Nämä uskomattomat kuvat otettiin aivan tavallisella takapihalla: Tero Hiekkalinna tiiraa kaukaisia galakseja keskellä Tapanilaa - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Nämä uskomattomat kuvat otettiin aivan tavallisella takapihalla: Tero Hiekkalinna tiiraa kaukaisia galakseja keskellä Tapanilaa

Kainuun sydämestä Helsingin Tapanilaan päätynyt Tero Hiekkalinna tunnetaan naapurustossa Kaukoputkimiehenä. Päivisin geenikartoitusta työkseen tekevä Hiekkalinna aloitti avaruuden kuvaamisen viitisen vuotta sitten.

Tero Hiekkalinna aloitti tähtitiedeharrastuksensa kymmenen vuotta sitten.

Tero Hiekkalinna aloitti tähtitiedeharrastuksensa kymmenen vuotta sitten. Kuva: Kari Pullinen

Julkaistu: 26.2. 2:00, Päivitetty 26.2. 7:06

Ruskea puutalo Tapanilassa seisoo ylväänä punaisen aidan takana. Pihaa peittää ohut lumipeite. Ikkunoissa on valkoiset, koristeelliset karmit. Oven avaa ystävällinen, ruutupaitaan pukeutunut mies.

Kainuulaisnuotilla puhuva mies on Tero Hiekkalinna, joka tunnetaan naapurustossa paremmin Kaukoputkimiehenä. Hiekkalinnan takapihalla on nimittäin valtava kaukoputki. Se liittyy hänen harrastukseensa, syvän avaruuden valokuvaamiseen.

”Järjestin takapihallani tähtinäytöksen joskus viisi vuotta sitten. Siellä noin viisivuotias tyttö keksi alkaa kutsua minua Kaukoputkimieheksi.”

Tähtinäytökseen kerääntyi lähes seitsemänkymmentä ihmistä. Niin moni oli kiinnostunut näkemään, mitä kaikkea pimeältä taivaalta erottaa Hiekkalinnan kaukoputken läpi.

Boden-galaksi sijaitsee Ison karhun tähdistössä noin 12 miljoonan  valovuoden päässä Maasta. Boden-galaksin Hiekkalinna kuvasi  muutama viikko sitten. Kuvaa on valotettu 3 tuntia 50 minuuttia.

Boden-galaksi sijaitsee Ison karhun tähdistössä noin 12 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Boden-galaksin Hiekkalinna kuvasi muutama viikko sitten. Kuvaa on valotettu 3 tuntia 50 minuuttia. Kuva: Tero Hiekkalinna

Hiekkalinnan tähtitiedeharrastus sai alkunsa, kun hän muutti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa nykyiseen kotiinsa Tapanilaan noin kymmenen vuotta sitten.

”Ostin ensin isot kiikarit ja aloin katsella taivaalle. Niillä erotti helposti Jupiterin kuut, kun vain tiesi, mistä päin etsiä. Seuraavaksi hankin Newton-tyyppisen jättikaukoputken, jolla erottaa taivaalta jo kaukaisempiakin kohteita. Aloin kuvata planeettoja kiinnittämällä digitaalisen järjestelmäkameran kaukoputkeen.”

Sitten ”nälkä kasvoi syödessä”, ja Hiekkalinna hankki nykyisen kaukoputkensa ja tähtien kuvaamiseen tarkoitetun kameran. Rahaa laitteisiin on kulunut ”useita tuhansia euroja”. Tällä yhdistelmällä voi kuvata kymmenien miljoonien valovuosien päässä sijaitsevia galakseja.

”Kauimpana sijaitseva galaksi, jota olen kuvannut, on noin sadan miljoonan valovuoden päässä.”

Galaksi NGC 891 sijaitsee Andromedan tähdistössä noin 30 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Kuvaa on valotettu 1 tunti 20 minuuttia.

Galaksi NGC 891 sijaitsee Andromedan tähdistössä noin 30 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Kuvaa on valotettu 1 tunti 20 minuuttia. Kuva: Timo Hiekkalinna

Takapiha Tapanilassa ei ole paras paikka avaruuden valokuvaamiseen.

