Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

Katajanokan laituria tukee erikoinen rakenne, jollaista ei muualla Helsingissä ole. Poikkeuksellisen näköinen holvikaari näyttää historialliselta.

Merkillinen rakennelma paljastui monikeilauskuvista. Helsingin Sataman mukaan toista vastaavaa rakennelmaa ei Helsingistä löydy. Kuva: Helsingin Satama

Julkaistu: 20.2. 2:00, Päivitetty 20.2. 7:22

Katajanokalla on merkillinen rakennelma, jonka vesimassat kuitenkin peittävät uteliaiden katseilta. Eteläsataman puoleisen laiturin alla on runsaat sata metriä pitkä holvikaarirakennelma, joka tuo mieleen keskiaikaiset rakennukset.

”Vesi on laiturin kohdalla noin kymmenen metriä syvää. Holvikaarta ei näe, vaikka olisi veneessä vieressä. Vain sukeltajat pystyvät sitä katselemaan”, sanoo Helsingin sataman suunnitteluinsinööri Tero Sievänen.

Holvikaari on mysteeri. Toista vastaavaa rakennelmaa ei Sieväsen mukaan Helsingistä löydy. Voisi kuvitella, että se olisi hyvin vanha, mutta Sieväsen mukaan se on rakennettu vasta sodan jälkeen 1950-luvulla.

Rakenne paljastui monikeilaamalla tehdyssä tutkimuksessa keväällä 2019. Monikeilaus on kaikuluotausmenetelmä, jonka avulla voidaan kartoittaa vedenalaisia rakenteita.

”On vaikea sanoa, miksi sellainen rakenne on valittu. Miksei vain lyöty paaluja pohjaan?” Sievänen pohtii.

Sieväsellä ei ole kysymykseensä vastausta, mutta hän kehottaa kääntymään jo eläkkeelle päässeiden laiturirakenneinsinöörien pakeille.

Katajanokan holvikaaret paljastuivat monikeilauksella. Kyseessä on kaikuluotausmenetelmä, jonka avulla voidaan kartoittaa vedenalaisia rakenteita. Kuva: Helsingin Satama

Eläkkeelle olevaa jaospäällikkö Veikko Saukkonen ei hänkään suoraan osaa vastata kysymykseen.

Laiturin alla oleva holvikaarirakenne ei kuitenkaan ihmetytä häntä lainkaan. Saukkosen mukaan vanhoille laitureille on tyypillistä, että erilaisia rakennetyyppejä on paljon.

”Kilometrin matkalla voi olla vaikka minkälaista viritelmää. Holvikaarirakennetta on tarvittu esimerkiksi suurempien kuormitusten siirtämiseen etureunassa oleville pilareille”, Saukkonen sanoo.

Hänen mukaansa laitureiden rakennetta jouduttiin entisaikaan muuttamaan rakennuspaikan ja pohjan mukaan, koska käytössä ei ollut nykyisen kaltaista tekniikkaa ja työkoneita.

”Ei esimerkiksi pystytty paaluttamaan, jos kallio tai kantava pohja oli syvällä”, Saukkonen kertoo.

Veikko Saukkonen kehottaa soittamaan entiselle esimiehelleen Hannu Kärjelle, joka ehti olla töissä satamassa 40 vuoden ajan. Tämä saattaisi tietää holvikaaren historian.

Hannu Kärki ei kuitenkaan heti osaa muistinvaraisesti sanoa, mistä on kyse. Lupaan kuitenkin lähettää hänelle Helsingin Satamalta saadut rakennuspiirustukset.

Kun Kärki on tutkinut piirustukset, hänellä on asiasta selvä käsitys.

Tältä näyttivät Katajanokanlaiturin uusimisen piirustukset vuodelta 1954. Kuva: Helsingin Satama

”Pilaripalkkirakenteen takana on vanha puuarkkulaituri, ja uudella rakenteella on oikaistu vanha laiturilinja. Uusi rakenne kapenee kiilamaisesti ja yhtyy vanhaan laiturilinjaan 127 metrin matkalla”, Kärki kuvailee.

”Uuden rakenteen vaihteleva leveys on osasyy siihen, minkälainen rakenne on valittu. Tähän ei olisi sopinut kivitäytteinen puuarkku, joka oli tuolloin yleinen laiturirakennetyyppi.”

Erikoisen rakennelman taustalla voi olla sotien jälkeinen pula teräksestä. Kuva: Helsingin Satama

Massiivista betonirakennetta selittää Kärjen mukaan myös rakentamisen aikakausi. Laituria suunniteltaessa on eletty 1950-luvun alkupuolta, ja rakennustarpeista on ollut pulaa.

Sodan jälkeen rakennustarvikkeita myös säännösteltiin, ja esimerkiksi teräs oli todella kallis materiaali. Kärki arvioi, että todennäköisesti betonitäytteisiin puuarkkuihin ja massiivisiin betonipilareihin on päädytty myös siksi, jotta terästä voisi säästää.

”Betonirakenteen tekeminen taas on vaatinut todella paljon sukellustöitä, mutta siihen aikaan satamassa riitti sukeltajia”, Kärki kuvailee.

Hänen mukaansa laiturin hovikaarimaisen rakenteen tekeminen veden alla olisi nykymittapuiden mukaan äärettömän kallista.

”Nykyisin pyritään tekemään rakenteita, jotka voidaan rakentaa valmiiksi vedenpinnan yläpuolella.”

Rakenne on pysyvästi veden alla, joten sitä voivat tutkia vain sukeltajat. Kuva: Helsingin Satama

Tällaisen rakenteen tekeminen nykypäivänä olisi äärettömän kallista. Kuva: Helsingin Satama

Onko sinulla lisätietoja Katajanokan kaaririvistä tai muista Helsingissä piilossa olevista rakennelmista? Kerro siitä meille osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi