Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla

Remontissa oleva hotelli Torni pitää sisällään uskomattomia yksityiskohtia: 11. kerroksessa oli sänky, jonka takana oli kätkö ja katolle tehtiin luukku, jonka kautta ilmalaivojen matkustajat olisivat päässeet sisään.

Hotelli Torni oli valmistuessaan vuonna 1931 Suomen korkein hotelli. Kuva: Pauli Jokinen

Julkaistu: 25.2. 2:00, Päivitetty 26.2. 8:55

Hotelli Tornin huipulla olevasta Ateljee Barista on huikeat näkymät yli kaupungin.

Valmistuessaan vuonna 1931 Torni oli maamme korkein hotelli. Ateljee Bar tunnetaan myös sen näköalavessoista, mutta ravintolassa on pieniä yksityiskohtia, joita tavallinen kävijä harvoin huomaa. Yksi sellainen on katossa oleva luukku.

”Tarinan mukaan luukku on sitä varten, että Helsingissä vieraillut zeppeliini olisi voinut kiinnittyä Tornin huipulle ja matkustajat olisivat laskeutuneet luukun kautta rakennukseen”, kertoo Tornin viestinnästä vastaava Tanja Holmberg.

Sitä tarina ei kerro, oliko Tornissa varauduttu Graf Zeppelinin vierailuun syksyllä 1930, jolloin Torni oli vielä keskeneräinen vai johonkin myöhempään ilmalaivavierailuun. Tylsempi versio on, että luukku olisi rakennettu huoltotöitä varten.

Tornissa on käynyt vuosikymmenten saatossa monen moisia vieraita kirjailija John Irvingistä näyttelijä Roger Mooreen ja presidentti Kennedyn murhasta syytettyyn Lee Harvey Oswaldiin. Isänmaallisemmasta päästä ovat kadetit, jotka kokoontuvat Ateljee Barissa. Viinilasien vieressä kököttää heidän pieni tykkinsä.

Hotellinjohtaja Mika Virtanen Ateljea Barin terassilla. Kuva: Pauli Jokinen

”Heillä on tapana ottaa ryypyt ja suunnata tykki. Heillä on myös oma vieraskirjansa”, kertoo hotellinjohtaja Mika Virtanen.

Vuonna 1951 avattu Ateljee Bar on saanut nimensä näyttelyistä. Ravintolan seinillä on nähty satojen eri taiteilijoiden töitä. Näyttelyistä hotelli on kerännyt itselleen mittavan taidekokoelman ja valtaosa hotellin käytävillä ja ravintolassa nähtävistä maalauksista on peräisin Ateljee Barin näyttelyistä.

”Toimistokin on täynnä taidetta, kun emme ole löytäneet kaikille tauluille paikkaa”, Virtanen sanoo.

Vastaanottoaula, jossa on aikaisemmin ollut cocktaileista tunnettu Bar. Kuva: Pauli Jokinen

Hotelli Tornin suunnitelmat herättivät 1920-luvulla suurta vastustusta. 70-metrisen tornin pelättiin estävän auringonvalon pääsyn lähikortteleihin. Kun katsoo hotellin terassin ympärillä olevaa Kyllikki-taloa, joka on nykyään osa hotellia, niin pelko oli ihan ymmärrettävä. Niin valtava on rakennusten kokoero.

Torni rakennusvaiheessa vuonna 1930. Hotelli valmistui ilman rakennuslupaa. Kuva: Sundström Olof / Helsingin kaupunginmuseo

Arvostelijoiden mukaan amerikkalais­tyyliset pilven­piirtäjät eivät sovi Helsinkiin. Arkkitehti toimisto Jung & Jungin suunnittelema Torni rakennettiin kaiken lisäksi ilman rakennuslupaa.

”Tarkoitus oli rakentaa tontille kaupungin toimitiloja, mutta tiloja löytyi muualta. Tontin omistanut Kaupungin Yleinen Paloapuyhdistys päätti rakentaa siihen hotellin. Sitä ryhdyttiin rakentamaan ja se valmistui ennen kuin sillä oli edes rakennuslupaa”, Virtanen sanoo.

Tornin rakennustyömaalla hääri työmies Erkki Olavi Lahtinen.

”Lahtinen työskenteli Tornissa lämmittäjänä, sitten konemestarina ja lopulta tunsi talon läpikotaisin. Hän oli 1940-luvulla ainoa suomalainen, joka sai jäädä Torniin, kun valvontakomissio otti rakennuksen käyttöön”, Virtanen tietää.

Torni valmistui vuonna 1931 ja ehti nähdä kieltolain ajan ennen kuin laki seuraavan vuonna kumottiin.

”Tornin apulaisjohtajalla oli hyvät suhteet läheiseen apteekkiin, josta sai alkoholia”, Virtanen kertoo.

Yhden hotellihuoneen sängyn taakse oli rakennettu viinakätkö. Kyseistä huonetta ei myyty asiakkaille. Tornin 11. kerroksessa valmistettiin ja tarjoiltiin punssia.

