Häitä edeltävät viikot voivat olla stressaavaa aikaa, etenkin mikäli luvassa on isot juhlat. Jos häiden alle sattuu vielä osumaan paheneva koronavirusepidemia, häästressi nousee ihan uusiin sfääreihin.
Sen tietävät helsinkiläiset Petra ja Marco Syväntö, joiden häitä oli määrä juhlia lauantaina 21. maaliskuuta. Yhteinen sukunimi kertoo avioitumisaikeiden toteutuneen. Oikeastaan mikään muu ei sitten mennytkään niin kuin piti.
”Harva joutuu tuolla tavalla hääviikollaan vaihtamaan lennosta suunnitelmia. Yli sadan hengen häistä tuli vain ydinperheiden kesken juhlittavat häät”, tuore rouva Syväntö kertoo.
Lokakuussa kihlautunut pariskunta oli varannut vihkimistä varten Helsingin tuomiokirkon. Hääjuhlaa oli tarkoitus viettää Vantaalla Wanhassa Bäckbyssä runsaan sadan vieraan kanssa.
Sen jälkeen kun pääkaupunkiseudulla todettiin helmikuun lopulla ensimmäinen koronavirustartunta, häiden odottelu muuttui pikkuhiljaa todelliseksi jännitysnäytelmäksi.
Viikkojen muuttuessa päiviksi mielessä pyöri monenlaisia kysymyksiä: Mitä jos joku perheestä sairastuisi eikä pääsisikään juhliin? Tai vielä pahempaa: jompikumpi hääparista sairastuisi, ja häät pitäisi perua. Voiko käydä niin, että viime hetkellä suurin osa vieraista peruuttaisi tulonsa? Entä jos joku sairastuisi häissä?
Torstaina 12. maaliskuuta, hieman yli viikkoa ennen häitä, Suomen hallitus kielsi yli 500 hengen kokoontumiset ja päätti varautumisesta mahdollisiin laajempiin rajoittamistoimiin.
Silloin hääpari oli yhteydessä vieraisiin ja kysyi, osallistuvatko he häihin tartuntariskistä huolimatta. Petra Syväntö kertoo, että siinä jäi heti 20–30 ihmistä pois. Moni vieraista kuitenkin ilmoitti saapuvansa juhliin.
”Mietin hääviikon maanantaina, että tästä tulee tosi pitkä viikko, kun pitää jännittää, onko itsellä kurkku kipeä, tai kuka juhlavieraista peruu. Niitä perumisia nimittäin tuli tipotellen koko ajan”, Petra Syväntö kertoo.
Syväntöä jännitti kuunnella hallituksen samana iltapäivänä pitämää tiedotustilaisuutta. Kun tuli tieto kymmenen hengen rajauksesta julkisiin tilaisuuksiin, jännitys laukesi.
”Ensin tuli tunteiden purkaus, mutta sitä seurasi pian helpotus. Oli hyvä, ettei tarvinnut itse tehdä sitä päätöstä. Tiedotustilaisuuden jälkeen oli selvää, että juhlia pitää siirtää.”
Syvännöt eivät ole ainoita, joiden hääsuunnitelmat koronavirustilanne on sotkenut tai uhkaa sotkea. Kirkoissa on maalis–huhtikuussa hiljaista häärintamalla, mutta toukokuussa alkaa vilkastua.
Helsingin seurakunnissa on varattu maalis–toukokuulle yhteensä 126 avioliittoon vihkimistä ja siunaamista. Tähän mennessä niistä vain 13 on peruutettu tai siirretty koronavirusepidemian vuoksi.
Siviilivihkimisiä hoitavassa Digi- ja väestötietovirastossa on keväinen vihkisesonki täysillä käynnissä. Esimerkiksi Helsingin maistraatissa on mahdollista vihkiä 48 paria viikossa, ja melko lailla kaikki kevään vihkiajat on varattu.
”Peruutuksia on tullut vähän enemmän kuin normaalisti. Lisäksi muutamat ovat halunneet siirtää vihkiajan tulevaisuuteen”, kertoo ryhmäpäällikkö Tanja Tams Digi- ja väestötietovirastosta.
”Lisäksi olemme saaneet paljon kyselyitä, että saako maistraatista todistajat, jos vieraita ei tulekaan. Ihmisillä on halu päästä naimisiin tänäkin aikana.”
Vaikka avioliittoon vihkiminen on ainakin toistaiseksi mahdollista, tilaisuuksien osallistujamäärää on rajoitettu. Piispojen kirkollisista toimituksista antaman ohjeen mukaan paikalla voi olla enintään 10 ihmistä. Siviilivihkimiseen voi vihkijän ja pariskunnan lisäksi tulla neljä vierasta.
