Jo kuukauden jatkuneen koulusulun vaikutukset huolestuttavat sekä sosiaali- että opetusalan ihmisiä.
Koulusulun päättymispäivä on tällä hetkellä 13. toukokuuta, eikä jatkosta ole vielä varmuutta. Mikäli koulut aukeaisivat lähiopetukseen 14. toukokuuta, etäopetus olisi kestänyt 57 päivää. Sinä aikana vain murto-osa alaluokkien lapsista ja osa erityisen tuen oppilaista on käynyt koulua paikan päällä.
Pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa odotetaan tietoa koulusulun purkamisesta. Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialaa johtava apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske toivoo jo varovaisesti paluuta lähiopetukseen.
”Uskon, että monien mielestä olisi hyvä päästä lopettamaan lukuvuosi niin, että oltaisiin normaalisti koulussa paikalla”, Kalske sanoo.
”Toive on se, että mennään terveys ja turvallisuus edellä”, Kalske jatkaa.
Viime maanantaina Saksan kansallinen tiedeakatemia julkaisi suosituksen, jonka mukaan koulut olisi hyvä avata mahdollisimman pian.
Saksan tiedeakatemia perustelee suositusta sillä, että etäopetuksessa oppimistulokset eriarvoistuvat. Tästä on huolissaan myös Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen.
”Osa meidän oppilaistamme on todella taitavia etäopiskelijoita, ja he pystyvät itsenäisesti saavuttamaan tavoitteita. Mutta sitten on oppilaita, joilla on jo aikaisemmin ollut ongelmia oppimisen tai sosiaalisen kontrollin ja itsekontrollin kanssa”, Toivonen sanoo.
”Tai voi olla perheen kanssa ongelmia niin, ettei ole hyvää oppimisympäristöä”, hän jatkaa.
Kaisu Toivosen mukaan vanhempien valmius auttaa oppilaita koulutyössä korostuu etäopiskelun aikana. Heikossa asemassa ovat esimerkiksi ne lapset, joiden vanhemmat eivät pysty kielitaidon puutteen takia avustamaan lapsia koulunkäynnissä.
”[Nämä] oppilaat eivät osaa riittävästi kieltä, eikä heidän perheensä tunne koulua tai opetuskäytäntöjä”, Toivonen sanoo.
Tanskassa kouluja on jo avattu. Ruotsissa puolestaan peruskoulut ovat olleet auki koko koronakriisin ajan, pitkälti sosiaalisista syistä.
Kallion ala-asteen koulun toisen luokan opettaja Ronja Heino pitämässä etäopetustuntia oppilailleen.
Kallion ala-asteen koulussa Ronja Heino opettaa toista luokkaa etänä tyhjässä luokkahuoneessa. Hän kertoo, että koulutehtävien eriyttäminen tuo opettajalle haasteita. Tehtävien pitäisi olla innostavia mutta sopivan haastavia.
”Oppilaista osan taakkaa haluaisi keventää ja osalle haluaisi antaa lisää tekemistä. En haluaisi myöskään vanhemmille tunnetta, että koulusta tulee paineita”, Heino sanoo.
Koulunkäynti on paljon muutakin kuin oppimista opettajan johdolla.
Oppilaat harjoittelevat sosiaalisia taitoja tällä hetkellä enimmäkseen perheidensä kanssa, mutta yhteyttä omiin luokkakavereihin pyritään silti vaalimaan.
Heino aloitti luokkansa kanssa muutama viikko sitten ryhmätapaamiset etänä. Niissä lapset pääsevät näkemään toistensa kasvot ja kuulevat äänet.
”Lapset ovat piristyneet tosi paljon etätapaamisista. He ovat ehkä muistaneet tapaamisten avulla, että me kaikki ollaan tässä yhdessä, vaikka onkin hajaannuttu omiin koteihimme.”
Kallion ala-asteen koulun opettajan Ronja Heinon mielestä olisi ihana nähdä oppilaansa ennen kesälomaa, mutta häntä epäilyttää, olisiko se turvallista.
Siirtyminen etäopetukseen tapahtui nopeasti.
Etäopetukseen siirryttiin maaliskuussa hyvin pikaisella aikataululla, eikä kaikissa kunnissa ollut ohjeita etäopetuksen järjestämiseen.
Etäopetukseen siirtyminen oli Kallion ala-asteen koulun opettajan Heinon mielestä aluksi työlästä. Piti tutustua välineisiin ja alustoihin, valita sopivimmat ja opastaa samalla oppilaita ja vanhempia niiden käytössä.