”Hissin seinässä oli niittejä ja yhden niitin alla oli hälytysnappi. Ovimies painoi alakerrassa nappia, jos tarkastajan näköinen mies oli tulossa hissiin”, Virtanen kertoo.

Kieltolain jälkeen hotellin huoneessa 310 piti päämajaansa Isänmaan ja lain puolesta -liike. Majuri Into Auerin johtama liike taisteli oikeistolaista Lapuan liikettä vastaan. Liike oli syntynyt Edistyspuolueen sisällä ja se raportoi kansalaisten mielialoista valtioneuvostolle.

”Jos kolmoskerroksen käytävillä kuuluu öisin omituista kopinaa, se on eräs liikkeen virkailijoista, joka on jäänyt taloon kummittelemaan”, Holmberg kertoo perimätiedon.

1930-luvulla helsinkiläiset pääsivät tutustumaan amerikkalaisiin cocktaileihin.

”Sisustuksessa ja juomatarjoilussa otettiin mallia Amerikasta. Mutta Torni oli ensisijaisesti hotelli, ruokakulttuuri ei ollut vielä 1930-luvulla kovin suuressa roolissa”, Holmberg tietää.

Tornissa oli monia aikansa uutuuksia. Talo oli sähköistetty, siellä oli moderni puhelinkeskus ja huipulle pääsi veräjähissillä. Hotellissa oli sata huonetta, joista neljässäkymmenessä oli omat kylpyhuoneet. Ajateltiin, että ihmiset käyvät Yrjönkadun uimahallissa kylpemässä.

”Mutta oli pettymys, kun asiakkaat eivät käyneetkään uimahallissa. Hotellin johto pelkäsi, että hotellin arvostus laskee, kun ei kaikille ollut tarjolla kylpyhuonetta”, Holmberg sanoo.

Sota-aikana Torni välttyi pommien osumilta. Hotellissa majaili ulkomaisia kirjeenvaihtajia ja saksalaisia upseereita. Talon huipulla lotat tekivät ilmavalvontaa.

”Eräänä aamuna lotilla oli paljon kerrottavaa, kun he olivat yöllä vilkutelleet sotilaspojille, jotka olivat toisen talon katolla. Aamulla lotat olivat hotellin käytävällä törmänneet Henry Theeliin, joka oli lurittanut heille laulun”, Virtanen tietää.

Saksalaisia Tornin ravintolassa vuonna 1943. Kuva: Hedenström / SA-kuva

Sodan jälkeen valvontakomissio otti Tornin käyttöönsä kolmeksi vuodeksi. Komissio koostui pääasiassa venäläisistä, jotka olivat Helsingissä valvomassa, että rauhanehtoja noudatetaan.

”Torni oli kamalassa kunnossa, kun valvontakomissio poistui. Vessanpytyt oli revitty irti seinästä. Pöytähopeat ja verhot lähtivät komission miesten matkaan”, Virtanen kertoo.

Kirjailija Antero Rautio mainitsee vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassaan Löytöretki muistomerkille, että Tornin seinässä on ollut valvontakomission muistolaatta, mutta se on siitä hävinnyt. Kirjassa Rautio kertoo, että hotelli on kiinnittämässä julkisivulle uutta muistomerkkiä. Vielä sitä ei ole tullut.

Valvontakomission jälkeen alkoi uusi aika ja hotellin gastronomia nousi uuteen kukoistukseen hotellinjohtaja Jorma Soiron johdolla. Hän teki ravintoloissa lukuisia uudistuksia ja kokeiluja. Soiron ansiona pidetään kansainvälisen keittiön tuomista Suomeen. Tornissa oli Suomen ensimmäinen kiinalainen ravintola, balkanilainen ravintola ja kalaravintola.

”Äyriäisiä sai suoraan akvaariosta. Torni oli edelläkävijä monissa asioissa. Täällä oli Suomen ensimmäinen irkkupubi ja maamme ensimmäinen Guinness-tuoppi on laskettu täällä”, Virtanen sanoo.

Tornissa on ollut balkanilainen ravintola. Kuvassa esiintyy Hortto Kaalo vuonna 1972. Kuva: Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo

Soiro julkaisi ruokakulttuuriin keskittynyttä Torni-lehteä ja perusti kulinaristisen yhteisön Tornin ritarit, joka tänä päivänäkin kokoontuu kerran vuodessa vaalimaan Tornin gastronomisia perinteitä.

Hotelli Torni on nyt kiinni remontin takia lähes puolitoista vuotta. Hotelli uusitaan lattiasta kattoon. Torni on valmis uusille tarinoille taas vuoden 2021 jälkipuoliskolla.

”Konsepteja ja palvelua mietitään uudestaan. Emme halua Tornista museota, mutta peruskorjaukset tehdään historiaa kunnioittaen”, Virtanen lupaa.

Jorma Soiro julkaisi Torni-lehteä aina 1970-luvulle saakka. Kuva: Pauli Jokinen

Oikaisu 26. helmikuuta 2020 kello 8.50: Hotelli Tornin Ateljee Barissa pienen tykin suuntaavat kadetit, eivät reserviupseerit.

Seuraa uutisia tästä aiheesta