”Haluamme, että vihkimiset saadaan suoritettua, mutta yritämme samalla rajoittaa taudin leviämistä”, Tams sanoo.
Helsingin seurakuntien tiedottaja Erja Piipponen tietää, että vihkitilaisuuksien järjestämisessä on tehty myös luovia ratkaisuja.
”Vihkiäisiä on esimerkiksi striimattu”, hän kertoo.
Monet menevät pienellä porukalla naimisiin nyt ja viettävät isot häät kesällä. Syvännöt kuuluvat tähän joukkoon. Heille oli heti selvää, että hääjuhlien siirtymisestä huolimatta he haluavat avioitua suunniteltuna päivänä.
”Emme halunneet, että koronavirus estäisi meidän vihkimisen. Ajattelimme, että elämän pitää jatkua ja elämän hyvien asioiden myös”, Petra Syväntö sanoo.
Hetken kaikki oli kuitenkin epävarmaa. Pariskunta ei esimerkiksi tiennyt, pääseekö kirkkoon ollenkaan vai suljetaanko se.
”Mietimme siinä vaiheessa, että pidetään vihkiminen vaikka sitten ulkona, esimerkiksi Kaivopuiston rannassa”, Petra Syväntö kertoo.
”Minä puolivitsillä heitin, että mennään naimisiin sitten vaikka teholla, mutta siitä ei tingitä, että mennään. Korona ei tule tähän väliin”, sanoo Marco Syväntö.
Nopeasti varmistui, että vihkiminen voidaan järjestää suunnitellusti. Se tieto helpotti. Hääviikossa riitti silti epävarmuutta ja pieniä takaiskuja. Hääpari joutui miettimään, pidetäänkö mitään juhlaa ja menevätkö he kirkkoon ihan normaaleissa vaatteissa.
Petra ja Marco Syväntö viettivät häitään koronavirusepidemian hiljentämässä Helsingissä. Kuva: Joonas Kurppa
Koska pariskunnan vihki tuttu pappi toisesta seurakunnasta, heillä piti olla myös oma kanttori tilaisuutta varten. Muutamaa päivää ennen vihkimistä kanttori joutui perumaan tulonsa. Hän antoi Syvännöille sähköpostilistan, johon voi laittaa pyynnön kanttorista.
”Kanttori sanoi, että varaudu siihen, että soittoja tulee paljon. Laitoin pyynnön, mutta en saanut yhtään viestiä. Muutaman päivän päästä hyväksyin, että meillä ei ole musiikkia”, Petra Syväntö kertoo.
”Perjantaina, päivää ennen häitä, tuomiokirkon oma kanttori Inka Kinnunen soitti ja sanoi miettineensä, että hän voi tulla soittamaan vihkitilaisuuteemme, vaikkei niin yleensä tehdä. Se teki minut tosi iloiseksi.”
Kinnunen kertoo tehneensä päätöksen auttaa, koska tiesi aiempien keskustelujen perusteella, että musiikin saaminen vihkitilaisuuteen oli pariskunnalle tärkeää.
”Ajattelin, että kyllähän heidän täytyy saada kunnon juhla, vaikka onkin tällainen poikkeustilanne. Minusta oli hienoa saada olla siinä mukana”, Kinnunen sanoo.
”Minua koskettavat tuollaiset pienet häät muutenkin. Niissä jotenkin korostuu se, että nämä ihmiset haluavat lupautua toisilleen. Ettei mennä naimisiin vain siksi, että halutaan juhlat.”
Osallistujamäärää koskevien rajoitusten vuoksi pariskunnan vihkimisessä oli papin, suntion ja kanttorin lisäksi läsnä vain muutama lähisukulainen.
”Kirkon ulkopuolella oli lisäksi odottamassa muutama ihminen”, Petra Syväntö kertoo.
Helsingin tuomiokirkon penkit ovat lähes tyhjät, kun Petra ja Marco Syväntö sanoivat tahdon toisilleen. Kuva: Joonas Kurppa
”Siinä vaiheessa kun juhlat siirrettiin ja tiesin, että ihmisiä ei tule vihkimisessäkään olemaan niin paljon kuin oli suunniteltu, omassa päässä tärkeysjärjestys tuli selväksi. Että enhän minä näitä häitä niiden vieraiden takia järjestä, vaan siksi, että pääsen naimisiin”, Marco Syväntö sanoo.
”Kirkossa sitä vain asennoitui sillä tavalla, että nyt odotan, että tuolta vaimon isä saattaa tyttärensä ja minä nappaan sitten siitä kädestä kiinni, eikä millään muulla ollut siinä hetkessä väliä.”
