukkumiseen ja satunnaiseen oleskeluun, pysyivät tilat myös hyvässä kunnossa.

Talon viimeiset päivät ovat kuitenkin jo käynnissä.

Sen lähitulevaisuudessa odottaa purku, joka pyritään organisoimaan niin, ettei häiriötä aiheuteta suuremmin Mannerheimintien liikenteelle tai läheisille taloille.

Asukkaille purkuhankkeesta kerrottiin vuonna 2017 samalla kun vuokrasopimukset irtisanottiin. Viimeiset asukkaat muuttivat pois kesällä 2018. Talon purkamista on kuitenkin jouduttu odottamaan aina näihin päiviin saakka.

Kruunuasuntojen toimitusjohtaja Mika Karlssonin mukaan talossa tehtiin aluksi mittauksia ja tutkittiin saneerauksen mahdollisuutta. Lopulliseksi kompastuskiveksi muodostui Mannerheimintien melu ja päästöt sekä talon rungon heikko muokkautuvuus.

Mannerheimintiellä kulkee päivittäin yli 30 000 ajoneuvoa aivan rakennuksen vierestä. Nykyisen rakennuksen rungosta ei olisi saanut tarkoituksenmukaisesti muokattua nykystandardeja täyttävää asuintaloa. Päätöstä puolsi myös kaupunginmuseo.

Tontille tehty kaavamuutos on jo hyväksytty. Paikalle on tarkoitus rakentaa enintään kahdeksankerroksinen asuintalo, johon tulee kivijalkaan liiketilaa ja maan alle parkkitilat.

Prosessi on Karlssonin mukaan mennyt eteenpäin ilman valituksia. Purkaminen on tarkoitus aloittaa vielä kevättalven aikana, kunhan virallinen puumerkki purkuluvalle on papereissa.

Kuusikerroksisen talon jokaisessa kerroksessa oli useita soluhuoneita sekä pienemmät asunnot kerrosten päädyissä. Kuva: Kimmo Penttinen

Tarkoituksena oli alun perin edetä purkamisen kanssa hieman ripeämmin, Karlsson kertoo. Tästä syystä vuokrasopimuksetkin purettiin jo vuonna 2018.

”Eihän se ole taloudellisesti järkevää pitää tyhjänä pitkiä aikoja.”

Talossa on kuitenkin tehty useita tutkimuksia ja mittauksia myös muuttojen jälkeen. Paikkaa on myös käytetty Puolustusvoimien ja poliisien harjoituksissa.

Vesa Huopana asuu vielä nykyäänkin lähellä Tilkkaa ja on lähes päivittäin katsellut kävelylenkeillään vieläkö vanha kotitalo seisoo paikoillaan.

”Siellä oli kaupungin paras parveke, josta näkyi aina Keilaniemeen ja Otaniemeen saakka”, Huopana muistelee.

Vaikka talossa majoittui työkavereita, elo oli rauhallista. Yhteisistä tiloista pidettiin tarkkaa huolta, kuten armeijassa konsanaan.

”Kun vertaa Puolustusvoimien tuon ikäistä rakennuskantaa, niin tuo talo oli mielestäni tyydyttävässä, jos ei hyvässä kunnossa.”

Kesäisin sisäpihan puolella saattoi nähdä ihmisiä istuskelemassa pöytäryhmissä, mutta pääosin talossa käytiin lähinnä lepäämässä. Työpaikkaromanssitkaan eivät ainakaan havaittavasti roihunneet rappukäytävillä.

Satunnaisesti talosta vuokrattiin huoneita myös muille kuin Puolustusvoimien työntekijöille.

Takavuosina talolla oli hurjempi maine eronneiden ja karanneiden miesten majapaikkana, mutta viimeiset vuotensa se tunnettiin rauhallisuudestaan.

Seuraa uutisia tästä aiheesta