Lehtopöllöperhe kerää katseita Herttoniemessä – Linnuilla voi kuitenkin olla edessään vaikea kevät - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Lehtopöllöperhe kerää katseita Herttoniemessä – Linnuilla voi kuitenkin olla edessään vaikea kevät

Itä-Helsingistä bongatuilla lehtopöllöillä voi olla edessään vaikea kevät: jyrsijöitä ei välttämättä ole saatavilla ravinnoksi, koska niiden pesäkolot jäätyvät ja sulavat vuorotellen.

Lehtopöllöperhe istuskeli puunoksalla Herttoniemessä. Kuva: Antero Nyström / Lukijan kuva

Julkaistu: 18.3. 9:42, Päivitetty 18.3. 11:16

Viime viikon lopulla helsinkiläistä Antero Nyströmiä lykästi. Hän oli kuullut, että Fastholmassa Helsingissä on nähty lehtopöllöperhe.

Lintubongausta jo useamman vuoden harrastanut Nyström suuntasi Herttoniemeen. Hänellä kävi tuuri, sillä hän osui paikalle juuri kun lehtopöllöemo ja sen kolme poikasta nököttivät puun oksalla.

”Ihan hissukseen ne oli siellä, istuskeli vierekkäin”, Nyström sanoo.

Linnut näyttivät viettävän aikaansa kaikessa rauhassa ja jäivät vielä oksalle istuskelemaan Nyströmin jatkaessa matkaansa.

Vaikka lehtopöllöt ovatkin suloisia seurattavia, kannattaa niitä ihailla vain etäältä. Pelästynyt pöllöemo saattaa paeta ja pysytellä poissa pesältä liian kauan tai jopa hylätä sen kokonaan. Säikähtäessään pöllö saattaa myös käyttäytyä aggressiivisesti.

Fastholman pöllöt näyttävät hyvinvoivilta, mutta leuto talvi on lehtopöllöille haasteellinen.

”Talvesta selviäminen on kiinni paremminkin ravintotilanteesta kuin lämpötilasta”, selittää lintututkija Tapio Solonen.

Suomessa lehtopöllöjä on pesinyt vain reilun sadan vuoden ajan, ja erittäin kylmät talvet saattavat olla linnuille vaikeita. Leutoina talvina niiltä uhkaa kuitenkin loppua ravinto. Lehtopöllöjen pääasiallista ravintoa ovat myyrät ja muut pienet jyrsijät.

Leutoina talvina jyrsijöiden pesäkolot jäätyvät ja sulavat vuorotellen, eivätkä jyrsijät selviä tulvivissa koloissaan tarpeeksi pitkälle kevääseen. Silloin lehtopöllöt jäävät ravinnotta. Pöllöt voisivat pesiä joka vuosi, mutta vaihtelevan ravintotilanteen takia vuosittainen pesintä onnistuu harvoin.

Urbaaneihin pöllöihin myyräkantojen vaihtelut vaikuttavat vähemmän, sillä ihmisasutuksen läheisyydestä löytyy myyrien lisäksi runsaasti hiiriä ja muuta pöllöjen ravinnoksi kelpaavaa.

”Täällä on niille muuta ruokaa talviaikaan, hiiriä ja ihmisen seuralaisena viihtyviä lintuja”, Solonen selittää.

Pesiä löytyy puistojen puiden koloista ja pöllöjä varten asennetuista pöntöistä ympäri kaupunkia. Solonen kertoo lehtopöllöjen pesineen joskus Kaivopuistossakin.

Parhaimmillaan pesintöjä on todettu pääkaupunkiseudulla jopa kuusikymmentä, huonoimpana pesimävuotena vain kuusi.

”Helsingissä kanta on kohtalaisen vakaa, mutta pesivien pöllöjen määrä vaihtelee vuosittain paljonkin”, Solonen sanoo.

HS Helsinki|Ennennäkemätön luontoilmiö: Merikotkapari asettui pesimään ”ihan keskelle Helsinkiä” – Ihmisiä pyydetään välttämään aluetta

HS Helsinki|Historialliset ensikuvat Helsingin merikotkaparista: Video näyttää keskelle kaupunkia pesiytyneet linnut aamun kajossa

Seuraa uutisia tästä aiheesta