”Näillä mennään”, Hiekkalinna sanoo ja lisää, että kuvaa hän välillä muuallakin. Esimerkiksi mökillä Kainuussa. Kaukoputki ja muut kuvausvarusteet kulkevat mukana suksiboksissa. Kuvauspäivät ovat ylipäänsä harvassa, sillä niitä on noin 20–30 vuodessa. Helsingissä avaruutta voi kuvata elokuusta huhtikuuhun.

Muitakin asioita pitää kuvaamisessa ottaa huomioon. Lumi heijastaa taivaalle valoa, joka näkyy kuvissa valosaasteena. Pilvisellä säällä kuvaaminen ei myöskään onnistu.

”Aina silloin, kun pakkaan kaukoputken mukaan mökille, on ihan varma, että on pilvistä.”

Tero Hiekkalinna tunnetaan Tapanilassa Kaukoputkimiehenä. Hän järjestää välillä tähtinäytöksiä takapihallaan.

Tero Hiekkalinna tunnetaan Tapanilassa Kaukoputkimiehenä. Hän järjestää välillä tähtinäytöksiä takapihallaan. Kuva: Kari Pullinen

Usein se silti kannattaa. Kaupungissa avaruuden valokuvaamista haittaavat taivaalle heijastuvat kaupungin valot, joista tulee niistäkin kuviin valosaastetta.

”Mökkimme Kainuussa on tosi pimeässä paikassa. Siellä näkyy Linnunrata heittämällä! Takapihamme Tapanilassa taas on ehkä Suomen huonoin paikka kuvata avaruutta.”

Puiden taakse jää paljon kiinnostavia kohteita, esimerkiksi Orionin tähtisumu, jota Hiekkalinna haluaisi päästä kuvaamaan.

Hiekkalinnalla menee yksittäisen kohteen kuvaamiseen useita iltoja ja öitä.

”Yhdeksän tuntia taitaa olla tällä hetkellä ennätys. Se on pisin aika, mitä olen valottanut yhtä kohdetta.”

Sen jälkeen hän käsittelee kuvat tähtikuvaamiseen suunnitellulla kuvankäsittelyohjelmalla. Siihenkin voi mennä useita tunteja.

Hiekkalinna julkaisee kuvansa Facebookin ja Instagramin lisäksi Astrobinissä, joka on Hiekkalinnan sanoin ”astrokuvaajien Instagram”. Lisäksi hän julkaisee kuvansa Ursan Tähdet ja avaruus -sivustolla, jossa ne herättävät paljon innostunutta keskustelua.

Pyörregalaksi ja sen seuralaisgalaksi NGC 5195. Pyörregalaksi sijaitsee Ajokoirien tähdistössä noin 23 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Kuvaa on valotettu yhteensä 6 tuntia 40 minuuttia.

Pyörregalaksi ja sen seuralaisgalaksi NGC 5195. Pyörregalaksi sijaitsee Ajokoirien tähdistössä noin 23 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Kuvaa on valotettu yhteensä 6 tuntia 40 minuuttia. Kuva: Tero Hiekkalinna

Kuvaaminen on silti Hiekkalinnalle vain harrastus, sillä päivisin hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijana. Luonnontieteet ovat kiinnostaneet aina, mutta avaruus ei vielä nuorena vienyt mukanaan.

”Meillä oli Paltamon lukiossa muiden luonnontieteistä kiinnostuneiden oppilaiden kanssa kerho, jossa osa oli kiinnostunut tähtitieteestä. Itseäni se ei vielä silloin kiehtonut.”

Helsinkiin Hiekkalinnan toivat opinnot jo parikymmentä vuotta sitten. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa teoreettista fysiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä. Väitöskirjansa Hiekkalinna teki lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hiekkalinna on työskennellyt THL:n tutkijana jo useamman vuoden ajan.

”Geenikartoitusta teen päivisin”, hän sanoo vaatimattomasti kuin kyseessä olisi aivan tavanomainen ammatti.

Mikä Hiekkalinnaa sitten ajaa tähtien pariin?