Kaikilla oppilailla ei aluksi ollut etätyöskentelyyn sopivia välineitä. Pääkaupunkiseudulla koulut ovat lainanneet laitteita koululaisille.
Opettajan tehtäväksi jäi myös suunnitella tehtäviä, joiden tekemiseen erilaisilla perheillä olisi mahdollisuus. Pienet lapset tarvitsevat tietokoneella työskentelyyn varsinkin alussa paljon aikuisen apua.
Koulun, jossa Heino opettaa, johtoryhmä teki heti linjauksia siitä, miten etäopetuksen tulisi toimia, mutta opettajilla jäi silti paljon vapauksia
”Alku oli aika puserrus. Tuntuu siltä, että mitä enemmän viikkoja menee ja mitä enemmän tähän tottuu, niin työ alkaa kantaa hedelmää. Nyt on jo helpompaa kuin kolme viikkoa sitten”, Heino sanoo.
Etäopetus on Ronja Heinon mielestä alkanut sujua yhä paremmin.
Siirtymä merkitsee hyvin erilaisia asioita eri perheille.
”Koulu on todella voimakas suojaava tekijä lapsille ja nuorille, joiden elämä ei ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa. Sillä voi olla seurauksia, kun koulu ja sen antama suoja jää”, Vantaan Katri Kalske sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että iso joukko lapsia pystyy asumaan omissa kodeissaan nimenomaan koulun turvin: ”Koulussa heillä on luotettavia aikuisia, he saavat ruokaa ja heillä on ystäviä.”
Suomessa on noin 70 000 lasta, jotka elävät päihdeongelmaisen vanhemman kanssa. Lisäksi osalla vanhemmista voi olla muita haasteita, kuten mielenterveysongelmia.
”Jokainen voi kuvitella, että jos kotona leijuu koko ajan uhka retkahduksesta ja riidoista, niin se tieto, että joka päivä pääsee kuudeksi seitsemäksi tunniksi pois tervepäiseen ympäristöön, on vapauttavaa. Nyt se mahdollisuus on viety pois”, Pekkarinen kertoo.
Johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg Vantaan lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksestä on myös erityisen huolissaan näistä lapsista.
”Suomessa ei ole koskaan kauheasti puhuttu siitä, että joka kesä jätetään lapsia moneksi kuukaudeksi ilman valvontaa. Monet heikossa asemassa olevat lapset jätetään silloin itsekseen.”
Holmberg sanoo nähneensä viitteitä, että päihteiden käyttö on lisääntynyt sekä nuorilla että aikuisilla.
”Käyttö voi olla aika runsasta. Jos on tarvinnut mennä työpaikalle, niin se on pitänyt jonkinlaista rutiinia ja rytmiä ja hillinnyt alkoholin käyttöä.”
Koronakriisin seurauksena pahenevat taloudelliset ongelmat ja työttömyys näkyvät mahdollisesti lastensuojelussa viiveellä.
Pääkaupunkiseudulla oppilas- ja opiskelijahuolto kyllä toimii yhä, eli koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat oppilaiden ja perheiden käytettävissä. Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen kertoo kuitenkin, että kouluterveydenhuollon käyntimäärät ovat romahtaneet kevään aikana. Oppilashuollon käyntimääristä ei ole tilastotietoa koronakriisin ajalta
”Jos tämä jatkuu pitkään, niin voi olla, että jää havaitsematta oikeita ongelmia, joita koulussa yleensä havaitaan.”
Tähän viittaa Pekkarisen mukaan lastensuojeluilmoitusten väheneminen pääkaupunkiseudulla.
”Kun lapset eivät enää ole valvovien silmien alla koulussa, ainoastaan kodeissa on tietoa siitä, mitä lapsille kuuluu.”
Tyhjä käytävä Kallion ala-asteen koulussa.
Kallion ala-asteen koulun opettaja Ronja Heino kertoo, että moni koululainen kaipaa apua useita kertoja päivän aikana. Tuen tarpeet korostuvat Heinon mielestä entisestään, kun oppimisympäristö on muuttunut radikaalisti.
”Kun työskentelemme luokassa, näen koko ajan lapset. Jos jonkun on vaikeaa keskittyä, niin laitan käden kirjalle tai olkapäälle.”
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen mukaan etäopetuksessa pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti koululaisiin, joilla on ollut haasteita lähiopetuksessa.
”Tilanne on poikkeuksellinen. Joissain perheissä on ollut heti paremmat valmiudet tarttua etäopetukseen”, Pohjolainen sanoo ja korostaa, että opettaja on kuitenkin viime kädessä vastuussa opettamisesta.