Tuleva rouva Syväntö asteli alttarille hääpuvussaan, ja myös muu juhlaväki oli pukeutunut parhaimpiinsa.
”Lopulta peruin kampaajan ja meikkaajan. Ajattelin että kun kesällä juhlitaan, otetaan sitten lisää kuvia. Silloin pääsevät kaasot ja bestmanitkin mukaan. Siskoni laittoi hiukseni, ja kaveri teki kimpun.”
Avioparin vihki Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Ari Kattainen. Hänen mukaansa pariskunta voi päättää, haluavatko he vihkimisen sovittuna päivänä vai myöhemmin.
”Mehän pystymme toteuttamaan tällaiset pienimuotoiset vihkimiset ainakin vielä kohtuullisen helposti”, Kattainen sanoo.
”Toki tilanne katsotaan hääparin kanssa tapauskohtaisesti. Tietysti heitä kunnioittaen, mutta toisaalta työturvallisuus huomioiden. Jos osallistujina esimerkiksi on ulkomailta palanneita tai flunssaoireisia, sitten on mietittävä, kannattaako vihkimistä toteuttaa edes minimimiehityksellä.”
Vaikka hääjuhla on siinä rajalla, onko se julkinen vai ei-julkinen tilaisuus, Syväntöjen vihkimisessä päätettiin Kattaisen mukaan noudattaa täsmällisesti viranomaisten suosituksia.
”Me pidimme ne parin metrin etäisyydet. Morsiuspari suuteli toisiansa, me muut koetimme pysyä etäällä”, Kattainen kertoo.
Petra Syvännön ystävän oli tarkoitus laulaa hääparille kirkossa. Kun se ei onnistunut, morsian päätti itse esittää hääjuhlaa varten harjoittelemansa laulun.
”Sain laulaa rakkauteni Marcolle siinä kirkossa. Esitin Mikko Harjun Mä olen tässä -kappaleen, jonka sanat ovat ihanat. Se oli erityinen hetki”, Petra Syväntö kertoo.
Vihkimisen jälkeen tuoretta avioparia odotti kirkon ulkopuolella pieni yllätys.
”Marcon isä oli järjestänyt meille Rolls-Roycen siihen pihaan. Olimme ajatelleet, että menemme jollakin tavallisella autolla kirkosta vain kotiin”, Petra Syväntö kertoo.
Isä oli soittanut samana aamuna ja varannut kyydin, kun oli ajatellut, että kyllä juhlapäivä kaipaa jonkin kivan auton.
Marco ja Petra Syväntö saivat hääpäivänään yllättäen ajelun hienolla Rolls-Roycella. Kuva: Joonas Kurppa
”Saimme aivan valtavan ihania kuvia Helsingin tyhjillä kaduilla. Siinä mielessä korona oli ehkä jopa vähän apuna”, Marco Syväntö sanoo.
”Siellä oli yleisöä, joka hurrasi ja kannusti. Ohi kulkevista autoista näytettiin peukkuja, ja jotkut huusivat ikkunoista, että onneksi olkoon. Jotkut ohi kävelevät ihmiset sanoivat, että hienoa, että koronasta huolimatta menette naimisiin.”
Pari juhli häitään lauantaina pelkästään vanhempiensa, sisarustensa ja näiden puolisoiden kanssa. Heidän vanhempansa olivat tehneet ruokaa. Ohjelmassa oli laulua, isovanhempien lähettämiä videotervehdyksiä ja lapsuudenkuvien katselua.
”Marcon vanhemmat olivat tehneet avioliiton huoltokirjan vähän samaan tyyliin kuin autoillakin on”, Petra Syväntö kertoo.
Aviopari on tyytyväinen hääpäiväänsä.
”Juhlasta tuli vähän kotitekoisempi, mutta lopulta tosi kaunis ja kiva, yhteisesti rakennettu. Oli hauskaa, että ihan muutamassa päivässä saimme kasattua tällaisen oman, ihan uudenlaisen pikkujuhlan”, Petra Syväntö sanoo.
Marco Syväntö on sitä mieltä, että kaikki meni nappiin. Päällimmäisenä tunteena hänellä on kiitollisuus siitä, että he pääsivät koronaviruksesta huolimatta naimisiin.
”Ajattelimme, että tämä on sitten ikimuistoista. Kirkosta tuli kuva, jossa näkyy vain tyhjät penkit. Pelkästään etupenkeissä on muutama ihminen istumassa. Vihkipäivä jää muistoihin ja tarinoihin tällaisena pyhänä hetkenä”, Petra Syväntö sanoo.