”Se, että siellä todella on jotain. Tähdet eivät ole vain jotain koodeja tai galaksit viiruja tähtikartoissa. Ne todella voi nähdä taivaalla.”

Avaruuden kuvaamisessa kiehtoo se, että siinä on mukana tietotekniikkaa, kuvauskohteet eivät lopu ja harrastuksessa oppii koko ajan uutta. Kuvat ovat vuosien varrella parantuneet. Juuri kuvaaminen on Hiekkalinnalle harrastuksessa se juttu, ei niinkään avaruuteen liittyvien mysteerien pohtiminen.

”Kun vertaan uusia kuviani vanhempiin, huomaan, että kehitystä on tapahtunut. Nyt kuvat alkavat näyttää jo ihan kivoilta.”

Iris-sumu on heijastussumu Kefeuksen tähdistössä. Se sijaitsee non 1 300 valovuoden päässä Maasta. Valotusta yhteensä 5 tuntia 39 minuuttia.

Iris-sumu on heijastussumu Kefeuksen tähdistössä. Se sijaitsee non 1 300 valovuoden päässä Maasta. Valotusta yhteensä 5 tuntia 39 minuuttia. Kuva: Tero Hiekkalinna

Yksi syy harrastuksen jatkumiseen on innostuksen jakaminen tuntemattomien ihmisten kanssa. Hiekkalinnan oma perhe on jo vähän kyllästynyt harrastukseen, mutta hän kiertää kouluissa kertomassa syvän avaruuden kuvaamisesta. Päiväkodeissa ja alakoulussa Hiekkalinna on käynyt pitämässä eri-ikäisille erikseen räätälöityä avaruusmatkaesitystä jo yli viiden vuoden ajan.

”Se alkoi silloin, kun nuorempi poikani oli esikoulussa. Heillä oli avaruusviikko ja sanoin, että voisin tulla kertomaan ryhmälle avaruudesta.”

Sen jälkeen nyt 44-vuotiaan Hiekkalinnan ystävät alkoivat pyytää häntä omien lastensa päiväkoteihin ja kouluihin. Yksi Hiekkalinnan ystävistä ehdotti, että hänen pitäisi koota lapsille pitämänsä avaruusmatkaesitys kirjaksi.

”Vastustelin ajatusta pitkään. Ajattelin, että olen tiedemies, en minä osaa kirjoittaa lastenkirjaa.”

Päivätyökseen syvän avaruuden valokuvaamista harrastava Hiekkalinna tekee geenikartoitusta THL:n erikoistutkijana.

Päivätyökseen syvän avaruuden valokuvaamista harrastava Hiekkalinna tekee geenikartoitusta THL:n erikoistutkijana. Kuva: Kari Pullinen

Lopulta kirjan kirjoittaminen oli kuitenkin niin mukavaa, että Hiekkalinnalta on ilmestynyt lastenkirjoja jo kaksi. Tutkimusmatka avaruuteen – Kaverina Kaukoputkimies (Karisto) ilmestyi vuonna 2018. Viime vuonna Hiekkalinna julkaisi toisen lastenkirjansa, Rakettimatka avaruuteen – Kaverina Kaukoputkimies (Karisto).

Kolmas lasten avaruusaiheinen kirja ilmestyy syksyllä 2020. Sisällöstä Hiekkalinna on vielä vaitonainen, mutta yhtä avaruuteen liittyvää asiaa hän paljastaa kirjassa käsittelevänsä. Sellaista, joka tuntuu kiinnostavan kaikkialla.

”Ihan jokaisella kouluvierailulla on aina joku, joka jossain vaiheessa pyytää puhumaan mustasta aukosta.”

Andromedan galaksista otettua kuvaa on valotettu yhteensä 2 tuntia 6 minuuttia. Tero Hiekkalinna otti tämän kuvan Kainuussa.

Andromedan galaksista otettua kuvaa on valotettu yhteensä 2 tuntia 6 minuuttia. Tero Hiekkalinna otti tämän kuvan Kainuussa. Kuva: Tero Hiekkalinna

Seuraa uutisia tästä aiheesta