Toisaalta opettaja Ronja Heino toivoo, että koulujen avaamisen kanssa ei kiirehdittäisi.
”Kun tässä on tehty kaikki varotoimenpiteet ja iso työ, että etäopetus on alkanut toimia. Olisiko siinä järkeä, että parin kolmen viikon takia avataan koulu, jos se niin sanottu piikki tartunnoissa on sitten juuri toukokuussa? Olisi toki ihana nähdä lapset ennen kesälomaa, mutta olisiko se turvallista. Itse sitä epäilen.”
Ronja Heino ei pidä oppilaiden paluuta kouluun kevätlukukauden aikana järkevänä.
Kesäkin voi tuoda osalle perheistä omat ongelmansa, huomauttaa ohjelmajohtaja Miia Pitkänen Lastensuojelun keskusliitosta.
”Normaalioloissa leiri- ja vapaa-ajantoiminnat ovat kannatelleet perheitä yli pitkän lomakauden, mutta tulevan kesän osaltahan niitä ei ole. Monet päiväleirit on peruutettu, koska ei saa kokoontua. Tilalle ei ole vielä mitään. Voi olla, että vanhemmat ovat joutuneet käyttämään kesän lomiaan jo poikkeusaikojen kuluessa”, Pitkänen sanoo.
Entä sitten, kun koulusulku aikanaan päättyy?
Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen pelkää, että lapsista tulee koronakriisin pahimpia kärsijöitä – myös sen myöhemmissä vaiheissa.
”Kun taloutta laitetaan kuntoon, voidaan tehdä ratkaisuja, jotka merkittävästi heikentävät lasten hyvinvointia ja lisäävät lasten syrjäytymistä. Se tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyvin kalliiksi”, Iivonen sanoo.
Myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen arvioi, että koulusulun suurimmat vaikutukset ovat sosiaalisia.
”Lapsille vertaissuhteet ovat kehityksen kannalta tärkeitä. Aikaperspektiivi on eri: yhden tai kahden kuukauden koulusulku tuntuu pidemmältä kuin aikuisesta. Koulusulku vaikuttaa kaverisuhteisiin, ryhmädynamiikkaan ja sosiaaliseen käytökseen”, Pekkarinen sanoo.
Koulusulun vaikutuksen oppimistuloksiin selviävät vasta myöhemmin.
Oppimistulosten osalta asiat selviävät aikanaan.
”Olemme pyrkineet kaikin keinoin minimoimaaan oppimisen puutteita. Kun palataan normaaliin lähiopetukseen, niin nähdään oppimisen osalta, onko joku jäänyt jälkeen”, sanoo Liisa Pohjolainen, jonka johtama Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on jo varautumassa tukiopetuksen järjestämiseen.
Vantaan Katri Kalske uskoo, että ensi syksyn aikana ehditään paikkaamaan mahdollisia tiedon aukkoja niillä oppilailla, joiden koulutaival ei pääty kevääseen.
”Sitten otetaan vähän tomerammin asioita ensi lukukautena esille. Opettajat tietävät, missä kohtaa opintoja on asioita, mitä pitää paikata.”
Etäopetuksesta on saatu myös positiivista palautetta.
”On kuultu myös sellaista palautetta, että etäopetuksessa tulee kohdattua oppilaat luokkaopetukseen verrattuna enemmän yksilöinä, kun käydään vaikka kotitehtäviä läpi. On tullut jopa paremmin seurattua joitakin oppilaita”, Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen sanoo.
Osa perheistä on lähettänyt Vantaan lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystykseen viestiä, että koulusulun aikaan lapsella sujuu tavallista paremmin.
”Lapsi, jolla on ollut vaikeuksia sopeutua kouluun tai jolla on neuropsykologisia oireita tai sosiaalisia ongelmia tai on ollut koulukiusaamista, niin heille poissaolo koulusta on tuonut helpotusta”, johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg sanoo.
Myös vähävaraisille perheille etäopetus on voinut olla helpotus.
”Nyt ei tarvitse miettiä, että onko varaa ostaa uusinta puhelinta ja vaatteita tai mennä synttäreille. Nyt ollaan tasa-arvoisempia”, Holmberg kertoo havainnoistaan.
Oikaisu 17.4.2020 kello 14.30: Jutussa väitettiin aikaisemmin virheellisesti, että oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon käyntimäärät ovat romahtaneet kevään aikana. Oppilashuollon käyntimääristä ei kuitenkaan ole tilastotietoa koronakriisin ajalta.
